SOS-Lapsikylän eduskuntavaalitavoitteet 2023
Lapsilla on oikeus kasvaa ja elää turvassa. Kestävän tulevaisuuden rakentuminen ja lapsen oikeuksien toteutuminen vaativat yli hallituskausien jatkuvaa tavoitteellista työtä ja toimia hyvinvoinnin edistämiseksi. SOS-Lapsikylä toivoo puolueilta vastuullista politiikkaa seuraavalla eduskuntakaudella, jotta lapsiperheiden köyhyys sekä lasten ja nuorten välinen eriarvoisuus vähenisivät.
Investoinnit lasten ja nuorten hyvinvointiin tulee varmistaa pitkäjänteisellä politiikalla taloustilanteesta riippumatta ja tehdä päätöksiä sen takaamiseksi, että jokainen lapsi ja nuori Suomessa voisi kasvaa täyteen potentiaaliinsa.
SOS-Lapsikylä toivoo, että hallituskaudella 2023–2027:
Vahvistetaan lastensuojelussa olevien lasten kuulemista ja osallisuutta
Kehitetään konkreettisia keinoja lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseksi yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa sekä erityisesti palveluissa, joiden piirissä he elävät. Osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia vahvistetaan myös osana perustason sosiaalihuoltoa. Kokemusasiantuntijuuden roolia vahvistetaan osana lastensuojelun osallisuustyötä ja palveluiden kehittämistä. Perhekeskuksia kehitetään ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä vahvistetaan esimerkiksi yhteistyön mahdollisuuksien kasvattamisella sekä avoimen keskustelun dialogeilla.
Lue tavoittetta taustoittava blogi: Tulevalla hallituskaudella tulee vahvistaa lastensuojelussa olevien lasten osallisuutta
Keskitetään resursseja ylisukupolvisen lastensuojelutarpeen katkaisemiseen
Lasten ja lapsiperheiden tukemiseksi toteutetaan koko perheen auttamiseen tähtääviä toimia. Kokonaisvaltaisen ja riittävän varhaisessa vaiheessa aloitetun tukemisen mahdollisuuksia vahvistetaan ja varmistetaan riittävät resurssit sekä voimavarat koko perheen yhtäaikaiselle auttamiselle. Hallituskaudella panostetaan ennaltaehkäisevien tukitoimintojen tuottajien kanssa tehtävään yhteistyöhön ja edistetään kokonaisvaltaista hyvinvointia vahvistamalla järjestöpohjaisten palveluntuottajien näkyvyyttä ja toimintaa.
Kiinnitetään huomiota sijoitettavan lapsen vanhempien elämäntilanteiden tukemiseen sekä mahdollisten sisarusten hyvinvointiin. Myös lastensuojelun asiakkaiden sekä jälkihuollon piirissä olevien nuorten tukijärjestelmiä tarkastellaan ja kehitetään selkeämmiksi ja hyvinvointia vahvistaviksi.
Hyvinvoinnin tukeminen lapsistrategian ja lasten suojelemiseksi tarkoitetun järjestelmän kokonaisuudistuksen keinoin edellyttää yhtä hallituskautta pidempää aikahorisonttia
Varmistetaan kansallisen lapsistrategian jatkuvuus yli hallituskausien, varmistetaan sen resurssit ja ulotetaan periaatteet myös hyvinvointialueille. Sitoudutaan pitkän aikavälin tavoitteisiin ja vahvistetaan parlamentaarista yhteistyötä kehittämällä yhteistyökäytäntöjä hyvän elämän takaamiseksi kaikille lapsille, nuorille ja lapsiperheille.
Lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsilähtöisen budjetoinnin malleista kehitetään pysyviä käytäntöjä ja niistä tehdään ymmärrettäviä ja saavutettavia esimerkkejä erilaisille toimijoille. Lasten suojelun ja lastensuojelulain kokonaisuudistus toteutetaan huolellisesti eri sidos- ja kohderyhmät mukaan ottaen. Kiinnitetään huomiota varhaisen tuen resurssien lisäämiseen lasten suojelemiseksi. Osana kokonaisuudistusta arvioidaan, tuleeko lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten ja vakavien henkeen- ja terveyteen kohdistuvien rikosten vanhenemisaika poistaa.
Lasten hyvinvointi huomioidaan globaalisti osana kestävän kehityksen politiikkatoimia kehitysyhteistyötä
Hallituskaudella sitoudutaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseen myös globaalilla tasolla. Poliittisilla päätöksillä sitoudutaan ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden takaamiseen lapsivaikutukset huomioiden. Tehdään toimenpiteitä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja luontokadon torjumiseksi, jotta lapsilla on mahdollisuus elää maapallolla myös tulevaisuudessa.
Suomi sitoutuu selkeään aikatauluun, jolla kehitysyhteistyön rahoitus nostetaan YK-tavoitteen mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Haavoittavimmassa asemassa olevien lasten auttamiseksi 0,2 prosentin bruttokansantulo-osuus ohjataan kaikkein köyhimmille maille. Äärimmäisen köyhyyden vähentäminen tulee olemaan Suomen kehitysyhteistyön ensimmäinen tavoite. On tärkeää myös vahvistaa ja rahoittaa kansalaisyhteiskunnan roolia kehitysyhteistyössä.
Sitoudutaan mielenterveyspalveluiden saavutettavuuden parantamiseen
Hallituskaudella vahvistetaan lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saavutettavuutta ja kiinnitetään huomiota palveluihin pääsemisen oikea-aikaisuuteen. Lisäksi kasvatetaan mielenterveyspalveluiden resursseja myös osana lastensuojelupalveluja. Lastensuojelun henkilökunnan ajankohtaiseen osaamiseen ja koulutukseen koskien mielenterveysteemoja sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia kohdistetaan resursseja.
Varmistetaan lastensuojelun palvelutoiminnan ja hyvinvoinnin tekijäresurssit
Tunnistetaan lastensuojelun resurssitarve ja resurssit nostetaan tarvittavalle tasolle. Turvataan lastensuojelun ammattilaisten saatavuus henkilöstömitoituksella ja kiinnitetään huomiota palveluiden laatukriteereihin. Hallituskaudella tarkastellaan lastensuojeluilmoituksen tekemisen käytänteitä ja esitetään ratkaisuja ja ohjausta ilmoituksen tekemisen käytäntöihin.
Lisätiedot:
Vaikuttamistyön asiantuntija
Anna Hiltunen
anna.hiltunen@sos-lapsikyla.fi
Puh: 044 7614 182
Lue myös eduskuntavaalitavoitteisiimme liittyvät blogit:
Tulevalla hallituskaudella tulee vahvistaa lastensuojelussa olevien lasten osallisuutta
Ylisukupolvisen huono-osaisuuden kierre voidaan katkaista sosiaalisia resursseja vahvistamalla
Lasten hyvinvoinnin eteen tulee tehdä töitä pitkällä aikajänteellä
Lasten oikeudet Suomen kehityspolitiikan ja kestävän kehityksen toimien keskiöön
Mielenterveyspalvelujen saavutettavuutta tulee vahvistaa seuraavalla hallituskaudella
Pelkästään lastensuojelu ei tuota lasten suojelua