Kannattelevien kohtaamisten merkitys ei vähene teini-iän tai nuoren aikuisuuden kynnyksellä. ”Usein nuoret voivat kokea, että aikuiset provosoituvat jo heidän läsnäolostaan. Siksi aidosti tämän elämästä kiinnostunut aikuinen voi vaikuttaa nuoren maailmankatsomukseen merkittävästikin”, sanoo SOS-Lapsikylän psykologi Miila Paldanius.
Nuorten elämä on vahvasti digitaalinen ja somessa. Kuinka siis toimia kannattelijana, jos ei täysin ymmärrä nuoren maailmaa? Keskustelimme SOS-Lapsikylän psykologi Miila Paldaniuksen kanssa siitä, kuinka merkittävää nuorelle voi olla aikuisen kiinnostunut suhtautuminen tämän harrastuksiin tai somepersoonaan.
”Nuoriin suhtaudutaan helposti häiriönä, heidän tulisi pysyä poissa aikuisten jaloista. Myös nuoret kuuluvat julkisiin tiloihin, kuten kuka tahansa muukin. On merkityksellistä, että heidät huomataan muutenkin kuin ärsyyntyneessä mielentilassa ja osoitetaan, että heillekin on tilaa”, Miila kertoo.
Nuoruus on intensiivistä elämänvaihetta taustoista riippumatta.
”Jos nuoret ajattelevat, että aikuiset lähtökohtaisesti ärsyyntyvät heistä ja heidän läsnäolostaan livemaailmassa, kun samaan aikaan somessa he saavat tykkäyksiä ja kivoja kommentteja, on melko helppo päätellä, kumman nuori mieluiten valitsee.”
”Yhteiskunnan yhteisiin sääntöihin on somen ikärajoista vielä pitkä matka”
Psykologin mukaan sosiaalisen median minä kiinnittyy tänä päivänä vahvasti nuorten livepersoonaan. Sosiaaliseen mediaan luodut sisällöt voivat olla nuorelle henkilökohtaisia ja osa tämän yksilöllistä persoonaa.
”Kannattelevaa kohtaamista voi olla näihin sisältöihin ja somealustoihin suhtautuminen uteliaisuudella ja lämpimällä kiinnostuksella, hienotunteisuutta unohtamatta.”
Nuorelle sosiaalinen media voi tarjota tänä päivänä monenlaisia mahdollisuuksia. Sen kautta pidetään yhteyttä ystäviin ja ilmaistaan itseään. Toisaalta some-elämä jää usein aikuisilta piiloon ja herättää vanhemmissa huolta siitä, missä kanavissa lapsi liikkuu ja mitä niissä tapahtuu. Miilan mukaan voi olla hyödyllistä mahdollisuuksien mukaan sopia yhteisistä pelisäännöistä älylaitteiden ja sovellusten käyttöön nuoren kaveripiirin vanhempien kanssa:
” Aikuisten huoli on perusteltua, eikä sitä tule väheksyä. On harmillista, ettei somen tai älylaitteiden käyttöön ole vielä yhtenäistä säännöstöä tai lakia, joka määrittelisi ikäryhmäkohtaiset pelisäännöt somen tai älylaitteiden käyttöön. Näin nuoret taustoista riippumatta olisivat tasavertaisemmassa asemassa keskenään.”, Miila pohtii.
”Ei sun tarviikaan osata, katotaan yhdessä”
Miila Paldaniuksen omat kannattelevat kohtaamiset sijoittuvat nuoreen aikuisuuteen, opintoihin sekä työelämän alkuun. Hän muistelee, miten merkitykselliseltä tuntui olla osa yhteisöä ja tunnistaa tukiverkkojen olevan olemassa, kun niitä tarvitsee.
”Nuorelle voi olla tärkeää muistuttaa, ettei hänen tarvitse selvitä asioista yksin. Jos kokee tarvitsevansa tukea tai olevansa hankalassa paikassa, avun pyytäminen osoittaa yhteistyökykyä heikkouden sijaan”, Miila muistuttaa.
Toisaalta aikuisen kannattaa tutkia myös omia resurssejaan kannattelijana toimimiseen.
”Avoimuus ja keskeneräisyyden hyväksyminen voivat auttaa nuorta hakemaan ja saamaan tukea ja apua tarvittaessa. Ne auttavat myös kannattelijaa tunnistamaan, ettei hänen tarvitse olla itse valmis kohtaamaan ihmisiä kannattelevasti aina. Joskus myös kannattelija saattaa kaivata tukea.”
SOS-Lapsikylän psykologi Miila Paldanius
Lapsuuden kannattelevat kohtaamiset muuttavat maailmaa. Kannattelevat kohtaamiset ovat tärkeitä lapsille ja nuorille. Aidon läsnäolon ja kannattelevan kohtaamisen myötä vahvistetaan lapsen luottamusta siitä, että hän on hyvä juuri sellaisena kuin on. Yksikin lapsuuden kannatteleva kohtaaminen voi muuttaa elämän suunnan.
Jokainen meistä voi toimia kannattelevien kohtaamisten tarjoajana. SOS-Lapsikylän kautta voit ryhtyä kannattelijaksi monin eri tavoin.
Tutustu miten voit auttaa:
kannatellaan.fi
