Apuu-chatissa on kuuden vuoden aikana käyty lähes 167 000 keskustelua. Tämä on valtava määrä kohdattuja lapsia. Lapset ovat kaivanneet keskusteluapua pieniin pulmiin, isompiin murheisiin ja moniin erittäin vakaviinkin tilanteisiin. Yli puolet chatin kävijöistä on 11–13-vuotiaita. Vuonna 2025 nuoremmilla kävijöillä keskustelunaiheissa korostuivat kiusaamiskokemukset ja vanhemmilla keskustelunaiheet liittyivät eniten mielen hyvinvointiin. Itsetuhoisuus on aiheena valitettavan monissa keskusteluissa. Yhteydenottoja chattiin oli lähes 28 000 ja keskusteluja oli yli 25 000, vastasimme siis miltei 90 prosenttiin yhteydenotoista.
Vuoteen mahtui useita kohokohtia. Keväällä juhlittiin Apuu-chatin 5-vuotissynttäreitä. Teimme lyhyen videon, jossa muisteltiin palvelun alkuvaiheita ja tapahtumia vuosien varrelta. Kesällä tavoitimme lapsia risteilylaivoilla Incoach-peliyrityksen kanssa. DNA:n kanssa teimme tietoturvaan liittyvän Testaa tietosi-kyselyn, johon lapset vastasivat chatin sivulla. Syksyllä laajensimme palveluitamme ja avasimme ruotsinkielisen version, Hjälpen-chatin.
Vuoden 2025 aikana kouluihin otettiin käyttöön puhelinrajoitukset ja Suomessa alettiin valmistella kansallisia suosituksia lasten digilaitteiden vapaa-ajan käytöstä ja niiden rajoittamisesta, erityisesti alle 13-vuotialle. Tämä herätti huolen meillä SOS-Lapsikylässä – mistä lapset saavat tarvittaessa apua, jos heillä ei ole pääsyä omaan puhelimeen? Samalla kun rajoitetaan puhelinten käyttöä, vähennetään mahdollisuutta yhteydenpitoon ja avun hakemiseen, mikä taas vähentää lasten omaa toimijuutta.
Lapset hakevat itse apua itselleen chat-palveluista ja se on heille helppoa ja luontevaa. Puhelimella soittamiseen tai aikuiselle kasvotusten kertomiseen on paljon korkeampi kynnys. Monet kertovat ensimmäistä kertaa vaikeasta asiasta Apuu-chatissa. Lapset käyttävät myös tekoälyä entistä enemmän. Pohdimme miten tämä vaikuttaa chatteihin, valitsevatko lapset mieluummin keskustelun tekoälyn kanssa oikean ihmisen sijaan? Ilahduttavaa on kuitenkin ollut kuulla, että lapset ovat kertoneet tekoälyn ohjanneen heidät Apuu-chattiin.
Yhteydenotot viranomaisiin ovat lisääntyneet vuosien aikana. Palvelumme on anonyymi ja luottamuksellinen, mutta joskus on tilanteita, joissa on akuutti hätä tai lapsi muuten pyytää meiltä apua, jolloin me autamme.
Tavoitteemme on, ettei kukaan lapsi jää yksin huolien ja murheiden kanssa. Jokainen lapsi on tärkeä ja yksikin keskustelu voi olla todella merkityksellinen. Ilman Apuu-chattia olisi monen lapsen ja nuoren tilanne erilainen.
Lämmin kiitos viime vuodesta kaikille yhteistyökumppaneillemme, viranomaisille, kouluille, vapaaehtoisille ja kaikille toiminnassa mukaan olleille.
Taru Kivelä
Ehkäisevän digityön päällikkö
SOS-Lapsikylä
Apuu-chattiin tuli vuonna 2025 yhteensä lähes 28 000 yhteydenottoa. Keskusteluja kävimme lasten ja nuorten kanssa yli 25 000 eli pystyimme vastaamaan 90 %:n yhteydenotoista. Keskimääräinen keskusteluaika Apuu-chatissa oli 17:50 minuuttia, yhteensä noin 7 500 tuntia. Yhteydenottajista suurin osa oli 11–13-vuotiaita. Tätä nuorempien osuus oli alle 12 % ja reilu kolmasosa oli 14–15-vuotiaita.
Lapset halusivat eniten tietoa tai he olivat huolissaan mielen hyvinvoinnista, ihmissuhteista, kodista ja perheestä, arjessa selviytymisestä ja kiusaamisesta. Tilastoinnissa olemme ryhmitelleet keskusteluiden aiheita lapsen tuomien yhteydenottojen syiden perusteella, joita voimme tilastoida useampaan kohtaan.
Mielen hyvinvointi -aiheita käsittelimme 41 %:ssa keskusteluista. Yleisin niistä kosketti ahdistunutta mielialaa, jonka taustalla lapsilla oli valtavasti erilaisia syitä. Ahdistusta aiheuttivat muun muassa kiusaamiskokemukset, erilaiset tilanteet koulussa kuten esitelmän pito luokan edessä tai koululiikunta uimahallissa, ihmissuhteiden ristiriidat tai muut järkyttävät tilanteet. Pelot nousivat teemoista toiseksi yleisimmäksi. Kevätlukukauden väkivallanteot kouluissa herättivät paljon pelkoa. Keskusteluissa itsetuhoisuus oli kolmanneksi yleisin aihe 24 %:lla.
Ihmissuhteisiin liittyvät huolet olivat toiseksi yleisin yhteydenoton syy, 28 %:lla. Näistä yhteydenotoista 50 %:ssa lapset kaipasivat apua kaverisuhteiden ristiriitoihin. Kaveri on usein lapselle henkilö, joka voi kohdella huonosti ja sitä siedetään ennemmin kuin yksinoloa. Ulkopuolisuuden tunne ja seurusteluasioihin liittyvät asiat pohdituttivat lapsia myös usein.
“Aluksi pelotti vähän laittaa viestiä, mutta aikuinen vaikutti todella mukavalta ja pelko katosi aika nopeasti:) Hän rohkaisi ja kehui minua niin tuli parempi mieli!”
Kotiin ja perheeseen liittyvää huolta tai tiedontarvetta käsiteltiin 24 % keskusteluista. Tähän kategoriaan kuuluvista keskusteluista 67 % liittyi vuorovaikutusongelmiin vanhempien kanssa ja reilu viidesosa huoleen vanhemmasta. Sisarussuhteet, vanhempien väliset ristiriidat sekä vanhempien ero sekä perheen kriisit nousivat myös esiin.
Arjessa selviytyminen ja vapaa-aikaan liittyviä keskusteluita kävimme 18 %. Lapset toivat 38 %:ssa keskusteluista esiin omiin arkirutiineihinsa liittyviä huolia, kun vuorokausi- ja/tai ruokarytmi oli aiheuttanut arkeen pulmia tai hänellä ei ollut tilanteeseensa nähden taitoja selviytyä. Muita tähän kategoriaan tilastoituja aiheita olivat: harrastuksiin liittyvät huolet, 21 %, sekä äkilliset järkyttävät tapahtumat 19 %. Kotona tapahtui lasten kertoman mukaan usein järkyttäviä asioita, lisäksi kevään aikana kouluissa tapahtuneet väkivallanteot puhututtivat.
Kiusaamista koskevia keskusteluja kävimme 15 %:ssa yhteydenotoista. Näistä 78 % eli selvä valtaosa kosketti koulukiusaamista, minkä lisäksi 22 % lapsista koki kiusaamista vapaa-ajallaan. Keskusteluissa käsiteltiin myös kiusaamista sosiaalisen median kanavissa ja netissä sekä rasismia tai syrjintää.
Apuu-chattiin tulee myös yhteydenottoja, joissa lapset kertovat kuulumisiaan tai tulevat tutustumaan palveluun. Palvelussa käy myös heitä, jotka eivät malta olla asiallisia tai eivät ikänsä puolesta kuulu Apuu-chatiin.
Tilastoiduista keskusteluista 1 155 lapsen kohdalla tilanne on edellyttänyt yhteydenottoa muun muassa poliisille tai lastensuojeluun.
Lapset tulevat Apuu-chattiin monenlaisissa huolissa ja pelottaviksi kokemissaan tilanteissa. Keväällä kouluissa tapahtuneiden väkivaltaisuuksien aikaan kohtasimme Apuu-chatissa peloissaan olevia lapsia. Tämä kertoo osaltaan Apuu-chatin tarpeellisuudesta lasten arjen tukena silloin, kun huoli on suurta ja oman arjen aikuiset eivät ole paikalla.
Tilastoiduista keskusteluista 5,3 %:ssa lapsen tilanne on edellyttänyt jatkotoimenpiteitä, joita on tehty vuoden 2025 aikana yhteensä 1 155 kertaa. Jatkotoimenpiteillä tarkoitetaan tilanteita, joissa päivystäjä on ollut yhteydessä esimerkiksi poliisiin, lastensuojeluun tai oppilashuoltoon. Jatkotoimenpiteistä 18 % on ollut lastensuojeluilmoituksia ja 39 % hätäpuheluita. Lasten asioissa teemme yhteistyötä poliisin kanssa, joihin olimme yhteydessä yli 390 kertaa.
“Apuu-aikuinen tilastoi keskustelut eri aihealueisiin, mutta ei koskaan tallenna lasten tunnistetietoja.”
Lapset voivat ilmoittaa anonyymisti SOS-Lapsikylän omaan Ilmoita kiusaamisesta -työkaluun havaitsemastaan tai kokemastaan kiusaamisesta. Lapsi saa linkin ilmoituslomakkeeseen Apuu-aikuiselta keskustelun aikana, jos huoli kiusaamisesta on herännyt tai chat-keskustelun jälkeen. Ilmoituksia välitettiin kouluille 220. Ilmoitusten lisäksi kouluihin oltiin lapsen toiveesta chat-keskustelun pohjalta yhteydessä 66 kertaa.
Apuu-chatissa on annettu tietoa lapsen oikeuksista ja/tai lastensuojelusta 60 % tilastoiduista keskusteluista. Oman kodin aikuisen puoleen lasta on kannustettu kääntymään 41 % keskusteluista. Usein näissä tilanteissa lapsi kaipasi tukea siihen, miten voisi ottaa asian puheeksi kotinsa aikuisen kanssa. Tällöin on mietitty yhdessä keinoja ja hyvää ajankohtaa aloittaa keskustelu. Reilussa neljäsosassa keskusteluista lasta kannustettiin ottamaan yhteyttä koulun oppilashuoltoon.
Lapset hakeutuvat Apuu-chattiin hyvin monenlaisten asioiden kanssa, ja aiheesta riippumatta heitä vastassa on aina turvallinen aikuinen.
Välillä aikuisia testaillaan ja luottamusta rakennetaan ennen kuin lapsi uskaltaa kertoa itselleen tärkeistä ja henkilökohtaisista asioista. Toisinaan lapset taas avautuvat heti hyvin avoimesti, ja palvelun anonyymiys helpottaa tätä varmasti. Usein aihe on sellainen, josta kannustamme juttelemaan myös kodin aikuisten, esimerkiksi omien vanhempien, kanssa.
Apuu-aikuiset ihailevat lasten keskustelutaitoja sekä avoimuutta – miten tärkeissä asioissa lapsi toivoo tulevansa kuulluksi myös omassa arjessaan. Suhtaudumme myötätuntoisesti ja kannustavasti kaikkiin yhteydenottajiin ja keskustelua käyneet lapset toivotetaan aina uudelleen tervetulleeksi, jos avun tarvetta ilmenee.
“Lapsia on tukemassa moniammatillinen tiimi, jolla on vahvaa lastensuojelun osaamista. Verkkoauttamisen asiantuntijat ovat koulutukseltaan esimerkiksi yhteisöpedagogeja, sosionomeja ja psykiatrisia sairaanhoitajia.”
Tiimillämme on pitkä kokemus lasten kohtaamisesta chat-palveluissa. Arvostamme sitä, että jokaisella lapsella on tarve tulla nähdyksi ennakkoluulottomasti ja omana itsenään. Kohtaamisissa Apuu-aikuiset pyrkivät vahvistamaan lapsen toimijuutta kannustaen ja myönteistä tunnistamista hyödyntäen. Myönteisen tunnistamisen lähtökohtana on avoin suhtautuminen ja vahvuuksiin keskittyminen.
Tiimi tekee tiivistä yhteistyötä SOS-Lapsikylän muiden asiantuntijoiden kanssa, jolloin osaaminen täydentyy vielä laajemmaksi kokonaisuudeksi lasten parhaaksi. Moniammatillisen tiimin lisäksi lasten kanssa keskustelevat myös koulutetut vapaaehtoiset, joita yhdistää aito auttamisen ilo.
Kohtaamisissa Apuu-aikuiset pyrkivät vahvistamaan lapsen toimijuutta kannustaen ja myönteistä tunnistamista hyödyntäen.
Apuu-chat on suosittu vapaaehtoistoiminnan muoto, sillä osallistuminen on paikasta riippumatonta ja työ koetaan merkitykselliseksi ja konkreettiseksi tavaksi auttaa lapsia.
Vuonna 2025 lasten kanssa kävi keskusteluja yhteensä hieman yli 300 vapaaehtoista, joista osa oli sosiaali-, terveys-, nuoriso- ja kasvatusalan opiskelijoita. Kaikista Apuu chatista tilastoiduista keskusteluista vapaaehtoisten käymien keskustelujen osuus oli 50 %.
Vapaaehtoiset valitaan mukaan haastattelun ja koulutuksen kautta. Apuu-chatin vapaaehtoisille tarjotaan kymmenen tunnin koulutus, joka sisältää itseopiskelumateriaalia, vuorovaikutteisen koulutustapaamisen sekä ohjatun harjoitteluvuoron chatissa. Vuoden aikana koulutimme yhteensä miltei 170 uutta vapaaehtoista.
Saamamme palautteen mukaan vapaaehtoiset kokevat koulutuksen olevan selkeä, kattava ja monipuolinen ja 95 % suosittelisi Apuu-chatin vapaaehtoiskoulutusta. Koulutuksen läpikäyneet kokivat myös, että tukea ja apua on helposti saatavilla.
Vapaaehtoisten jaksamiseen panostamme muun muassa järjestämällä yhteisiä illanviettoja sekä säännöllisiä työnohjauksia. Työnohjauksia järjestettiin vuoden aikana 18 kertaa avoimina ryhminä. Tarjosimme myös jatkokoulutuksia eri teemoista, kuten myönteisestä tunnistamisesta, tietoturvasta ja tekoälyn mahdollisuuksista.
Keskustelua tilastoidessaan vapaaehtoinen voi kertoa mahdollisista kuormituksen tai voimaantumisen kokemuksista. Vapaaehtoiset kertovat usein merkityksellisyyden tunteen vahvistuvan siitä, että on voinut rauhassa kohdata lapsen ja auttaa sekä arkisissa että isommissa murheissa.
Kuormittavatkin keskustelut voivat olla voimaannuttavia varsinkin, jos lapsi kertoo esimerkiksi mielensä keventyneen ja kun niissä on aina saatavilla työntekijän tuki. Vapaaehtoisen kuormituksen kokemus liittyy usein kohtaamisten kestoon ja mahdolliseen keskeneräisyyden tuntemukseen, esimerkiksi lapsen poistuessa äkillisesti paikalta. Myös lapsen vastaanottavaisuus vuorovaikutukselliselle keskustelulle ja avulle tarvittaessa, vaikuttaa vapaaehtoisen kokemukseen kohtaamisesta. 66 %:ssa keskusteluita vapaaehtoinen ei kokenut keskustelua lainkaan kuormittavana.
…olla lapselle turvallinen ja kuunteleva aikuinen – ihminen, jolle voi jakaa niin ilot kuin surut. Koen merkitykselliseksi sen, että jokainen lapsi tulee kohdatuksi arvokkaana ja ainutlaatuisena omana itsenään. Vapaaehtoisena lisään osaltani lasten tietoisuutta heidän oikeuksistaan ja siitä, että jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen elämään ja tulla kuulluksi. Usein nämä keskustelut jäävät sydämeen – ne ovat pieniä, mutta merkittäviä hetkiä, joissa lapsi saa kokea olevansa tärkeä ja turvassa. Toimin osana SOS-Lapsikylän tiimiä, joka on mielettömän kannatteleva. Tässä porukassa on helppo olla oma itsensä, koska tuki on aina saatavilla. Jos jokin asia jää mietityttämään, sen saa heti purettua yhdessä tiimin kanssa. Tämä matalan kynnyksen keskusteluyhteys tuo turvaa myös vapaaehtoiselle. Työnohjaus on arvokas tukipilari – sen kautta syntyy yhteyttä toisiin vapaaehtoisiin, opiskelijoihin ja työntekijöihin. Se auttaa jäsentämään kokemuksia, kasvamaan roolissa ja vahvistaa tunnetta siitä, että tätä työtä ei tarvitse tehdä yksin. Apuu-chatin vapaaehtoistyössä toteutuu jotakin hyvin inhimillistä ja tärkeää: yhdessä kannatteleminen.
Apuu-aikuinen Jonna
Lapsilta ei odoteta palautetta keskustelusta, mutta suoraan keskustelun aikana positiivista palautetta antoi 31 % kävijöistä. Lapsi on kiitellyt päivystäjää keskustelusta, hänelle annetusta ajasta tai tuesta, jota päivystäjältä sai tai palvelua yleisesti. Negatiivista suoraa palautetta lapset antoivat noin prosentissa keskusteluja esimerkiksi tilanteissa, joissa toimintaperiaatteet eivät olleet heille mieleisiä tai he kokivat, ettei heitä ymmärretty.
Apuu-chatin päivystäjät arvioivat keskustelun päätteeksi keskustelun hyödyllisyyttä lapselle. Keskusteluista 65 % on arvioitu olleen hyötyä, 29 %:ssa sitä ei osattu arvioida. Näissä tapauksissa lapsi on usein poistunut keskustelusta nopeasti tai aikuisen mielestä kesken keskustelun.
Palvelun kehittämistä varten teemme vuosittain asiakaskyselyn, jonka tulosten avulla saamme tietää tarkemmin lasten ajatuksia palvelusta ja voimme kehittää chattia toiveiden ja tarpeiden perusteella. Vuonna 2025 lasten antama NPS-suositteluindeksi Apuu-chatista oli 29. Vastauksista nousi esiin se, että palvelu on tärkeä tuki lapsille. Lapsilla oli mahdollisuus vastata asiakaskyselyyn marraskuun ajan.
Vuoden 2025 aikana panostimme entistä vahvemmin monikanavaiseen viestintään lasten tavoittamiseksi.
Sosiaalisen median rinnalla perinteiset tiedotuskeinot ovat edelleen tärkeitä. Tietoa Apuu-chatista vietiin kouluihin muun muassa kouluvierailujen, koulun aikuisten ja julisteiden kautta. Näkyvyyttä saatiin myös tapahtumissa, kuten Tubeconissa ja Tammelan Stadionilla järjestetyssä YouTube Allstars -ottelussa.
Tavoitimme lapsia erityisesti Youtube- ja TikTok-kanavissamme. Somekanavien julkaisuja tuettiin myös maksetulla mainonnalla.
Lisäsimme näkyvyyttä Apuu-chatin YouTube-kanavalla, jonne julkaisimme 77 videota ja shorts-sisältöjä. Kanavan tavoitteena on tarjota lapsille sopivaa sisältöä ja lisätä tietoisuutta lasten oikeuksista erityisesti kohderyhmän nuorimpia ajatellen. YouTube-kanava keräsi vuoden aikana 5 300 katselukertaa.
Tavoitimme lapsia myös Apuu-chatin TikTok-tilillä, jonne teimme miltei 150 julkaisua. Ne keräsivät yhteensä yli kaksi miljoonaa näyttökertaa.
Ala- ja yläkouluikäisille järjestimme kuusi aamunavausta. Niihin ilmoittautui lähes 20 000 osallistujaa. Tallenteet Apuu-chatin YouTube-kanavalla ovat keränneet katselukertoja myös jälkikäteen ja herättäneet kiinnostusta kouluissa. Aamunavauksissa käsiteltiin ajankohtaisia teemoja ja lasten oikeuksia.
Yhteistyö Incoachin kanssa toi Apuu-chatin esille lapsille suunnatuissa pelitapahtumissa. Lisäksi palvelu näkyi Incoachin ylläpitämässä peliparkissa Tallink Silja Linen kolmella risteilyaluksella kesä-elokuun ajan. Peliparkki tavoitti arviolta 90 000 kävijää. Apuu-chatin toimintaa ja lasten keskustelumahdollisuuksia nostettiin esiin valtakunnallisessa mediassa kuten Helsingin Sanomissa, Iltalehdessä, Ilta-Sanomissa ja Ylen kanavissa.
Apuu-chat auttaa 7–15-vuotiaita lapsia joka päivä klo 9–22 osoitteessa apuu.fi
Apuu-chatissa tavoitteena on auttaa lasta joko anonyymisti keskustellen tai konkreettisesti sopivan avun piiriin ohjaten. Lapselle kerrotaan, että hänellä on oikeus aikuisten apuun, eikä hänen kuulu selviytyä tai pärjätä yksin. Lasta kuullaan ja pohdimme yhdessä parasta mahdollista suunnitelmaa tilanteen ratkaisemiseksi.
Palvelu on tarkoitettu 7–15-vuotiaille lapsille tilanteisiin, jossa lapsi kokee olonsa huolestuneeksi, turvattomaksi tai uhatuksi ja tarvitsee apua. Maksuton keskustelutuki on lapselle helposti saavutettavissa yksinkertaisen käytettävyyden ja laajojen aukioloaikojen vuoksi. SOS-Lapsikylän ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset ovat chatissa päivittäin kello 9–22 osoitteessa apuu.fi varmistamassa, ettei yksikään lapsi jää ilman apua.
Lapset saavat Apuu-chatissa tietoa omista oikeuksistaan, lastensuojelusta ja palveluista, joihin ovat oikeutettuja. Näin lisäämme lapsen osallisuuden kokemusta ja vahvistamme heidän toimijuuttaan omissa asioissaan. Turvattomissa olosuhteissa kasvavat lapset pääsevät tarvitsemiensa palveluiden piiriin Apuu-chatissa annetun ohjauksen turvin.
Kuulumme Puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukuntaan. Tavoitteena on auttaa yhteydenottajaa anonyymisti ja kunnioittavasti. PuhEet:in toimintaperiaatteisiin kuuluu myös yhdenvertaisuus ja luottamuksellisuus, kiireettömyys ja voittoa tavoittelemattomuus.
Yhteistyö eri tahojen kanssa on tärkeä osa lasten auttamista. Apuu-chat tekee tiivistä yhteistyötä Sekasin-chatin, muiden järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueiden sekä poliisin kanssa.
Vuonna 2025 Apuu-chatin pääyhteistyökumppanina toimi IKEA Suomi ja sai rahoitusta Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä. Apuu-chatin toimintaa on rahoittanut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA vuodesta 2020 lähtien.
Chatin toimintaa ovat tukeneet myös DNA sekä lukuisat muut yritykset ja yksityishenkilöt. Lämmin kiitoksemme arvokkaasta avusta lapsille.
