Alkuvuodesta 2026 Meidän LOS -hankkeessamme pysähdyimme kuuntelemaan nuoria. Sekasin-vaikuttamisbotissa 12–29-vuotiaat pääsivät kertomaan ajatuksistaan lapsen oikeuksista ja niiden toteutumisesta Suomessa. Mukana kehitystyössä olivat myös SOS-Kehittäjänuoret, joiden avulla saimme kysymyksistä mahdollisimman lapsi- ja nuoriystävällisiä.
Nuorten vastaukset bottiin olivat rehellisiä, konkreettisia ja paikoin pysäyttäviä. Vastausten perusteella on selvää, että lapset ja nuoret huomaavat hyvin, milloin oikeudet eivät toteudu – ja heillä on paljon sanottavaa siitä, miten asioita voisi tehdä paremmin. Kaksi teemaa korostui merkittävästi: turvallisen aikuisen merkitys lasten ja nuorten arjessa sekä se, että on joku, joka kuuntelee ja kannattelee.
Lapsen oikeuksien komitea on jo aiemmin (2023) antanut Suomelle suosituksia lasten oikeuksien paremmasta turvaamisesta. Huomautuksia on annettu mm. lasten turvaamiseksi digiympäristössä. Sama huoli nousi vahvasti esiin myös nuorten vastauksissa. Lähes 80 % bottiin vastanneista nuorista koki, ettei lapsia suojella netissä tarpeeksi.
Nuoret korostivat aikuisten – ja erityisesti vanhempien – vastuuta siinä, että lapset saavat tukea netissä kohtaamiinsa asioihin. He toivoivat lisää valvontaa sosiaaliseen mediaan ja parempaa suojaa netin haitalliselta sisällöltä.
”Lasten pitää antaa tehdä virheitä ja oppia niistä, mutta aikuisen pitäisi aina varmistaa, mitä lapsi jakaa netissä – kuvia ja videoita.”
Netin ja tekoälyn nähtiin tarjoavan paljon hyödyllisiä mahdollisuuksia kuten tiedonhakutaitojen karttumisen. Samalla nuoret painottivat, että näitä taitoja tulisi opetella turvallisesti ja ohjatusti. Ratkaisuiksi he ehdottivat muun muassa ikärajojen tiukentamista tai valvottua netin käyttöä.
”Ei anneta niille puhelimia nuorena.”
Lähes 88 % nuorista oli sitä mieltä, että joitain lapsia ja nuoria kohdellaan huonommin kuin toisia. Huonompi kohtelu ja ennakkoluulot kohdistuvat nuorten mukaan erityisesti niihin, jotka näyttävät erilaisilta tai kuuluvat näkyvään vähemmistöön.
Esiin nostettiin muun muassa etninen tausta, stereotyyppisestä suomalaisuudesta poikkeaminen sekä opettajien oppilaisiin kohdistava epätasa-arvo. Nuoret kertoivat kokemuksia siitä, että maahanmuuttajataustaisia lapsia saatetaan kohdella eri tavoin ja että kiusaamiseen ei aina puututa riittävän tehokkaasti.
Huonomman kohtelun riskiryhminä nuoret mainitsivat:
“En edes itse tiennyt ennen aikuisikää, että jotkut vanhemmassa ikäluokassa näkevät ADHD:n heikkoutena.”
”Joskus hyvään kohteluun vaikuttaa rasistiset ajatukset. Olen huomannut esimerkiksi opettajien erilaiset kohtelutavat ulkomaalaisten ja suomalaisten välillä.”
Vaikuttamismahdollisuudet olivat monen nuoren mielessä. Useampi kertoi, että olisi toivonut lapsena enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Kouluruoka mainittiin esimerkkinä, jossa mielipidettä on kysytty.
Nuorten toiveet vaikuttamisesta olivat arkisia ja samaistuttavia – kuten mahdollisuus sanoa oma mielipide tai toive syntymäpäivälahjoista tai ravintolassa tehtävästä ruokatilauksesta.
Nuorten vastauksissa kaksi teemaa korostuivat merkittävästi: turvallisen aikuisen merkitys lasten ja nuorten arjessa sekä se, että on joku, joka kuuntelee ja kannattelee.
Nuorten kuuleminen jatkuu hankkeen seuraavissa vaiheissa. Kevään aikana jatkamme työskentelyä nuorten kanssa järjestämällä työpajoja ja digiraateja yläkoululaisille eri puolilla Suomea. Tavoitteena on saada nuorilta ideoita ja näkemyksiä siitä, millä tavoin he itse haluaisivat osallistua lapsen oikeuksien toteutumisen seuranta- ja arviointiprosessiin.
Kokemuksemme lasten ja nuorten kanssa käydyistä keskusteluista osoittaa, että kun nuorille annetaan tilaa ja mahdollisuus vaikuttaa, he myös käyttävät ääntään vastuullisesti. Meidän tehtävämme aikuisina on kuunnella – ja toimia.
SOS-Lapsikylä on hankekumppanina Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimassa EU:n osarahoittamassa Meidän LOS -hankkeessa (2025-2026), jonka tavoitteena on vahvistaa lasten osallistumista lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisen seurantaan ja arviointiin.
Tutustu hankesivuihin ja hankkeen materiaaleihin täällä
Nuorisoystävällisen versio komitean suosituksista
Videot raportointiprosessista eri kieliversioilla
