Tämä kirjoitussarja tarkastelee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (SDG) ja niiden yhteyttä SOS-Lapsikylän kansainväliseen työhön. Kansainvälinen SOS-Lapsikylä tukee näitä tavoitteita edistämällä lasten, nuorten ja perheiden oikeuksia yli 130 maassa – erityisesti vahvistamalla haavoittuvassa asemassa olevien lasten hyvinvointia, koulutusta ja suojelua. Sarjassa sukellamme tavoitteiden taustoihin ja vaikutuksiin ja siihen, miten ne konkretisoituvat SOS-Lapsikylän työssä eri puolilla maailmaa sekä miksi ne koskettavat myös meitä Suomessa.
Agenda2030-tavoitteet ohjaavat maailmanlaajuisesti työtä kestävän kehityksen edistämiseksi. Lapsen oikeuksien toteutuminen on vahvasti näiden tavoitteiden ytimessä, sillä esimerkiksi köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja laadukas koulutus liittyvät suoraan lasten hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Silti lasten oikeudet jäävät usein strategioissa ja toimeenpanossa taka-alalle, vaikka juuri lapset ovat kestävän kehityksen onnistumisen kannalta keskeisiä. Jos Agenda2030 lupaa, ettei ketään jätetä jälkeen, on syytä kysyä, miksi esimerkiksi lapsiköyhyys on jälleen kasvussa? Kestävää tulevaisuutta ja tulevaisuudessa hyvinvoivia aikuisia ei ole, jos lapset nyt voivat pahoin.
Köyhyys heikentää lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen. Tuloerojen kasvu ja alueelliset erot palveluiden saatavuudessa lisäävät eriarvoisuutta. Lapsiperheköyhyys ei ole vain sosiaalipoliittinen kysymys, vaan suora lapsen oikeuksien loukkaus, sillä silloin oikeus riittävään elintasoon ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin ei toteudu. Maailmanlaajuisesti yli 300 miljoonaa lasta elää edelleen äärimmäisessä köyhyydessä, mikä korostaa kansainvälisen yhteistyön ja kehityspolitiikan merkitystä. Suomessa lapsiköyhyyden torjunta vaatii vahvempaa lapsivaikutusten arviointia päätöksenteossa sekä toimenpiteiden kohdentamista perheiden tukemiseen pitkäjänteisesti.
Eriarvoisuus kasvaa myös koulutuksessa, johon kestävän kehityksen tavoitteet myös osin keskittyvät. Alueelliset erot, oppimistulosten heikkeneminen ja riittämätön oppimisen tuki asettavat lapset eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, missä he asuvat ja millaista tukea heidän koulunsa pystyy tarjoamaan. Lasten ja nuorten mahdollisuudet osallistua ja tulla aidosti kuulluiksi vaihtelevat kunnittain ja kouluittain, eikä oikeus osallisuuteen toteudu kaikkialla yhdenvertaisesti. Globaalisti koulutuksen tasa-arvo on monessa maassa vielä kaukana tavoitteista, ja erityisesti tytöt sekä konfliktialueilla elävät lapset jäävät usein koulutuksen ulkopuolelle. Olisi erityisen tärkeää, että lasten ja nuorten ääni kuuluu vahvemmin poliittisessa päätöksenteossa, esimerkiksi YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomelle antamien suositusten kautta ruohonjuuritasollekin ulottuvissa toimenpiteissä.
Keskustelua kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta on käyty monipuolisesti ja kriittisesti. Huomionarvoista on ottaa mukaan keskusteluun lapsen oikeuksien näkökulma, sillä se ei ole aina systemaattisesti mukana kestävän kehityksen politiikassa. On siirryttävä juhlapuheista ja ylätasolla liikkuvasta keskustelusta konkretiaan, jotta periaatteiden vaikutukset näkyvät konkreettisesti lasten elämässä ja arjessa. Myös globaalisti eteneminen on hidasta, ja lapset ovat usein ensimmäisiä, joita kriisit ja eriarvoisuus koettelevat.
Agenda2030 ei voi toteutua ilman, että lapsen oikeudet asetetaan keskiöön. Suomessa tämä edellyttää systemaattista lapsivaikutusten arviointia päätöksenteossa, pitkäjänteistä lapsiköyhyyden vähentämistä ja koulutuksen eriarvoisuuden kaventamista sekä lasten osallistumisen vahvistamista kaikilla tasoilla. Kansainvälisesti Suomen kehityspolitiikan tulisi johdonmukaisesti tukea lapsen oikeuksien toteutumista, erityisesti koulutuksen, suojelun ja eriarvoisuuden vähentämisen alueilla. Agenda2030 lupaa, ettei ketään jätetä jälkeen – lapsilla ei ole varaa odottaa, että lupaus lunastetaan joskus tulevaisuudessa.
Kestävän kehityksen tavoitteet 2030 – yhteinen suunnitelma parempaan huomiseen
Köyhyys rikkoo lapsuuksia – SOS-Lapsikylä tukee perheitä ympäri maailmaa
Terveys on jokaisen lapsen ja nuoren oikeus
”Äänelläni on merkitys” – nuoret edistämässä kestävää ja tasa-arvoista yhteiskuntaa
