Osallistamme lapsia skididialogilla kehittämään Apuu-chattia

 
”Apuussa on oikeita ihmisiä.” 
”Yhdessä keskustelu oli kivointa.” 
”Ne aikuiset istu lattialla.” 
”Noppa ja tarina!”  
”Oli kivaa!” 

Istumme ringissä koululuokassa. Lapset ja aikuiset keskustelevat, mitkä asiat voivat estää hakemasta apua netistä, ja miten lapset käyttävät nettiä avun ja tuen hakemiseen. Yksi lapsista kysyy, mistä voi tietää, että toisella puolella on oikea ihminen, johon voi luottaa. Toinen lapsista ihmettelee, miksi joku hakisi apua netistä. Näistä pohdinnoista päästään keskusteluun, jossa sekä lasten että aikuisten ymmärrys verkkoauttamisesta syvenee. 

Viisi vinkkiä dialogiin ja palveluiden kehittämiseen lasten kanssa 

Yhden oppitunnin aikana saimme paljon ideoita, miten voimme kehittää verkkoauttamista ja miten skididialogia voi hyödyntää, kun haluamme kehittää lapsille parempia palveluita.  

• Lapsilla sekä aikuisilla on arvokasta tietoa ja kokemusta. Hyvässä dialogissa on tilaa näille molemmille.  

• Jokaiselle on joku mielekäs tapa osallistua, mutta se voi olla erilainen. Monimenetelmällisyys ja toiminnallisuus tukee yhdenvertaisempaa osallistumista.

• Aikuisen toiminnalla on iso vaikutus siihen, syntyykö dialogille tilaa. Esimerkiksi puhetapa ja elekieli, kysymysten muotoilu ja fyysinen asettautuminen suhteessa lapsiin tai kiinnostuksen osoittaminen myös niitä asioita kohtaan, jotka eivät sovi omaan ajatteluun, on tärkeää. Sudenkuopiksi tunnistimme sen, etteivät aikuiset aina malta kuunnella ja antaa tilaa lapsille, voi tulla tarve ohjata, opettaa ja kertoa vastauksia kokemusten jakamisen tai avointen kysymysten sijaan.  
    
• Tasavertaisessa dialogissa keskustelua voi kuljettaa eteenpäin kuka tahansa. Lasten tekemät keskustelun aloitteet antoivat meille eniten ymmärrystä, mihin meidän pitää kiinnittää chatissa huomiota. Niihin tarttuminen on olennaista ymmärryksen syventämiseksi ja uusien näkökulmien saamiseksi.
  
  
• Dialogissa tarvitaan raamit, mutta raamit eivät saisi estää dialogin syntymistä. Esimerkiksi ohjaajan on hyvä puuttua päälle puhumiseen, jotta kaikkien puhe kuuluu. Päälle puhuminen voi olla kuitenkin myös innostusta. Keskustelun ohjaamisessa on tärkeää, ettei vahingossa ehkäise keskustelun jatkumista ja syvenemistä. 

”Pitää kuunnella, että voi tietää, mikä ajatus toisella on” 

Kokeilimme skididialogia yhtenä tapana syventää ymmärrystä verkkoauttamisesta. Toivoimme, että skididialogista saatava tieto auttaisi meitä katsomaan lasten silmin esimerkiksi sitä, miksi palveluun tullaan tai jätetään tulematta, ja mikä avun hakemisessa voi mietityttää.
 
Skididialogi on Lahdessa kehitetty rakentavan keskustelun malli, joka perustuu Erätauko-keskusteluun. Keskusteluun osallistuu lapsia sekä aikuisia. Skididialogissa istutaan tyypillisesti ringissä, jotta kaikki näkevät toisensa. Alussa käydään läpi rakentavan keskustelun pelisäännöt. Tavoitteena on, että jokainen voi liittyä keskusteluun omien kokemustensa pohjalta. Keskustelussa ei pyritä yksimielisyyteen tai ratkaisuihin, vaan ymmärryksen syventämiseen ja uusiin näkökulmiin.  

Virittäydyimme netin ja somen käyttöön toiminnallisesti pehmonopan kanssa ja jokainen sai heti alussa halutessaan jakaa jonkin kokemuksen. Syventävässä pienryhmäporinassa pohdimme tarinan tuella, mitä apua lapsi voi löytää netistä. Yhteisessä keskustelussa jaoimme pienryhmissä syntyneitä ajatuksia ja jatkoimme keskustelua. Annoimme myös tietoa Apuu-chatin toiminnasta. Lopussa kokosimme oivallukset. 

Osallistamme lapset mukaan kehittämään heitä koskevia palveluita

SOS-Lapsikylässä palveluita ja toimintaa kehitetään kuuntelemalla lasten tarpeita ja kokemuksia. Näin tuki voi vastata lasten tarpeisiin, olla vaikuttavaa ja saavutettavaa. Apuu-chat on toiminut keväästä 2020 lähtien. Koronapandemian vuoksi lapset jäivät pois koulusta, ja samalla heräsi huoli siitä, mistä lapset, joilla on vaikeaa kotona, saisivat apua. 

Apuu-chatissa on käyty lähes 167 000 keskustelua. Lapset ovat kaivanneet keskusteluapua pienempien pulmien lisäksi myös isompiin murheisiin ja vakaviin tilanteisiin. Palvelua kehitetään jatkuvasti saadun asiakaspalautteen pohjalta. Lisäksi on tärkeää kuunnella laajemmin lasten näkemyksiä aiheesta – myös niiden, joilla ei ole kokemusta Apuu-chatin käytöstä.