”Olet arvokas ja tärkeä – ja tosi rohkea kun tulit juttelemaan” – harjoittelijana digityössä

Uusi aamu. Kahvia ja aamupalaa. Yöpaita vaihtuu päivävaatteisiin. Tukka ponnarille ja kasvorasvaa. Olen valmis. Etätyön plussat: työmatkani makuuhuoneesta keittiön pöydän ääreen on muutama askel. Opiskelen sosionomiksi ja teen harjoittelua SOS-Lapsikylän ehkäisevässä digityössä. Harjoittelussa yhtenä tehtävistäni on päivystäminen nuorille suunnatuissa Apuu-chatissa sekä LäksyApuussa.   

Chatissa aiheet vaihtelevat, joskus nuori haluaa puhua huolistaan, harrastuksistaan tai ihmissuhteistaan. Toisinaan lapset kertovat yksinäisyydestään. Keskustelu saattaa tuntua raskaalta, kun huomaan huolen heräävän lapsen tilanteesta. Silloin hengitän syvään ja kirjoitan lapselle: ”Oon täällä sua varten.” Pieni ihminen on saanut harteilleen paljon kannettavaa ja näissä kohtaamisissa me Apuu-aikuiset voimme kannatella lapsen taakkaa hetken.  

Pidän siitä, että vaikeiden asioiden äärellä saan hetkittäin myös muuta ajateltavaa. Etätyöpisteeni ääreltä näen ikkunasta leikkiviä koiria ja lapsia. Näen vanhuksia, jotka istuvat puistonpenkillä ja ystävyksiä, jotka hyvästelevät toisensa halaten. Koen tärkeäksi, että toisinaan raskaankin chat-kohtaamisen jälkeen silmäni tavoittavat jotain kevyempää. Nähdessäni ikkunasta ihmisten iloisia kohtaamisia, saan tasoitettua omia tunteitani, silloin jaksan taas auttaa muita. Joskus palautumista auttaa koiravideot tai tanssiminen olohuoneessa. Toisinaan käyn makaamaan olohuoneen lattialle ja hengitän syvään.   

Muistutamme lapselle, ettei hän ole yksin 

Sormeni hakeutuvat näppäimistölle. Chattiruutuun muodostuu kirjaimista sanoja. ”Moi tervetuloa chattiin. Mistä haluat jutella?” Olen valmis aloittamaan päivän ensimmäisen keskustelun.  

Keskustelussa pyritään rakentamaan luottamus lapseen: et ole yksin. ”Olet arvokas ja tärkeä – ja tosi rohkea kun tulit juttelemaan.” On tärkeää pysyä itse rauhallisena ja saada ymmärrys sille, mitä lapsi haluaa minulle kertoa. On myös tärkeä uskaltaa kysyä kysymyksiä ja puhua asioista niiden oikeilla nimillä.   

SOS-Lapsikylän ammattilaiset pitävät huolta meistä opiskelijoista. Miltä keskustelu sinusta tuntui? Haluatko jutella vielä lisää yksityisesti? 

Ja onneksi on myös työnohjaus, jossa voi käsitellä omia tunteitaan. Ja mikä ihaninta, siellä saa nauraa. Nauru tuo positiivisuutta työn ympärille. Se antaa voimaa.  

Lasten kiitokset kannattelevat 

Voimavaroja kasvattaa myös lasten kiitokset keskusteluiden lopussa. Kiitos kun autoit. Kiitos kun välitit. Kiitos kun kuuntelit. Mieleen jäävät ne keskustelut, joissa lapsi kertoo itsetuhoisista ajatuksista mutta kohtaaminen chatissa on tuonut hänelle uskoa.  

Harjoittelussa olen oppinut valtavasti uutta sekä lasten maailmasta, että kohtaamisista verkon välityksellä. Se tuntuu etuoikeudelta. Lopuksi kiitokset haluan sanoa niille lapsille, joita olen kohdannut: te olette tosi rohkeita!  

Kirjoittaja: Heli / harjoittelijana SOS-Lapsikylän ehkäisevässä digityössä keväällä 2023

Kiinnostuitko chateissa päivystämisestä? Lue lisää vapaaehtoisuuden eri muodoista täältä.

Kuva: Colourbox