SOS-Lapsikylän melkein vuoden kestänyt humanitaarinen hanke Etiopian Geze Gofassa on päättynyt kesäkuussa 2026. Vuoden 2024 tuhoisan maanvyöryn jälkeen hanke auttoi lapsia ja aikuisia selviytymään menetyksistä, vahvisti psykososiaalisen tuen ja lastensuojelun palveluita sekä auttoi kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia perheitä takaisin arkeen. Hankkeen mahdollistivat SOS-Lapsikylän kansainvälisen työn tukijat.
Heinäkuussa 2024 Geze Gofan alueella Etelä-Etiopiassa tapahtunut maanvyöry oli tuhoisa. Maanvyöryssä kuoli 257 ihmistä ja yli 4 000 joutui pakenemaan kotoaan. Kodit, viljelysmaat, koulut ja terveyspalvelut kärsivät vakavia vahinkoja.
Monille katastrofista selviytyneille menetys ei tarkoittanut vain kodin tai toimeentulon menettämistä. Ihmiset menettivät lapsiaan, puolisoitaan ja muita läheisiään. Samalla perheet joutuivat rakentamaan arkeaan uudelleen tilanteessa, jossa toimeentulo oli epävarmaa ja psykososiaalisen tuen tarve suuri.
SOS-Lapsikylä käynnisti alueella humanitaarisen hankkeen, jossa keskityttiin erityisesti lasten ja naisten turvallisuuteen, mielenterveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin sekä sukupuolittuneen väkivallan ehkäisyyn ja siihen vastaamiseen. Hankkeen aikana suoraa tukea sai 3 192 ihmistä.
Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista oli varmistaa, etteivät kriisistä selviytyneet jää kokemustensa kanssa yksin.
Naisten ja tyttöjen turvallisia tiloja sekä lapsiystävällisiä tiloja vahvistettiin. Ne tarjosivat turvallisen ympäristön, jossa naiset ja tytöt saivat psykologista tukea, osallistuivat yhteiseen toimintaan ja saivat vertaistukea. Lapsiystävällisten tilojen toimintaan osallistui yli 100 lasta.
Aikuisille tarjottiin muun muassa psykososiaalista ryhmätoimintaa, jossa osallistujat saivat tukea vaikeiden kokemusten käsittelyyn, stressinhallintaan, ongelmanratkaisuun, tunteiden käsittelyyn ja sosiaalisten tukiverkostojen vahvistamiseen. Toimintaan osallistui 210 aikuista.
Lisäksi 121 erityisen hauraassa tilanteessa olevaa henkilöä sai henkilökohtaista psykososiaalista tukea ja neuvontaa. Vaativampaa mielenterveystukea tarvitsevat ohjattiin asianmukaiseen jatkohoitoon.
Neljän lapsen äiti Mekibib menetti maanvyöryssä miehensä ja seitsemän muuta läheistään. Yhtäkkiä hän jäi yksin vastuuseen lapsistaan samalla, kun joutui käsittelemään syvää surua.
“Olimme surun ja masennuksen keskellä ja vetäydyimme muista. Olin aivan sekaisin siitä, mitä olin tekemässä.”
Aluksi hänen Mekibibin vaikea edes puhua kokemuksistaan muiden kanssa. Psykososiaalisen ryhmätoiminnan tapaamisten edetessä hän alkoi kuitenkin vähitellen löytää keinoja käsitellä kokemaansa ja selviytyä arjessa. Yksi tärkeimmistä opeista oli erottaa toisistaan asiat, joihin hän voi vaikuttaa, niistä, joita hän ei voi muuttaa.
“Opin tunnistamaan ratkaistavissa olevat ja ratkaisemattomat ongelmat. Mieheni ja läheisteni menetystä en voi ratkaista, joten pyrin hyväksymään menetykseni ja jatkamaan elämääni.”
Vähitellen Mekibib alkoi myös löytää uudelleen yhteyden muihin ihmisiin. “Nyt olen taas alkanut juoda kahvia naapureideni kanssa.”
Kaksi hänen lapsistaan osallistuu lapsiystävällisen tilan toimintaan, jossa he saavat psykososiaalista tukea, leikkivät ja viettävät aikaa muiden lasten kanssa.
Maanvyöryssä tyttärensä menettänyt 50-vuotias Almaz joutui jättämään kotinsa. Surun lisäksi hänen oli selvittävä vakavista toimeentulovaikeuksista.
SOS-Lapsikylältä saamansa käteisavun avulla Almaz pystyi itse päättämään, mihin hänen perheensä tarvitsi apua kaikkein eniten. Hän hankki kanoja perheen ravinnoksi ja pieneksi tulonlähteeksi, rakensi kotiinsa keittiön sekä osti vaatteita itselleen ja lapsenlapsilleen.
Taloudellisen tuen lisäksi Almaz osallistui psykososiaaliseen ryhmätoimintaan ja naisten ja tyttöjen turvallisen tilan toimintaan. Niissä hän sai tukea surunsa käsittelyyn ja mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan muiden samaa kokeneiden kanssa.
SOS-Lapsikylän työssä tärkeää ei ole ainoastaan vastata tämän hetken tarpeisiin. Geze Gofassa tavoitteena oli myös vahvistaa paikallisia palveluita ja osaamista niin, että tukea on saatavilla hankkeen päättymisen jälkeenkin.
Hankkeessa koulutettiin 367 terveydenhuollon ammattilaista, opettajaa, yhteisö- ja uskonnollisia johtajia sekä muita paikallisia toimijoita muun muassa psykososiaalisesta tuesta, lastensuojelusta ja sukupuolittuneen väkivallan kohtaamisesta.
Sawlan sairaalan yhteydessä toimiva turvatila väkivaltaa kohdanneille kunnostettiin ja varusteltiin. Turvatila tarjoaa väkivaltaa kokeneille naisille ja lapsille mahdollisuuden saada tarvitsemiaan palveluja samasta paikasta turvallisesti ja luottamuksellisesti. Tutustu myös Etiopian Hararissa toimivaan turvatilaan.
Hankkeen avulla 460 haavoittuvassa asemassa olevalle ihmiselle järjestettiin vuodeksi sairausvakuutus, ja 220 kriisistä kärsinyttä ihmistä sai käteisapua esimerkiksi ruokaan, terveydenhoitoon, vaatteisiin ja muihin välttämättömiin menoihin.
Lisäksi kouluissa vahvistettiin lasten suojelua, järjestettiin psykososiaalista ryhmätoimintaa ja hankittiin 415 tarjotinta kouluruokailun tueksi. Pieniä asioita, joilla on suuri vaikutus.
Vaikka hanke on päättynyt, maanvyöryn vaikutukset eivät katoa hetkessä. Monet perheet elävät edelleen uudelleen sijoitettuina, rajallisten toimeentulomahdollisuuksien ja peruspalveluiden äärellä.
Geze Gofan kokemukset osoittavat samalla, kuinka tärkeää kriisien keskellä on huolehtia fyysisten perustarpeiden lisäksi ihmisten turvallisuudesta ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Lapselle turvallinen paikka leikkiä, aikuiselle mahdollisuus käsitellä menetystään tai perheelle annettu käteisapu voivat olla ratkaisevia askelia kohti arjen ja tulevaisuuden uudelleenrakentamista.
SOS-Lapsikylän humanitaarisen työn Geze Gofassa mahdollistivat kansainvälisen työmme tukijat. Lämmin kiitos jokaiselle tukijalle. Tuellanne lapset ja perheet ovat saaneet mahdollisuuden rakentaa elämäänsä uudelleen kriisin jälkeen.
