Lasten hyvinvoinnin eteen tulee tehdä töitä pitkällä aikajänteellä

17.2.2023
SOSblogi
Kuva, jossa teksti Eduskuntavaalit 2023 ja erivärisiä puukyniä , joihin on piirretty ilmeet. Alakulmassa SOS-Lapsikylän logo.

SOS-Lapsikylä toivoo, että kansallisen lapsistrategian jatkuvuus turvataan yli hallituskausien, eikä tarkastella vaikuttavuutta liian lyhyellä aikajänteellä. Myös lasten suojelun ja lastensuojelulain kokonaisuudistuksiin on tärkeää panostaa. 

Poliittinen päätöksenteko jäsentyy nelivuotisiin hallituskausiin. Tällä ajanjaksolla on mahdollista tehdä päätöksiä, jotka vaikuttavat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistumiseen. Kuitenkaan näiden päätösten seuraukset eivät välttämättä ole todennettavissa samalla ajanjaksolla. 

Lasten ja nuorten sosiaalisten resurssien kuten jaksamisen, luottamuksen aikuisiin, kuuluvuuden tunteen sekä hyvinvoinnin lisääntyminen vaativat pitkää ja tasaista aikajännettä, jotta niiden positiiviset vaikutukset tulevat esille. Siksi voi olla vahingollista tarkastella asioista liian lyhyellä aikajänteellä ja mahdollisesti vetää pois resursseja toimista, joiden vaikuttavuutta ei voida nopeasti todentaa. Tuloksia ei välttämättä yksinkertaisesti ole vielä nähtävillä nelivuotisella ajanjaksolla. 

Lapsistrategian toimeenpanoon täytyy keskittää resursseja 

SOS-Lapsikylä toivoo, että seuraavalla hallituskaudella varmistetaan kansallisen lapsistrategian jatkuvuus. Tämä tarkoittaa, että lapsistrategiatyön toimeenpanolle annetaan riittävät resurssit ja että strategian toimeenpanosuunnitelmaa edistetään. 

Toimeenpanosuunnitelma sisältää merkittäviä linjauksia haavoittuvassa asemassa olevien lapsien huomioimisesta niin ennaltaehkäisevässä työssä, kuin palveluissa ja oikeusjärjestelmässä. Suunnitelma sisältää lisäksi tärkeitä toimenpiteitä osallisuus- ja mielenterveystyön vahvistamiseksi sekä työn vaikuttavuuden mittaamisen toimenpiteitä. Tätä työtä on erityisen tärkeää jatkaa ja resursoida pitäen mielessä yli hallituskausien ulottuvaa aikahorisonttia – tehtävillä päätöksillä ja toimenpiteillä on suuria vaikutuksia yli seuraavien neljän vuoden. 

Resurssien vahvistamisen lisäksi tarvitaan myös muita tekoja, jotta lapsistrategia voi konkretisoitua lasten arjessa toteutuviksi hyvinvointia vahvistaviksi teoiksi. Erityisesti lasten arkisiin kohtaamisiin tulee kiinnittää huomiota sekä pohtia sitä, miten heille annetaan tilaa yhteiskunnassa. 

Perheet ovat monen toimijat vastuulla 

Yhteistyökäytänteiden luominen eri toimijoiden välille on ensisijaista, sillä kukaan toimija ei pysty yksin tukemaan lapsia, nuoria tai perheitä. On siis tärkeää tunnistaa, että yksikään lapsi, nuori tai perhe ei ole vain yhden toimijan vastuulla. Samat tuen tarpeessa olevat ihmiset toimivat yhteiskunnan eri osa-alueilla ja yhteiskunnan julkisten palveluiden eri tasot, yksityiset palveluntuottajat, järjestöt ja muut toimijat rakentavat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. 

Lasten elämässä puolikin vuotta on pitkä aika, joten on tärkeää tunnistaa erilaisten toimijoiden ja toimien vaikutukset lapsiin. Jatkuvasti on tehtävä konkreettista työtä sen eteen, että lasten ja nuorten kokemukset erilaisista palveluista ja arjessa tapahtuvista asioista tunnistettaisiin paremmin ja että niihin osattaisiin reagoida oikealla tavalla. Lasten osallisuuden ja äänen kuuluvuuden vahvistaminen on siten erityisen merkittävässä roolissa lapsistrategian jalkauttamisessa. 

Uudistukset tulee tehdä kokonaisuuksina 

Seuraavalla hallituskaudella on tärkeää lisäksi panostaa lasten suojelun ja lastensuojelulain kokonaisuudistuksiin. Nykyinen lastensuojelulaki on monien erillisten uudistusten seurauksena hyvin pirstaleinen ja koska lastensuojelulla on Suomessa monenlaisia tarpeita, tulee nykyisellä hallituskaudella aloitettua yhtenäistämisprosessia jatkaa päämäärätietoisesti. 

Samalla on hyvä muistaa, että kun puhutaan lasten suojelusta ja lasten suojelemiseksi tarkoitetusta järjestelmästä, tarkoitetaan myös muita toimenpiteitä, kuin lastensuojelun toimenpiteitä. Lapsia voidaan suojella myös varhaisella asioihin puuttumisella, ennaltaehkäisevän työn toiminnoilla ja lapsen oikeuksien edistämisellä, esimerkiksi osallisuuden, oikeuksista tiedottamisen ja mielenterveystyön keinoin. On myös tärkeää muistaa ja edistää lapsivaikutusten arvioinnin käytänteiden sekä lapsilähtöisen budjetoinnin vakiinnuttaminen saavutettavien esimerkkien keinoin erilaisille toimijoille. 

Nykyisellään lastensuojelun toimenpiteillä saatetaan usein joutua myös paikkaamaan muiden palveluiden puutteita ja siksi lasten suojelun sekä lastensuojelulain kokonaisuuksia tuleekin tarkastella jäsentäen tuen tarpeiden juurisyitä ja resursseja niille kuuluville paikoille. Lasten oikeuden suojeluun turvaaminen, ennaltaehkäisevien palvelujen rooli lasten sosiaalisten ongelmien torjumisessa sekä oikeusturvan parantaminen ovat erityisesti tärkeitä teemoja huomioida osana uudistustyötä. 

Lisäksi SOS-Lapsikylä toivoo, että osana kokonaisuudistusta arvioidaan, tuleeko lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten ja vakavien henkeen- ja terveyteen kohdistuvien rikosten vanhenemisaika poistaa.  

Kirjoittajat :
Anna Hiltunen, vaikuttamis- ja ohjelmatyön asiantuntija 
Elina Stenvall, erityisasiantuntija 

Lue SOS-Lapsikylän kaikista eduskuntavaalitavoitteista lisää!

Lue myös muut sarjan blogikirjoitukset:
Tulevalla hallituskaudella tulee vahvistaa lastensuojelussa olevien lasten osallisuutta

Ylisukupolvisen huono-osaisuuden kierre voidaan katkaista sosiaalisia resursseja vahvistamalla

Kuva: Colourbox

Kirjoittaja

Anna Hiltunen profiilikuva
vaikuttamis- ja ohjelmatyön asiantuntija