”Elämässä ei ole piilopirttiä, jonne mennä, jos on vaikeaa.”
– Sijaishuollosta aikuistunut

Sijaishuollossa kasvaneelle merkittävänä käännekohtana varhaisaikuisuudessa näyttäytyy jälkihuollon loppuminen. Tällöin lastensuojelun jälkihuollon tarjoama tuki ja palvelu päättyvät.

Kyseiseen elämänvaiheeseen voi liittyä kokemus siitä, ettei ei ole enää paikkaa, minne palata tai ihmisiä, jotka tukevat elämässä eteenpäin. Ajatuksissa saattaa olla ristiriitaisia tunteita: toisaalta mielessä on huumaava vapaus ja toisaalta voimakas yksinäisyyden tunne, epävarmuus ja huoli selviytymisestä.

Sijaishuollosta aikuistuneiden mielestä omillaan oleminen on erilaista verrattuna nuoriin aikuisiin, joilla on perhe tukemassa ja neuvomassa aikuistumisen taipaleella. Välillä saattaa tuntua siltä, että pitäisi kasvaa kertarysäyksellä.

Tärkeänä asiana pidetään sitä, että sijaishuoltopaikassa muodostuneet suhteet tärkeäksi koettuihin aikuisiin jatkuisivat ja entisestä sijaishuoltopaikasta oltaisiin yhteydessä poismuuttaneisiin ja omillaan asuviin nuoriin.

Aikuiselämän alkutaipaleeseen liittyy suuri kysymys vastuusta. Omillaan elämistä saattaa varjostaa taloudelliset vaikeudet, jos taloudenhoitoa ja budjetointia ei ole harjoiteltu.

Taloudellinen vastuu ja siihen liittyvät kysymykset ovat pohdituttaneet paljon sijaishuollosta aikuistuneita. Useat ovat tuoneet esimerkiksi esiin sen, että aikuisiän alkutaivalta saattoi varjostaa pikavipit ja velkaantumisen tuottama turvattomuus.

Oman talouden hallinta oli kadoksissa ja siitä joutui vastaamaan vielä pitkällä aikuisuudessa. Osa oli menettänyt esimerkiksi luottotiedot ja päivittäisten asioiden hoitaminen, kuten puhelinliittymän avaaminen, tuottaa ongelmia yhä aikuisuudessa.

Sijaishuollosta aikuistuneet ovatkin painottaneet, että itsenäistyvän ja omilleen muuttavan nuoren on opeteltava raha-asioiden hoitaminen ja niiden taitojen opetteluun pitää satsata itsenäistymis- ja jälkihuoltovaiheessa.

Kodilla on korvaamaton merkitys hyvinvointiin jokaisessa elämänvaiheessa. Paikka, jossa tunnen olevani kotona ja hyväksytty sellaisena kuin olen, vahvistaa sisästä hyvinvointia ja positiivista minäkuvaa. Fyysisellä kodilla on siten vahva vaikutus siihen, minne ja mihin yhteisöihin miellämme kuuluvamme.

Muuttaminen ensimmäiseen omaan kotiin on jokaiselle askel tuntemattomaan. Vaikka kuinka ennakoisi muuttoa ja mielessään kävisi läpi muutoksia, asiat konkretisoituvat usein vasta kun asettuu omilleen asumaan. Omassa kodissa itsekseen asuminen voi nostattaa myös paljon muistoja menneestä pintaan.

On hyvä muistaa, että vaikka asuinpaikka vaihtuu, tuttavat ja läheisverkosto voivat pysyä muuttumattomina. Mieltä painavia asioita ei ole syytä jäädä murehtimaan neljän seinän sisään, vaan jalkautua tuttuihin, mahdollisesti samassa elämäntilanteessa olevien tuttavien pariin.

Huostaan otetun lapsen ja nuoren elämänkaari voi rakentua useiden ihmisten ja elinympäristöjen kautta. Osa sijaishuollosta aikuistuneista on lapsuutensa ja nuoruutensa aikana kokenut lukuisia muuttoja. Sijaishuoltopaikkojen muutokset, läheisten aikuisten vaihtuvuus ja kaverisuhteiden katkeamiset voivat vaikuttaa kykyyn asettua paikoilleen myöhemmin elämässä.

Sijaishuollosta aikuistuneet ovat kuvanneet tunnetta juurettomuudesta ja ulkopuolisuudesta. Liikkuva elämäntyyli saattaa seurata pitkälle aikuisuuteen ja juurettomuuden kokemus tuottaa levottomuutta. Osalle pysähtymiseen ja juurtumiseen saattaa liittyä ahdistavien tunteiden esiin nousemista.

Oman kodin rakentamista voi leimata lapsuuden kotien laitosmaiset piirteet. Voi olla vaikea lähteä sisustamaan ensimmäistä omaa kotia, jos aikaisemmin on ollut vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa oman tilan tai huoneen sisustusratkaisuihin.

Kokemus siitä, että joku toinen on aina valinnut huoneessasi olevat tavarat ja esineet voi aiheuttaa sen, ettei ole koskaan kokenut asuinpaikkaansa oikeaksi kodikseen. Tällöin fyysisen kodin ohessa myös mielikuva kodista on voinut rakentua hajanaiseksi. Kuitenkin ensimmäinen oma koti edustaa monelle sijaishuollosta itsenäistyneelle tilaa ja ympäristöä, joita voi hallita itse.

Ensimmäisen kodin ei tarvitse olla heti valmis kuvattavaksi sisustuslehden kanteen. Vaikka omilleen muuttaminen sijaisperheestä tai muusta sijaishuoltopaikasta voi olla nopeatempoinen prosessi, kodin sisustamista voi rauhassa toteuttaa pikkuhiljaa. Aika-ajoin huonekalujen järjestyksen vaihtamisen ja tavaroiden läpikäymisen kautta löydät itsellesi sopivan tavan elää ja sisustaa asuntoasi.

Harva meistä kykenee täydellisyyteen myöskään sisustamisen suhteen, joten tärkeintä on löytää itselleen mieluinen ja mieltä rauhoittava elinympäristö. Kodin saa varmasti tuntumaan myös ahdistavalta jatkuvan ylläpidon, siivoamisen ja järjestelyn kautta.