Tämä kirjoitussarja tarkastelee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (SDG) ja niiden yhteyttä SOS-Lapsikylän kansainväliseen työhön. Kansainvälinen SOS-Lapsikylä tukee näitä tavoitteita edistämällä lasten, nuorten ja perheiden oikeuksia yli 130 maassa – erityisesti vahvistamalla haavoittuvassa asemassa olevien lasten hyvinvointia, koulutusta ja suojelua. Sarjassa sukellamme tavoitteiden taustoihin ja vaikutuksiin ja siihen, miten ne konkretisoituvat SOS-Lapsikylän työssä eri puolilla maailmaa sekä miksi ne koskettavat myös meitä Suomessa.
Agenda 2030 on Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) vuonna 2015 hyväksymä globaali toimintasuunnitelma kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentamiseksi. Se sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goals, SDG), jotka tähtäävät köyhyyden poistamiseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja maapallon suojelemiseen tuleville sukupolville. Aikataulu on tiukka. Ohjelman määräaika päättyy viiden vuoden kuluttua. Nyt on hyvä hetki pysähtyä ja kysyä: mitä olemme saavuttaneet ja mitä on vielä tehtävä?
SDG:t eivät ole vain pelkkiä sanoja tai kaukaisia päämääriä, joita toteutetaan jossain muualla. Ne ovat käytännön tekoja, joita me kaikki voimme edistää jokapäiväisessä elämässä Suomessa ja maailmalla.
SOS-Lapsikylän työ Suomessa ja maailmalla on tiiviisti kytköksissä näihin tavoitteisiin. Kun tuemme lasten oikeuksia, mahdollistamme koulutuksen, vahvistamme perheiden toimeentuloa tai edistämme terveyttä, rakennamme samalla siltoja useiden kestävän kehityksen tavoitteiden välillä.
YK:n vuoden 2025 Sustainable Development Report kertoo karun mutta tärkeän viestin: edistystä on tapahtunut, mutta yksikään 17 tavoitteesta ei toteudu vuoteen 2030 mennessä.
Maailmanlaajuisesti erityisen kauas ovat jääneet, tai eivät ole edistyneet lainkaan vuoden 2015 jälkeen, Ei nälkää (SDG2), Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto (SDG 16), Kestävät kaupungit ja yhteisöt (SDG 11), Vedenalainen elämä (SDG 14) ja Maanpäällinen elämä (SDG 15). Tähän on monia syitä, kuten konfliktit, rakenteelliset haavoittuvuudet, ilmastokriisi ja julkisen talouden paineet. Myös COVID-19-pandemian vaikutukset näkyvät yhä.
Kansainvälinen sitoutuminen SDG-tavoitteisiin on silti vahva. 190 maalla on kansallinen toimintasuunnitelma kestävän kehityksen edistämiseksi. Tämä tuntuu hienolta, vaikka vuoden 2025 alussa Yhdysvallat ilmoitti vetäytyvänsä Pariisin ilmastosopimuksesta ja maailman terveysjärjestöstä sekä irtautuvansa SDG-tavoitteista.
Voimme onnitella myös itseämme. Suomi sijoittuu SDG-indeksin ykköseksi, ja 20 parhaan maan joukosta 19 on Euroopasta. Suomi on myös kahdeksatta vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa. Suomessa voidaan hyvin ja ollaan onnellisia. Tämä on todella hieno saavutus!
Kuitenkin Suomellakin on merkittäviä haasteita, erityisesti ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevissa tavoitteissa. Taustalla on vauraiden maiden perisynti: Suomen kulutustottumuksilla on rajoja ylittäviä seuraamuksia ja vaikutuksia maailman kehitykseen ja hyvinvointiin.
Yllättävää on myös huomata, että Suomi ei ole saavuttamassa Ei nälkää (SDG 2) tavoitetta. Suomessa kyse ei ole ruoansaannin puutteesta, vaan siitä, että liikalihavuus on nousussa ja ruoantuotanto ei ole sosiaalisesti, taloudellisesti eikä ekologisesti kestävällä pohjalla.
Me SOS-Lapsikylässä uskomme, että kestävä tulevaisuus rakentuu lasten oikeuksien, mahdollisuuksien ja osallisuuden kautta. Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa turvassa, rakastettuna ja osallisena perheessä ja yhteisössään. Siksi kokonaisvaltainen lähestymistapa on tärkeä; kun yhteisö voi hyvin, se pystyy tukemaan lapsen kehitystä kohti hänen vahvinta mahdollista itseään. Lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä.
Viime vuonna yli 4 miljoona ihmistä osallistui kansainvälisen SOS-Lapsikyläjärjestön tarjoamiin perheiden ja yhteisöjen tukiohjelmiin, joilla pyritään ehkäisemään perheiden ja yhteisöjen hajoamista. Näissä tukiohjelmissa pyritään tavoitteisiin SDG 1 (Ei köyhyyttä), SDG 10 (Eriarvoisuuden vähentäminen), SDG 16 (Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto).
Koulutukseen liittyvissä ohjelmissa, kuten varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa, oli mukana noin 1,05 miljoonaa lasta ja nuorta. Näissä ohjelmissa tavoitellaan tasa-arvoisempaa tulevaisuutta sekä pyritään tavoitteisiin SDG 4 (Hyvä koulutus), SDG 5 (Sukupuolten tasa-arvo) ja SDG 10 (eriarvoisuuden vähentäminen).
Humanitaarinen apu, kuten ruoka-apu, hätämajoitus ja psykososiaalinen tuki kriisitilanteissa, tavoitti noin 2,27 miljoonaa henkilöä. Hätäapuohjelmissamme tavoitellaan SDG 1 (ei köyhyyttä, SDG 2 (Ei nälkää), SDG 3 (terveyttä ja hyvinvointia) ja SDG 16 (rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto).
Kansainvälinen SOS-Lapsikyläjärjestö tavoitti viime vuonna yhteensä 7 736 500 ihmistä jopa 137 maassa. Luku kattaa heidät, jotka on tavoitettu suoraan, sekä heidät, jotka ovat hyötyneet palveluistamme välillisesti/epäsuorasti. Nämä lapset, nuoret ja perheet saivat tukea, suojelua ja toivon paremmasta tulevaisuudesta – konkreettinen panos YK:n Agenda 2030 -tavoitteiden toteuttamiseen.
Tervetuloa mukaan!
Tämä kirjoitus on osa sarjaa, jossa tarkastelemme kestävän kehityksen tavoitteita ja niiden yhteyttä SOS-Lapsikylän työhön. Tule mukaan tutustumaan, oppimaan ja inspiroitumaan!
