Tuskin kukaan elää täydellistä lapsuutta, ja erilaiset kokemukset rakkauden ja luottamuksen puutteesta ovat tyypillisiä ihmisten kipukohtia oli lastensuojelutaustaa tai ei. Omat biologiset vanhemmat ovat tavalla tai toisella läsnä sijaishuollossa kasvavien lasten ja nuorten arjessa.

”Mä oon sulkenut lapsuusajan pois enkä muista muista hirveästi asioita. Tuntuu välillä, että itsestä puuttuu osa.” – Sijaishuollosta aikuistunut

Suhde omiin vanhempiin ja muistot lapsuuden kodista voivat vaihdella lämpimistä muistikuvista hatariin ja pelottaviin mielikuviin Sijaishuollossa osa lapsista ja nuorista on tiiviisti tekemisissä vanhempiensa kanssa, osan elämästä vanhemmat ovat kadonneet ja osa kokee, ettei halua pitää yhteyttä.  Vaikka sijaishuoltoaikana lapselle kertyy parhaimmillaan runsaasti korvaavia, voimaannuttavia kokemuksia ja ihmissuhteita, tietoa omasta perhetaustasta ei voi kieltää tai sulkea ulkopuolelle elämästään. Oman elämänhistorian tunteminen, ymmärtäminen ja hyväksyminen mahdollistavat avun vastaanottamisen myös aikuisällä ja menneisyyden negatiivisten kokemuksien tunnistamisen voimavaroiksi.

• Mieti omaa lapsuuttasi ennen sijoitusta. Minkälaista elämä oli? Minkälaisia hyviä hetkiä muistat lapsuudestasi?
• Lapsuuden kokemusten merkityksestä voit lukea aihetta käsittelevältä Mannerheimin lastensuojeluliiton sivulta.
• Usea lastensuojelun piirissä oleva lapsi ja nuori on nähnyt syntymäperheessään liiallista alkoholinkäyttöä. Lasinen lapsuus-sivustot tarjoavat paljon tietoa ja apua alkoholinkäyttöön liittyvistä kysymyksistä.