SOS-Lapsikylän LakiApuu-palvelun juristi on tarjonnut tietoa laista ja lapsen oikeuksista viimeisen kolmen vuoden ajan yli 3 000 lapselle. Juristi on tukenut ja ohjeistanut 12–17-vuotiaita sosiaalisen median kautta tilanteisiin, joissa esimerkiksi lain mukaiset palvelut eivät ole toteutuneet. Yhteydenottojen sisältöjen perusteella lasten parissa työskentelevien tuntemus lapsen oikeuksista vaatii vielä laaja-alaista vahvistamista.
Lähtökohtana LakiApuu-palvelun toiminnalle on ollut tarjota varhaista apua ja jakaa tietoa sosiaalisessa mediassa. Videoilla on kerrottu lapsen oikeuksista ja keskusteluilla juristin kanssa on pyritty ehkäisemään lapsen oikeuksien laiminlyöntejä sekä vahvistamaan lapsen toimijuutta kannustaen ja myönteistä tunnistamista hyödyntäen.
LakiApuu-hankkeen aikana kohtaamisissa on noussut useampia toistuvia aiheita lasten oikeuksista.
Keskusteluiden perusteella laitoksissa asuvat lapset kokevat mahdollisuutensa vaikuttaa tai selvittää mahdolliset oikeudenloukkaukset heikoksi. Lapset ovat kaivanneet myös tietoa rikosprosessista uhrin tai tekijän asemassa. Rikosprosessissa oleville lapsille suunnatun rikosprosessia koskevan, selkokielisen tiedon levittämiselle on selvää tarvetta.
”Suuri osa LakiApuu-palvelun yhteydenotoista on koskenut puutteita tai ongelmatilanteita sijaishuollossa, lähinnä laitoksissa. Sijoitetut lapset tietävät huonosti oikeudestaan valittaa kokemistaan oikeudenloukkauksista. Toisaalta vaikuttaa, että laitosten henkilökunta tuntee huonosti sijaishuoltoa koskevaa lainsäädäntöä, tai päättää olla noudattamatta sitä,” kertoo LakiApuu-palvelun juristi Arttu Kauppinen SOS-Lapsikylästä.
”Kohtaamisissa on tullut ilmi lapsen kokemaa väkivallan uhkaa tai seksuaalista ahdistelua. Lapset eivät yleensä suostu kertomaan tietojaan lastensuojelu- tai rikosilmoituksen tekemistä varten, mutta he ilmiselvästi kaipaavat helposti löydettävää ja ymmärrettävää tietoa seksuaalirikoksia koskevasta prosessista ja uhriksi joutuneen lapsen roolista,” jatkaa Kauppinen.
LakiApuu-palveluun otettujen yhteydenottojen perusteella lapsen oikeudet herättävät negatiivisia tunteita monissa aikuisissa – paitsi lasten vanhemmissa, myös opettajissa ja muissa lapsi- ja nuorisotyötä tekevissä.
”Aikuisten yhteydenotoissa toistuu huoli siitä, että lapset ja nuoret tulevat liian tietoisiksi oikeuksistaan, minkä pelätään johtavan ongelmiin aikuisten ja lasten välisessä vuorovaikutuksessa. LakiApuu-palvelussa monen esiin tulleen tapauksen pohjalta vaikuttaa kuitenkin siltä, että nimenomaan aikuiset tarvitsisivat lisää tietoa ja koulutusta lapsen oikeuksista. On kestämätöntä, että ainoastaan lasten tietämystä heidän oikeuksistaan parannetaan, kun aikuisilla on valta ja vastuu lasten oikeuksien toteuttamisesta. Yhteiskuntaa tulisi rakentaa huomioimalla lapsen edun ensisijaisuus”, kertoo Kauppinen.
Lasten parissa työskentelevien tueksi lastensuojelun kokemusasiantuntijamme, SOS-Kehittäjänuoret, kouluttavat lastensuojelun nykyisiä ja tulevia työntekijöitä. Tarjoamme myös lapsioikeuslakimiehen tukea lastensuojeluun ja oikeudellisiin kysymyksiin.
Kohtaamisissa on noussut esiin, että lapset eivät uskalla kertoa terveyttä uhkaavia tai vaarantavia asioita terveydenhoitohenkilökunnalle kuviteltujen seuraamusten tai tiedon leviämisen pelossa.
”Jonkin verran nuoria hämmentää koulu- tai terveydenhoitohenkilökunnan vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus. Keskustelussa yleensä selviää, että lapsi on kertonut aikuiselle esimerkiksi itsetuhoisista ajatuksistaan tai teoistaan ja aikuinen on tehnyt asiasta ilmoituksen. Henkeä uhkaavissa tilanteissa aikuisilla on ilmoitusvelvollisuus, eikä kyse ole ollut oikeudenloukkauksesta. Lapsi on kuitenkin kokenut tulleensa huijatuksi ja luottamus hoitohenkilökuntaan on saattanut heikentyä. Ilmoitusvelvollisuudesta tiedottaminen saattaisi kuitenkin johtaa siihen, etteivät lapset uskalla kertoa minkäänlaisia terveyttä uhkaavia tai vaarantavia asioita aikuisille,” kertoo Kauppinen.
Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Somelakimies-hanke, eli LakiApuu-palvelu, päättyy vuoden 2026 alussa. Toiminnalle ei ollut mahdollisuutta hakea jatkorahoitusta. Palvelun päättyessä lapset tulevat yhä saamaan matalan kynnyksen keskusteluapua esimerkiksi Apuu- tai Sekasin-chateista.
Tietoa lapsille ja aikuisille lapsen oikeuksista löytyy esimerkiksi Lasten suojelun keskusliiton lapsenoikeudet -sivustolta ja THL:n lasten ja nuorten lastensuojeluoppaasta sekä rikoksiin liittyen Poliisin Nuoret-ja-rikollisuus -sivustolta.
Lasten oikeuksien toteutuminen vaatii päättäjien vahvaa otetta palvelujärjestelmien kehittämistyöhön ja rakentavaa yhteistyötä julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Kolmannen sektorin ennaltaehkäisevät ja tukevat toiminnot on hyvä ottaa huomioon esimerkiksi palveluohjauksessa.
Tuomo Valve
Sidosryhmäjohtaja
SOS-Lapsikylä
040 069 8039
tuomo.valve@SOS-Lapsikyla.fi
