Maija Haapala ja Camilla Jokela ovat jalkautuneet nuorten suosimaan
sosiaalisen median palveluun TikTokiin kertomaan, millaista
lastensuojelutyö oikeasti on. Anarkistisossuista on tullut supersuosittuja.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden julki suuskuva on melko ristiriitainen: Mediassa heistä puhutaan yleensä siinä vaiheessa, kun joku lapsi on tullut kaltoin kohdelluksi. Tällöin lastensuojelua syytetään siitä, että viranomaiset eivät ole tehneet tarpeeksi suo jellakseen lasta. Toinen ääripää ovat tilanteet, joissa uutiskynnys ylittyy silloin, kun joiden kin mielestä lastensuojelu on toiminut ihan syyttä suotta ja vienyt mielivaltaisesti lapset pois hyviltä vanhemmilta.
Sosiaalityöntekijät Maija Haapala ja Camilla Jokela ovat lähteneet tietoisesti pur kamaan näitä mielikuvia. Kuuluisia ”anarkis tisossuja” heistä tuli, kun he menivät nuorten suosimaan TikTokiin ja perustivat sinne Sossut-nimisen tilin.
Haapalan tyttärellä oli TikTok ja äiti seuraili vierestä, kunnes innostui lataamaan sovelluk sen itselleen.
– Huomasin, että siellähän oli valtavan paljon ammattilaistilejä, muttei yhtään sosi aalityöntekijöitä. Heitinkin sitten Camillalle idean TikTokista, hän innostui ja lähdimme heti kuvaamaan ensimmäistä videota, Haapala muistelee vuoden takaista aikaa.
Kummankaan työnantaja ei ole mukana videoiden tuottamisessa muutoin kuin peu kuttamassa. Kaksikko tekee sisältöä toistai seksi omalla ajallaan.
– Ajattelen, että sosiaalityöntekijän am matti on niin siisti, että se riittää, että teemme tätä sosiaalityöntekijöinä, meidän ei tarvitse mennä organisaation taakse, Jokela sanoo.
Ensimmäinen video, joka lähti viraaliksi oli aiheeltaan: Mitä tapahtuu, kun lastensuo jeluilmoitus tulee lastensuojeluun? Anarkis tisossut näyttelivät tilanteen, latasivat videon palveluun ja hetkessä se meni viraaliksi. Videolla on jo yli 300 000 näyttökertaa.
Aihe selvästi askarrutti lapsia ja nuoria. Viimeistään tuossa vaiheessa Haapala ja Jokela ymmärsivät, että heidän tuottamalleen sisällölle on oikeasti kysyntää ja tarvetta. On arvokasta, että sossut ovat siellä missä lapset ja nuoret muutenkin viettävät aikaansa.
– Pyrimme avoimeen dialogiin seuraa jien kanssa. Nuoret laittavat kysymyksiä ja kommentteja ja vastaamme niihin videoilla, kaksikko kertoo.
Muilla somealustoilla ei niin aktiivisesti kommentoida kuin TikTokissa, jossa käydään aktiivisesti keskustelua ja sossut saavatkin paljon kysymyksiä ja palautetta.
– Olemme tyytyväisiä siihen, että olemme saaneet tuotua esiin sitä, kuinka paljon asioita lastensuojeluun liittyy. Olemme kertoneet myös hyvistä asioista ja onnistumisista, joista harvemmin näkee juttuja julkisuudessa. Nuor ten tieto omista oikeuksista on lisääntynyt, Haapala toteaa.
Tavoitteena on vähentää lastensuojeluun liittyvää stigmaa.
Maija Haapala ja Camilla Jokela
– Tavoitteena on vähentää lastensuojeluun liittyvää stigmaa. Koska tili on ollut suosittu, olemme saaneet palstatilaa myös muissa me dioissa. Kollegoiden palaute on ollut positii vista ja kannustavaa.
Kaksikko ei tee videoita tosikkoina, vaikka aiheet voivat olla vakavia. He ovat tehneet jopa tanssivideoita ja laittaneet itsensä koko naan peliin.
– Meillä on hauskaa, kun teemme videoi ta. Itse video ei ole välttämättä hauska, mutta sen tekeminen voi olla.
Haapala ja Jokela elävät ja hengittävät lastensuojelua. He uskovat lastensuojeluun ja parempaan tulevaisuuteen.
– Parasta lastensuojelussa ovat kohtaami set lasten ja nuorten kanssa. Palkitsevinta on, kun näkee miten vaikeista olosuhteista tulleet lapset voivat lopulta paremmin ja saavat kiinni arjesta. Sen näkeminen muistuttaa aina siitä, miksi tätä työtä haluaa tehdä, Jokela toteaa.
Naisilla on myös unelmia. Mitä he toivo vat lastensuojelun tulevaisuudelta?
– Olisi tärkeää, että ihan jokaisella lapsella ja nuorella olisi yksi luotettava aikuinen. Yhtä tärkeää olisi se, että jos lapsella on lastensuo jelun asiakkuus, hän tietäisi oman sossunsa nimen ja hänellä olisi tälle puhelinnumero. Sossulla pitäisi oikeasti olla aikaa tehdä työnsä hyvin, Jokela sanoo.
– Haluaisin räjäyttää koko lastensuo jelusysteemin. Pois siitä valta-asetelmasta, että on sossut vastaan asiakkaat. Työtä pitäisi voida tehdä enemmän avoimena dialogina ja yhteisenä rintamana. Nuorten tarpeisiin pitäisi voida vastata heidän tarpeistaan ja lähtökoh distaan käsin, Haapala toivoo.
Teksti: Pirkko Soininen
Kuva: Maija Haapala ja Camilla Jokela
Juttu on alun perin julkaistu Kuulumisia 2/2021 -lehdessä.
