
Tansania on yksi Afrikan nopeimmin kasvavista talouksista, mutta talouskasvu ei näy kaikkien lasten ja nuorten elämässä. Monet perheet elävät edelleen köyhyydessä, koulutuksen saatavuudessa on puutteita ja erityisesti tyttöjen oikeuksien toteutumisessa on merkittäviä haasteita. Tansania on hyvin nuori maa – noin 70 prosenttia väestöstä on alle 30-vuotiaita.
Nuorten tyttöjen asemaan vaikuttavat köyhyys, sukupuolten epätasa-arvo, puutteellinen seksuaali- ja lisääntymisterveystieto sekä rajalliset mahdollisuudet koulutukseen. Joka kolmas tyttö päätyy naimisiin ennen 18 vuoden ikää, ja varhaisraskauksien määrä on yksi Itä-Afrikan korkeimmista. Iringan alueella jopa joka viides 15–19-vuotias tyttö on synnyttänyt.
Vaikka Tansaniassa kumottiin vuonna 2021 laki, joka kielsi raskaaksi tulleiden tyttöjen paluun kouluun, moni nuori äiti kohtaa edelleen syrjintää, köyhyyttä ja vaikeuksia jatkaa opintojaan. Varhaisraskaudet katkaisevat yleensä koulupolun ja heikentävät mahdollisuuksia toimeentuloon ja itsenäiseen tulevaisuuteen.
Suomen ja Tansanian SOS-Lapsikylät ovat vuodesta 2017 lähtien tukeneet Iringan alueen nuoria, erityisesti tyttöjä ja nuoria äitejä, rakentamaan turvallisempaa ja itsenäisempää tulevaisuutta. Vuosina 2025–2027 toteutettavan hankkeen tavoitteena on tavoittaa jopa 30 000 nuorta sekä tukea erityisesti 300 haavoittuvassa asemassa olevan nuoren äidin hyvinvointia ja toimeentuloa.
Suomen ulkoministeriön tukemassa hankkeessa vahvistetaan nuorten pääsyä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin ja -tietoon, ehkäistään sukupuolittunutta väkivaltaa sekä tuetaan nuorten äitien koulutusta, toimeentuloa ja työllistymismahdollisuuksia.
20-vuotias Steo pyörittää tänä päivänä omaa ravintolaa Iringan alueella. Hän tuli äidiksi jo 14-vuotiaana, minkä vuoksi hänen koulunkäyntinsä keskeytyi täysin.
SOS-Lapsikylän tuella Steo on saanut koulutusta terveydestä, ravitsemuksesta, seksuaali- ja lisääntymisterveydestä, perhesuunnittelusta sekä yrittäjyydestä. Nykyään hän pystyy elättämään itsensä ja lapsensa oman yritystoimintansa avulla.
“En tiennyt näistä asioista mitään. Nyt osaan tehdä omat valintani jatkossa.”
Kuvassa Steo valmisteli ravintolassaan riisiä ja papuja kiireistä lounasaikaa varten. Ravintolatyön lisäksi hän viljelee maissia lisätulojen saamiseksi. Hänen unelmansa on ostaa tulevaisuudessa oma liiketila.

19-vuotias Anita opiskelee ompelijaksi ammatillisessa koulutuksessa Iringassa. SOS-Lapsikylän hankkeen kautta 25 nuorta äitiä aloitti alkuvuodesta 2026 ompelijan opinnot.
Opinnot yhdistävät käytännön ammattitaidon, yrittäjyyskoulutuksen sekä psykososiaalisen tuen. Moni nuorista äideistä on kokenut syrjintää ja ulkopuolisuutta varhaisen raskauden vuoksi, minkä takia tuen tarve on suuri.
Kurssin aikana opiskelijoille tarjotaan majoitus, ruoka sekä lastenhoito oppituntien ajaksi. Alueen paikallishallinto lahjoitti koululle 100 ompelukonetta, jotta nuoret pääsevät harjoittelemaan käytännössä.
“Olen varma, että tämän kurssin jälkeen pystyn aloittamaan oman yritystoiminnan.”
Anitan unelmana on avata oma liike, jatkaa opintojaan tietokonekurssille ja tulevaisuudessa tukea muita nuoria tyttöjä ja naisia opettajana.

20-vuotias Irene valmistaa ja myy ranskanperunoita pienessä kioskissaan Iringan alueella. Irene menetti molemmat vanhempansa jo lapsena ja tuli itse äidiksi 15-vuotiaana. Koulupolku katkesi siihen.
SOS-Lapsikylän yrittäjyyskoulutuksen avulla Irene löysi oman liikeideansa. Yhdessä hanketyöntekijöiden kanssa kartoitettiin alueen liiketoimintamahdollisuuksia, ja huomattiin, ettei alueella ollut ranskanperunoiden myyjää.
Nykyään Irene pyörittää omaa yritystään vuokratiloissa ja rakentaa samalla omaa liiketilaansa tulevaisuutta varten.
“Pitkällä aikavälillä oma tila on edullisempi ja antaa enemmän turvaa tulevaisuuteen.”

Hankkeessa nuoret saavat tietoa muun muassa omista oikeuksistaan, seksuaali- ja lisääntymisterveydestä, perhesuunnittelusta, ravitsemuksesta, vanhemmuudesta ja sukupuolittuneen väkivallan ehkäisemisestä.
Samalla vahvistetaan paikallisten yhteisöjen, koulujen ja terveyspalveluiden kykyä tarjota nuorille turvallisia ja yhdenvertaisia palveluita.
Työ on tärkeää, sillä monilla alueen nuorilla tytöillä ei edelleenkään ole riittävästi tietoa omista oikeuksistaan, kehostaan tai mahdollisuuksistaan vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.
20-vuotias Master pyörittää nykyään ravintolaa ja pientä kauppaa Iringassa. Hän tuli äidiksi nuorena eikä aluksi ymmärtänyt raskauteen, omaan kehoon tai omiin oikeuksiin liittyviä asioita.
“Osaan nyt pitää hyvän huolen lapsestani ja lupaan pitää myös huolen itsestäni ja unelmistani.”
Nykyään Master jakaa oppimaansa myös muille alueen nuorille tytöille ja naisille sekä kannustaa heitä hakemaan tietoa ja tukea.

Monille nuorille äideille tuki tarkoittaa enemmän kuin koulutusta tai toimeentuloa. Se tarkoittaa mahdollisuutta uskoa itseensä ja tulevaisuuteensa uudelleen.
Yhdessä paikallisten yhteisöjen kanssa Suomen ja Tansanian SOS-Lapsikylät rakentavat turvallisempaa ja tasa-arvoisempaa tulevaisuutta Iringan nuorille.