Nykyajan arjessa älylaitteet ovat tulleet osaksi perheiden elämää, ja niiden käyttö herättää monia kysymyksiä vanhemmuudessa. Älylaitteiden käyttö voi vaikuttaa merkittävästi lapsen kehitykseen. Erityisesti kielen kehitys, vuorovaikutustaidot ja tunteiden säätely voivat kärsiä, jos lapsi viettää liikaa aikaa ruudun ääressä.
Keräsimme SOS-Lapsikylän psykologin, Miila Paldaniuksen ja erityisopettaja Reija Jyrkisen vinkit vanhemmille siitä, miten älylaitteiden kanssa kannattaa arjessa toimia.
Lapsen jokaisessa päivässä tulee olla riittävästi unta, liikuntaa ja kasvokkaista vuorovaikutusta.
Vanhempien kannattaa keskustella lasten kanssa avoimesti älylaitteiden käytöstä ja näyttää itse esimerkkiä. Jos vanhempi huomaa käyttävänsä itse liikaa puhelinta, siitä voi puhua ääneen lapselle ja kertoa, että nyt on aika laittaa puhelin pois.
Perheissä kannattaa sopia yhteisistä säännöistä älylaitteiden käytölle. Esimerkiksi ruokailuhetket ja ilta-aika voidaan pyhittää laitteettomiksi. Yhteisistä säännöistä voi sopia myös lapsen kavereiden vanhempien ja koulun kanssa.
On tärkeää noudattaa sovellusten ja pelien ikärajoja, sillä ne on asetettu suojelemaan lapsia haitalliselta sisällöltä.
Älylaitteita voi käyttää myös yhdessä lapsen kanssa, esimerkiksi viestimällä sukulaisten kanssa tai etsimällä tietoa yhdessä. Tämä auttaa lasta oppimaan turvallista ja tarkoituksenmukaista laitteen käyttöä. Myös yhteinen tekeminen ilman älylaitteita on tärkeää lapsen kehitykselle ja turvalliselle kiintymyssuhteelle.
Lapsen tunteiden säätelyä ei tulisi hoitaa älylaitteilla. Sen sijaan vanhempien tulisi auttaa lasta käsittelemään tunteitaan ja löytämään muita keinoja rauhoittumiseen.
Älylaitteet ovat osa nykyaikaista arkea, mutta niiden käyttöä on syytä hallita, jotta ne eivät haittaa lapsen kehitystä. Avoin keskustelu, yhteiset säännöt ja vanhempien esimerkki ovat avainasemassa tasapainoisen ja terveellisen älylaitekäytön saavuttamisessa.
Alta löydät Miilan ja Reijan kokoamaa lisäluettavaa, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä tutustumisen arvoisia tieteellisiä julkaisuja.
Silja Kosola ym.: Lapsen, nuoret ja älylaitteet Keijo Tahkokallio, Aulikki Uski: Kuka kasvattaisi lapsesi?
Anders Hansen: Aivoblues -miksi voimme huonosti, vaikka kaikki on hyvin
Alessandra Lemma (2010): An order of pure decision: growing up in a virtual world and the adolescent´s experience of being-in-a-body.
Aro, Tuomo: (2021). Älylaitteiden vaikutus lasten ja nuorten itsesäätelyyn. Erityispedagogisia tutkimuksia ja koulutuksen arviointia. E-Erika 1/2021. https://journals.helsinki.fi/e-erika.
Paulus ym. (2021): Pandemic tic-like behaviors following social media consumption.
Svensson ym. (2022): Does gender matter? The association between different digital media activities and adolescent well-being.
Valkenburg (2017): Understanding self-effects in social media.
Twenge (2020): Why increases in adolescent depression may be linked to the technological environment.
Uhls ym. (2017): Benefits and costs of social media in adolescence.
