Mitä kuuluu kohtaamispaikkatoiminnan lapsiperheille? 

SOS-Lapsikylän kohtaamispaikkatoiminnan projektipäällikkö Piritta Minkkinen tutki opinnäytetyössään lapsiperheiden sosiaaliohjaaja Karita Rasinkankaan kanssa SOS-Lapsikylän kohtaamispaikassa käyvien lapsiperheiden hyvinvointia. Tärkein tulos oli, että SOS-Lapsikylän kohtaamispaikkatoiminnan lapsiperheet kokevat pääsääntöisesti voivansa hyvin. Arkea haastavat vanhempien jaksaminen sekä perheen taloudellinen tilanne, mutta vanhemmuudessaan vanhemmat kokevat olevansa vahvoja. Kyselyn tuottaman tiedon avulla SOS-Lapsikylän kohtaamispaikkatoiminta pystyy kasvattamaan asiantuntemustaan kohderyhmänsä hyvinvoinnista. Kohtaamispaikkatoiminnalla tarkoitetaan Mummun ja vaarin tupia.

Vanhemmat vanhemmuudessaan vahvoja 

Hyvinvointikyselystä nousi esille vanhempien tyytyväisyys vanhemmuuteen. Vanhemmilla oli hyvin lapsilähtöinen kasvatuskäsitys. Vastauksissa nousi esille, että vanhemmilla on positiivinen vuorovaikutussuhde lapsiinsa. Vanhemmat antavat lapsilleen rakkautta ja ohjaavat lasten käyttäytymistä myönteisillä palautteilla ja kehuilla. Suurin osa perheistä viettää aikaa yhdessä lähes päivittäin sekä käy lasten kanssa keskustelua päivän kuulumisista. Myös huumori ja leikillisyys kuuluu perheiden arkeen. Toki vanhemmuus myös haastaa ja etenkin erityislasten haasteet kuormittivat vanhempia.  

Arki myös haastaa  

Suurin osa vanhemmista kokee selviytyvänsä hyvin arjessa, mutta kuitenkin perheen arjessa vanhempia huolettaa oma jaksaminen. Yli puolet vanhemmista kokivat arjessa mielen hyvinvointia kuormittavaa stressiä, ahdistusta tai uupumusta. Viidennes vanhemmista koki haasteita voimavarojen riittävyydessä. Vanhemmat kokivat, että heillä oli vähän omaa aikaa, myös kotityöt ja lastenhoito ei jakautunut tasapuolisesti vanhempien kesken ja moni oli tyytymätön perheen tukiverkostoon. Suomessa vanhemmat ovatkin Euroopan uupuneimpia myös kansainvälisten tutkimustulosten mukaan. Vanhempien vastauksissa nousi esille myös lasten kokema yksinäisyys sekä kiusaaminen. 

Vanhempien vastauksissa nousee esille myös vanhempien huoli taloudellisesta tilanteesta. Vanhemmista vain 66 % koki perheen taloudellisen tilanteen kattavan arjen tarpeet. Melkein puolet perheistä oli kohdannut taloudellisia vaikeuksia. Perheistä 35 % ilmoitti saaneensa toimeentulotukea viimeisen vuoden aikana, kun Suomessa keskimäärin noin 9 % lapsiperheistä saa toimeentulotukea. Toimeentulotuen saaminen on yksi lapsiperheköyhyyden mittari. Erityisesti yhden vanhemman perheissä oli taloudellisia haasteita arjessa ja toimeentulotuki, asumistuki ja ruoka-apu kuuluivat suurimmalle osalle kyselyyn vastanneiden yksinhuoltajien arkeen.  

Perheiden elämäntilanne kokonaisuutena 

Arjen haasteista huolimatta vanhemmat olivat tyytyväisiä elämäänsä kokonaisuutena. Vanhemmat kokivat, että perheellä on tärkeä merkitys heidän elämässään. Vanhempien mukaan perheen hyvinvointia vahvistavia tekijöitä olivat sujuva arki, perhearvot, yhteinen aika, hyvä vuorovaikutus, terveys ja taloudellinen vakaus. 

Opinnäytetyön aineistonkeruu toteutettiin hyvinvointikyselyllä sekä tutkimusotteena oli toisiaan täydentäen kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen menetelmä. Hyvinvointikyselyn kautta SOS-Lapsikylän kohtaamispaikkatoiminta saa kattavasti tietoa perheiden hyvinvoinnista. Tiedon avulla tunnistetaan kehittämiskohteita, joiden avulla voidaan parantaa toiminnan laatua lisäten kävijätyytyväisyyttä. 

Lisätietoja: 

Piritta Minkkinen
Projektipäällikkö, SOS-Lapsikylä
0447547822 
piritta.minkkinen@sos-lapsikyla.fi