Ylisukupolvisen huono-osaisuuden kierre voidaan katkaista sosiaalisia resursseja vahvistamalla

SOS-Lapsikylä toivoo, että seuraavalla hallituskaudella erityistä huomiota kiinnitetään huono-osaisuuden kierteen katkaisemiseen, jolloin myös lastensuojelutarpeen ylisukupolvisuuteen voidaan löytää pysyviä ratkaisuja hyvinvointia ja sosiaalisia resursseja vahvistamalla. Ennaltaehkäisevän työn kokonaisvaltaisuus ja resurssointi sekä tulosten tarkastelu pitkällä aikajänteellä ovat avainasemassa tässä työssä. 

Tutkimusten mukaan huono-osaisuus periytyy seuraaville sukupolville. Se tarkoittaa esimerkiksi köyhyyden, mielenterveysongelmien, kouluttamattomuuden ja sosiaalisen pääoman puutteen jatkumista lapsissa ja lasten lapsissa. Lisäksi vanhempien toimeentulotuen asiakkuus kasvattaa lapsen koulusta putoamisen todennäköisyyttä (Vauhkonen 2017). 

Huono-osaisuuden kierteen syitä ei täysin tunneta, mutta ketjuuntumisen mekanismeja osataan jo tunnistaa. Huono-osaisuuden siirtymiseen vaikuttaa biologiset mekanismit, kotiolot ja vuorovaikutus. Kaikki se mitä me siirrämme lapsillemme.  

Olemassa olevat palvelut eivät ole onnistuneet ratkaisemaan ylisukupolvisen huono-osaisuuden kierrettä, vaan perheiden väliset sosioekonomiset erot ovat kasvaneet ja huono-osaisuus kasautuu aiempaa enemmän. 

Tarvitaankin riittävän aikaisessa vaiheessa tilanteeseen puuttuvia palveluita ja toimenpiteitä. Oikea-aikaisilla palveluilla on tutkitusti iso merkitys huono-osaisuuden vähentämisessä. Palveluissa on hyvä ottaa huomioon ylisukupolvinen näkökulma, koska silloin palvelut järjestetään eri sukupolvien tarpeita ajatellen. Tämä tarkoittaa resurssien varmistamista ja vahvistamista tehtävälle työlle.

Sukupolvien kohtaamisella kasvatetaan voimavaroja 

Matalan kynnyksen kohtaamispaikat, kuten esimerkiksi SOS-Lapsikylän Mummun ja vaarin tuvat, ovat osa SOS-Lapsikylän ennaltaehkäisevää työtä. Ennaltaehkäisevä työ auttaa myös niitä lapsia ja perheitä, jotka eivät ole lastensuojelupalvelujen piirissä. Ennaltaehkäisevän työn ja järjestöjen merkitys toimintojen tuottajina tulee tunnistaa tärkeänä resurssina seuraavalla hallituskaudella. 

Mummun ja vaarin tuvat mahdollistavat sukupolvien kohtaamisen arjessa. Tuvalla lapsiperheet ja vapaaehtoiset varamummut ja -vaarit viettävät aikaa yhdessä. Kohtaamispaikkatoimintaa järjestetään alueilla, joilla on sosiaalista kysyntää toiminnalle, missä lapsiperheiden arkea haastavat vähävaraisuus sekä riski sukupolvet ylittävälle huono-osaisuudelle on suurin. Tavoitteena on helpottaa lapsiperheiden arkea, vahvistaa lapsiperheiden voimavaroja sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.   

Ylisukupolviselle toiminnalle on suuri tarve. Monilla lapsiperheillä ei ole arjessa isovanhempia ja tällöin vapaaehtoiset voivat tarjota lasten elämään kokemuksia, joista vaille lapset jäävät ilman sukupolvien välistä kohtaamisia. 

Yhteiskunta ei myöskään ohjaa eri-ikäisiä yhteiseen toimintaan, vaan eriyttää eri sukupolvet toisistaan, jolloin sukupolvien välinen luonnollinen kanssakäyminen vähenee. Sukupolvien välinen kanssakäyminen on kuitenkin tärkeää, sosiaalinen sitoutuminen muihin sukupolviin on yksi ihmisen hyvinvoinnin perustekijöistä. 

Vertaisuus voi vahvistaa hyvinvointia  

Ylisukupolvisen tuen näkökulma toteutuu SOS-Lapsikylän ennaltaehkäisevissä toiminnoissa myös Ylitse MentorApp –mobiilisovelluksessa vertaisuuden kautta.  Sovellus kehitettiin sijaishuollosta itsenäistyneiden nuorten toiveiden pohjalta auttamaan itsenäistymisen ja vaikean menneisyyden hoidossa. Samoja ongelmia kokenut ihminen auttaa toisia, jotka vielä kamppailevat saman ilmiön kanssa. Tarkoituksena on muodostaa pidempi, turvallinen ja anonyymi mentorointisuhde, joka kantaa ihmistä vaikeiden aikojen ylitse. 

Sovelluksessa toisiaan kohtaavat eri ikäiset ihmiset. Yleensä tukea haetaan ahdistukseen, masennukseen, traumoihin, ihmissuhdeongelmiin ja itsetuhoisuuteen liittyviin ajatuksiin. Sovelluksessa voi etsiä sopivaa mentoria oman ongelman perusteella sopivaa mentoria, joka on kirjoittanut itsestään profiilikortin. 

Monet mentorointisuhteet kestävät yli kaksi kuukautta ja silloin tukea saavien elämässä on tapahtunut todettuja muutoksia. Vertaisuuden näkökulma on tärkeää ottaa huomioon oikea-aikaisen tuen varmistamisessa sekä merkityksellinen osa sosiaalisten resurssien vahvistamista. 

Ennaltaehkäisyllä kasvatetaan ihmisen resursseja 

Mainittujen kokemusasiantuntijuuden kautta tapahtuvan vertaismentoroinnin sekä ylisukupolvisen kanssakäymisen voi nähdä yksilön lisäksi myös koko perheen tai laajemman yhteisön sosiaalisten resurssien vahvistajina. Kun resurssit kuten jaksaminen, luottamus omaan elämään, vaihtoehtojen hahmottamisen kyky sekä pysyvät ihmissuhteet ja verkostot elämässä lisääntyvät, on mahdollista katkaista huono-osaisuuden kierre yksilön elämässä sekä sen periytyminen seuraaville sukupolville. 

Päätöksenteon tasolla on erityisen tärkeää tunnistaa sosiaalisten resurssien vahvistumisen tärkeys sekä siihen kuluva aika – muutos, luottamus ja verkostot eivät aina rakennu nopeasti.  Kokonaisvaltaiseen ja riittävään tukeen on varattava tarpeeksi resursseja ja erilaiset toimintojen järjestäjät otettava mukaan yhteistyöhön. 

Kokonaisvaltaisella ja riittävän varhaisessa vaiheessa aloitetulla tuella tarkoitetaan esimerkiksi koko perheen yhtäaikaista tukemista, sekä ennaltaehkäisevien tukitoimien ja palveluiden saavutettavuutta ennen varsinaista lastensuojelun tarvetta.  Näin rakennetaan kestävän tulevaisuuden mahdollisuuksia. 

Siinä missä lastensuojelupalvelut toimivat hyvinvointia, turvallisuutta ja huolenpitoa vahvistavina toimina, voi kokonaisvaltainen ja ennaltaehkäisevä tukeminen tarkoittaa esimerkiksi vahvempaa ennaltaehkäisevien tukitoimintojen tuottajien kanssa tehtävää yhteistyötä järjestöpohjaisten palveluntuottajien kanssa.  

Tulevalla hallituskaudella lasten ja lapsiperheiden tukemiseksi tulee toteuttaa koko perheen auttamiseen tähtääviä toimia. Kokonaisvaltaisen ja riittävän varhaisessa vaiheessa aloitetun tukemisen mahdollisuuksia tulee vahvistaa ja riittävät resurssit sekä voimavarat koko perheen yhtäaikaiselle auttamiselle varmistaa. 

Ennaltaehkäisevien tukitoimintojen tuottajien kanssa tehtävään yhteistyöhön tulee panostaa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia vahvistamalla järjestöpohjaisten palveluntuottajien näkyvyyttä ja toimintaa tulee edistää. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää sijoitettavan lapsen vanhempien elämäntilanteiden tukemiseen sekä mahdollisten sisarusten hyvinvointiin. Myös lastensuojelun asiakkaiden sekä jälkihuollon piirissä olevien nuorten tukijärjestelmiä tulee tarkastella ja kehittää selkeämmiksi ja hyvinvointia vahvistaviksi.   

Kirjoittajat:
Anna Hiltunen, vaikuttamis- ja ohjelmatyön asiantuntija 
Piritta Minkkinen, projektipäällikkö; Mummun ja vaarin tuvat
Eppu Saarela, asiantuntija, Ylitse MentorApp 

Tutustu SOS-Lapsikylän kaikkiin eduskuntavaalitavoitteisiin!

Lue myös sarjan ensimmäinen blogi:

Kuva: Colourbox