Paikalla vai läsnä – vinkkejä perheen vuorovaikutuksen parantamiseen

Sunnuntaina 20.10. vietetään DNA:n älyvapaapäivää. DNA kannustaa kaikkia irrottautumaan älylaitteista ja käyttämään aikaa muuhun mielekkääseen tekemiseen. SOS-Lapsikylä DNA:n pitkäaikaisena yhteistyökumppanina haastaa sinutkin pohtimaan ruutuajan hallintaa.

”Lapsille puhelin on tiivis yhteydenpitoväline kavereihin, esimerkiksi tilanteissa joissa kaverit asuvat kaukana. Netin kautta myös tutustutaan ja löydetään samoista asioista kiinnostuneita. Apuu-chatissa osa lapsista kertoo, miten kodin aikuiset eivät ymmärrä että he tarvitsevat puhelintaan moneen asiaan”, kertoo Apuu-chatin tiimivastaava Reetta Kosonen.

Lapset ovat kuitenkin myös huolissaan omasta laitteiden käytöstään. Kun ”kaikki muutkin” ovat yöaikaan juttelemassa ryhmäkeskusteluissa, tulee paine osallistua yhteydenpitoon myös yöllä. Valvominen heijastuu jaksamattomuuteen arjessa.

”Vanhemman on tärkeää osoittaa kiinnostusta lapsen käyttämää ruutuaikaa kohtaan: kuinka paljon, milloin ja mihin tarkoitukseen laitteita käytetään. On hyvä luoda yhdessä perheen sisällä omannäköiset säännöt ja toimintatavat. Vanhempi toimii itse esimerkkinä älylaitteiden käytössä ja käytön rajaamisessa”, sanoo VanhemmuudenApuun kehittämissuunnittelija Hanna Ryynänen.

Myös Kosonen korostaa kiinnostuksen osoittamisen merkitystä.

”On myös niitä lapsia, jotka innoissaan kertovat aikuiselle asiastaan ja aikuinen on keskittynyt omaan laitteeseensa. Silloin lapsen tärkeä asia tulee hänen ajatusmaailmastaan käsin torjutuksi.”

Vaikka ruutuajan ja älylaitteiden käytön rajaaminen on tärkeää ja vanhempien vastuulla, on laitteista myös hyötyä. Kaverisuhteiden ylläpitämisen lisäksi lapsi hakee laitteilla tietoa maailmasta, asioista ja ilmiöistä sekä käyttää laitteita koulunkäynnin ja opiskelun tukena.

”Puhelimen eri viestisovellukset voivat myös tukea lasta vuorovaikutuksessa vanhemman tai muiden perheenjäsenten kanssa silloin kun kasvokkainen kommunikointi on estynyt tai hankalaa vaikkapa erimielisyyksien tai muiden vaikeiden asioiden käsittelyssä”, huomauttaa Ryynänen.

”On luonnollista, että murrosikäiset vetäytyvät vanhempiensa seurasta ja samalla heille on merkityksellistä, miten vanhemmat ovat kiinnostuneita heistä. Vanhemman laittama viesti lapselle kesken kiireisen työpäivän osoittaa lapselle hänen tärkeyttään ja viestiin on helppo palata, kun sanoja voi lukea useamman kerran”, Kosonen toteaa.

Viisi vinkkiä perheen vuorovaikutuksen parantamiseen ilman älylaitteita

1. Kysy: ”Mitä sulle kuuluu?” Arkinen kysymys, minkä kysyminen voi kuitenkin arjessa unohtua. Pysähdy lapsen äärelle, kysy ja kuuntele.
2. Ole läsnä lapsen tasolla. Jos haastavasta asiasta jutellaan niin, että sekä lapsi että vanhempi esim. seisovat, laittaa se lapsen automaattisesti asemaan, missä hän on alempana. Vanhempi voi mennä kyykkyyn tai istua lapsen viereen sohvalle niin että katseet kohtaavat samalla tasolla – tämä voi tehdä tilanteesta lapselle helpomman.
3. Ihmettele! Pysähdy aidosti ihmettelemään asiaa lapsen näkökulmasta. Kiinnostu siitä mitä lapsi kertoo ja kysy lisää.
4. Tee perheen älyvapaat säännöt. Milloin puhelimen käyttö on ok ja milloin sitä ei tarvita? Keskustelkaa siitä, että säännöt eri laitteiden ja sovellusten käytöstä voivat olla erilaiset eri perheenjäsenillä esim. ikärajojen vuoksi.
5. Toista kaava. Ei riitä, että vanhempana teet näitä asioita kerran. Tee niistä tapa. 
   

SOS-Lapsikylän ja DNA Oyj:n yhteistyö lasten ja nuorten hyväksi on jatkunut pitkään. DNA on vuosien mittaan tukenut SOS-Lapsikylän kotimaan työtä erilaisten keräysten ja kestävän yhteistyön keinoin. Yhteistyö on saanut jatkoa vuosille 2024-2025, ja sen kohteena on eritoten lasten digitaalisen auttamisen palvelu Apuu-chat, jossa kohdataan yli 35 000 lasta vuodessa.