Tulevalla hallituskaudella tulee vahvistaa lastensuojelussa olevien lasten osallisuutta

Lapsilla on oikeus kasvaa ja elää turvassa. Kestävän tulevaisuuden rakentuminen ja lapsen oikeuksien toteutuminen vaativat yli hallituskausien jatkuvaa tavoitteellista työtä ja toimia hyvinvoinnin edistämiseksi.  Investoinnit lasten ja nuorten hyvinvointiin tulee varmistaa pitkäjänteisellä politiikalla taloustilanteesta riippumatta. Päätöksiä tulee tehdä sen takaamiseksi, että jokainen lapsi ja nuori Suomessa voisi kasvaa täyteen potentiaaliinsa.

 
Tulevalla hallituskaudella tulee vahvistaa lastensuojelussa olevien lasten ja nuorten kuulemista ja osallisuutta. Tämä tarkoittaa jatkuvaa resurssien varmistamista kansallisen lapsistrategian toimeenpanemiseksi ja konkreettisten keinojen kehittämistä lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseksi yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa sekä erityisesti palveluissa, joiden piirissä he elävät.  

Kohtaamisella on merkitystä osallisuuden vahvistumisessa 

Suurella osalla lapsista ja nuorista, joilla on kokemusta lastensuojelusta, olisi myös sanottavaa siihen, miten palvelut tulisi järjestää. Erityisesti sanottavaa on siitä, kohdattiinko heidät hyvin palveluissa, jotka ovat osa heidän arkeaan. Kohtaaminen vaatii yksinkertaisuudessaan todellista kiinnostusta nuoren asioihin. Se on silmiin katsomista papereiden tai tietokoneen sijaan. Hyvä kohtaaminen on myös rauhallista olemista, hyväksymistä ja nuoren mielipiteiden sekä toiveiden kuuntelua.  

Joskus lastensuojelun prosessi voi olla pitkä, eikä hyvänkään kohtaamisen hallitseva työntekijä saa lapseen tai nuoreen yhteyttä. Kuitenkin useiden työntekijöiden hyvistä kohtaamisista syntyy lenkki kerrallaan ketju kohti nuorta. Jokaisella onnistuneella kohtaamisella on merkittävä vaikutus siihen, että lapsi tai nuori tulee autetuksi. Jokainen kiinnostunut ja kuunteleva aikuinen kasvattaa lapsen ja nuoren luottamusta myöhemmin elämässään kohtaamiinsa ihmisiin.  

Osallisuuden vahvistaminen ja lasten ja nuorten kannustaminen osallistumiseen lähtee siis kunnioittavasta kohtaamisesta. Tällaiseen kohtaamiseen ei tarvita aikaa tai rahaa yhtään sen enempää kuin on käytettävissä. Hyvä kohtaaminen syntyy aivan samalla vaivalla kuin huonokin kohtaaminen. Molempien vaikutukset ovat myös suuret. Jos lapsi tai nuori oppii luottamaan työntekijäkontaktinsa kautta muihin ihmisiin, voi sillä olla merkittäviä vaikutuksia hänen elämänsä ja myös palvelujärjestelmän onnistumisen kannalta.

Yhteisellä kehittämisellä lisätään hyvinvointia ja vahvistetaan osallisuutta  

Osallisuuden ja osallistumisen tukeminen on olennainen osa hyvinvoinnin kasvattamista ja palvelujen kehittämistä. Lasten, nuorten ja perheiden tulee olla mukana kehittämässä heitä koskevia palveluita.  Kokemusasiantuntijuuden roolia tulee vahvistaa osana lastensuojelun osallisuustyötä ja palveluiden kehittämistä eri tasoisissa rakenteissa, myös esimerkiksi uusilla hyvinvointialueilla. 

Yhteiskehittämisen tavoitteena on asettua tasa-arvoisina saman pöydän ääreen ja keskustella jostakin teemasta yhteisesti avoimessa dialogissa. Kun kukin osallistuja tuo pöytään omat kokemuksensa, voivat kaikki kokea osallistumisensa tasa-arvoiseksi. Tällaisessa keskustelussa esimerkiksi kokemusasiantuntijat tuovat esille kokemuksensa lastensuojelusta, asiantuntijat ja työntekijät kokemuksen ja osaamisen työstään ja koulutuksestaan ja näiden pohjalta keskustellaan tasaveroisesti. Käytännössä kyse voi olla hyvin yksinkertaisista asioista. Esimerkiksi SOS-Kehittäjänuoret ovat nostaneet esille yhteiskehittämisen esimerkkinä eräässä lastensuojelulaitoksessa pidetyt lasten kokoukset, joissa lapset ja nuoret saivat tuoda esille mielipiteensä yhteisistä asioista.

Erilaisille ihmisille tarvitaan erilaisia osallisuuden vahvistamisen ja osallistumisen tapoja 

Erilaisten lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseksi tarvitaan myös erilaisia tapoja. SOS-Kehittäjänuoret nostavat yhdeksi konkreettiseksi keinoksi mahdollisuuden kirjoittaa toiveista ja kokemuksista, jolloin ei tarvitse pystyä sanottamaan ja puhumaan jännittävässä tilanteessa. Tällainen anonyymi kirjoittamisen mahdollisuus toimii esimerkkinä siitä, kuinka mahdollistaa erilaisten lasten ja nuorten osallistuminen hyvin konkreettisilla ja yksinkertaisilla keinoilla. 

On tärkeää huomioida, että vaikka on malleja ja ryhmiä kokemusasiantuntija- ja vaikuttamistyölle, sopii kokemusasiantuntijatoiminta parhaiten tietyn tyyppisille lapsille ja nuorille, eli niille, jotka osaavat kertoa mitä mieltä ovat ja joilla on mielipiteitä siitä, kuinka lastensuojelua tulisi edistää. 

Mahdollisimman monelle mahdollisuus osallistua 

Lastensuojelussa kasvaville lapsille ja nuorille tarvitaan myös muunlaista toimintaa. SOS-Lapsikylissä näitä ovat esimerkiksi lasten ryhmät, sijaissisaruustoiminta ja nuorten illat. Nämä antavat mahdollisuuden monenlaisten ja eri-ikäisten lasten ja nuorten mukanaololle. Olemassa olevien käytänteiden lisäksi tulee miettiä uusia tapoja ja keinoja, jotta mahdollisimman moni lapsi ja nuori saisi kokemuksen kuulumisesta joukkoon ja mahdollisuuksista vaikuttaa.  

Lisäksi lapsille ja nuorille tulee varmistaa turvallinen ympäristö osallistua, myös etätapaamisissa. On hyvä muistaa, että myös etänä voi työskennellä esimerkiksi pienemmissä ryhmissä, joissa mukana on oma, turvallinen, aikuinen ohjaaja tai vertaisohjaaja. Tehtävien tulisi olla sellaisia, että kaikki voivat ne ymmärtää ja vastata niihin. Vaihtoehtoisesti tehtäviä on muokattava ikä- tai kehitystasoisesti. Myös pienten lasten osallisuuden vahvistamiseen ja osallistumiseen niin omaa elämää koskeviin asioihin kuin päätöksentekoonkin tulee vahvistaa ja luoda myös uusia, innovatiivisia toimintatapoja. 

SOS-Lapsikylä toivoo, että tulevalla hallituskaudella lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseen panostetaan, osallistumiseen päätöksentekoon eri areenoilla ja tasoilla kannustetaan sekä erilaisia osallisuuden ja osallistumisen vahvistamisen tapoja vahvistetaan yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden ja järjestösektorin kanssa. 

Kirjoittajat:
Anna Hiltunen, vaikuttamis- ja ohjelmatyön asiantuntija
Jenna Koikkalainen, SOS-Kehittäjänuorten vertaisohjaaja 
Tessa Kouvolainen, kehittämissuunnittelija, Osallisuustoiminta ja H’uraa 
Reetta Pauni, kehittämissuunnittelija, Osallisuustoiminta ja SOS-Kehittäjänuoret
Elina Stenvall, erityisasiantuntija, osallisuus

Lue SOS-Lapsikylän kaikista eduskuntavaalitavoitteista lisää!

Kuva: Colourbox