Vielä ehdimme vaikuttaa – jälkihuollon ikärajaa ei tule laskea

Lastensuojelun jälkihuollon ikäraja tulee suurella todennäköisyydellä laskemaan 23 ikävuoteen – vain kaksi vuotta sen jälkeen, kun se nostettiin 25 vuoteen 1.1.2020 alkaen. Matto vetäistään jälleen nuorten jalkojen alta. Onko viisi vuotta jälkihuoltoa riittävä aika suhteutettuna nuoren lähtökohtiin?

Viisi vuotta jälkihuollon tukea täysi-ikäistymisen jälkeen kuulostaa ehkä pitkältä ajalta, mutta onko se todellisuudessa pitkä tai edes riittävä aika suhteutettuna nuoren lähtökohtiin?  Yhä useampi lastensuojelun jälkihuoltoon oikeutettu nuori on sijoitettu 15–16-vuotiaana. Huostaanottoon vaikuttaa tällöin kasvuolosuhteiden lisäksi usein myös lapsen oma käytös, jolla hän vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään. Lapsi voi oireilla päihteillä tai rikoksilla, ja hänellä voi olla taustallaan mielenterveyden haasteita ja koulupudokkuutta. Ennen päihteisiin turvautumista tai rikoksiin ajautumista lapsen tilanne on yleensä jatkunut pitkään epävakaana ja turvattomana ilman, että lasta lähellä olevat aikuiset ja palvelujärjestelmä ovat kyenneet häntä auttamaan. Rikoksilla ja päihteillä oireilevat lapset saavat osakseen vain vähän ymmärrystä, ja he ovat saattaneet menettää luottamuksensa aikuisiin ja yhteiskuntaan.

Teini-ikäiset, etenkin päihteillä ja rikoksilla oireilevat lapset, sijoitetaan yleensä laitokseen, jossa kasvuympäristö voi olla hyvin kontrolloitu ja tiukan aikuisjohtoinen. Vaikeimmin oireilevien lasten sijaishuoltopaikkaa saatetaan lisäksi vaihtaa useamman kerran – pahimmillaan kymmeniä kertoja – kun aikuiset kokevat, etteivät pysty hankalasti käyttäytyvää lasta auttamaan.

Lakimuutos vahvistaa aiempia hylkäämiskokemuksia

Vaikeimmin oireilevat lapset ovat myös heitä, jotka heikoimmin sitoutuvat jälkihuollon tukeen 18 vuotta täytettyään. Heidän kohdallaan lastensuojelun jälkihuollossa on tehty paljon työtä luottamuksen saavuttamiseksi sen jälkeen, kun 1.1.2020 voimaan tullut lakimuutos nosti ikärajan 25 vuoteen.

Moni 22–23 vuoden ikävaiheilla oleva nuori on pikkuhiljaa sitoutunut oman hyvinvointinsa edistämiseen ja yhteistyöhön rinnallaan kulkevien aikuisten kanssa. Jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten viestit kertovat, että he kokevat järjestelmän pettävän heidät jälleen. Lakimuutos vahvistaa aiempia hylkäämiskokemuksia ja kokemusta siitä, ettei kukaan auta. Nuoret ovat ilmaisseet hallituksen esitykseen liittyvän surua, vihaa, tunnetta epäoikeudenmukaisuudesta ja suoranaista kauhua tulevaisuutensa suhteen.

Jälkihuoltoon oikeutetuilla nuorilla ei useinkaan ole läheistä ihmistä tukenaan siirtymävaiheessa aikuisuuteen ja muun muassa siksi heille tulee turvata nuoren kasvuhistorian tunteva ja sen vaikutukset ymmärtävä rinnalla kulkeva aikuinen riittävän pitkään jatkuvalla lastensuojelun jälkihuollolla.

Vielä on aikaa vaikuttaa

Vaikuttamistyö jälkihuollon ikärajan alentamisen vastustamiseksi alkaa olla loppusuoralla, mutta se ei ole missään nimessä vielä ohi.

Vapaaehtoisten aktiivien laatima adressi jälkihuoltonuorten tulevaisuuden puolesta Lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa ei saa laskea! – Adressit.com on yhä auki. Sen on allekirjoittanut jo 3020 henkilöä. Mitä enemmän nimiä, sen suurempi vaikutus adressilla on.

Vapaaehtoisten aktiivien voimin Pikkuparlamentissa 25.9.2023 järjestetyn Tietoon ja kokemukseen perustuvaa puhetta jälkihuollosta-seminaarin antiin voi tutustua kansanedustaja Maria Ohisalon Instagram-julkaisussa tai lukea tilaisuudesta laaditun tiedotteen, johon on koottu puhujien tärkeimmät nostot.