YK:n syksyllä 2015 asettamat uudet kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen huomioon tasavertaisesti. Ne ovat jatkumo aiemmille vuosituhattavoitteille. Kehitysohjelma, jossa on 17 päätavoitetta, on voimassa 2016–2030, ja se koskettaa kaikkia YK:n jäsenvaltioita, ei ainoastaan kehitysmaita.
SOS-lapsikyläjärjestön ohjelmat edistävät kestävän kehityksen tavoitteita. Järjestö auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia lapsia – heitä, jotka ovat menettäneet tai ovat vaarassa menettää vanhempiensa huolenpidon. Lapsikyläjärjestö työskentelee erityisesti seuraavien tavoitteiden hyväksi, jotka vaikuttavat suorimmin lasten hyvinvointiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin.
Köyhyys on moniulotteista ja voi haitata lapsen kehitystä monin eri tavoin. Köyhyyden aiheuttamat fyysiset ja psyykkiset ongelmat voivat vaikuttaa lapseen pitkään, mahdollisesti koko loppuelämän. Köyhyys aiheuttaa perheissä usein stressiä, mikä yhdistettynä riittämättömään perusturvaan voi johtaa pahimmillaan perheen hajoamiseen.
SOS-lapsikyläjärjestö:
Puutteet ravinnossa ja ruokaturvassa haittaavat merkittävästi lapsen kehitystä sekä vanhempien kykyä huolehtia lapsista. Joka viides maailman lapsista kärsii aliravitsemuksesta. Oikeanlainen ja riittävä ravinto ovat perusedellytyksiä lapsen kehitykselle ja terveydelle.
SOS-lapsikyläjärjestö:
Terveys on lapsen oikeus. Silti joka vuosi 5,4 miljoonaa lasta kuolee ennen viisivuotis syntymäpäiväänsä – siitäkin huolimatta, että monet kuolemaan johtavista sairauksista, kuten ripuli, malaria ja keuhkokuume, olisivat ehkäistävissä. Hyvä terveys mahdollistaa lapsen koulussa käynnin, oppimisen ja kasvamisen aikuiseksi. Tämän lisäksi lapsikuolleisuuteen puuttuminen hillitsee merkittävästi väestönkasvua ja luo siten paremmat edellytykset yhteiskuntien kehittymiselle.
SOS-lapsikyläjärjestö
Lapsen kyky oppia alkaa jo ensimmäisinä elinvuosina ja liittyy vahvasti siihen, millaisissa oloissa lapsi kasvaa. Pääsy laadukkaaseen lastenhoitoon ja koulutukseen edistää merkittävästi lapsen kykyyn oppia uutta. On tärkeää varmistaa, että jokaisella lapsella on pääsy yhtäläisen koulutuksen piiriin riippumatta siitä, millaisissa oloissa hän kasvaa. Kouluissa tarvitaan osaavaa henkilökuntaa, jota tuetaan vastaamaan kaikkien lasten erilaisiin tarpeisiin.
SOS-lapsikyläjärjestö:
Sukupuolten välinen epätasa-arvo vaikuttaa usein esimerkiksi tyttölapsien mahdollisuuteen kouluttautua. Useissa maissa poikalapset saavat mahdollisuuden koulunkäyntiin, kun taas tytöt joutuvat jäämään kotiin töiden pariin. Monet tytöt joutuvat myös alaikäisinä naimisiin vastoin tahtoaan. Niissäkin maissa, joissa tytöt pääsevät kouluun ja itsenäistyvät omilla ehdoillaan, niin he eivät pysty etenemään työuralla niin pitkälle kuin miehet.
SOS-lapsikyläjärjestö:
Työolot voivat joko edistää tai ehkäistä aikuisten kykyä tasapainottaa työelämää ja lapsista huolehtimista. Vanhemman poissaolo vaikuttaa lapsen terveyteen, kehitykseen sekä turvallisuuteen. Monet lapset joutuvat jo lapsena työskentelemään auttaakseen vanhempiaan elannon saamisessa. Nuorisotyöttömyys on vakava ongelma monissa kehittyvissä maissa.
SOS-lapsikyläjärjestö:
Lapset, jotka kasvavat ilman vanhempiensa hoivaa ja huolenpitoa, ovat usein alttiimpia syrjinnälle, mikä voi johtua esimerkiksi koulutuksen, asuinpaikan tai sosiaalisen pääoman puutteesta. Köyhistä tai muuten epävakaista oloista tulevat lapset eivät saa yhtäläisiä mahdollisuuksia kouluttautua, päästä töihin tai esimerkiksi harrastaa.
SOS-lapsikyläjärjestö:
Hälyttävän moni lapsi ja nuori kokee fyysistä, henkistä ja seksuaalista väkivaltaa huoltajiensa toimesta. Erityisen alttiita väkivallalle ovat sellaiset lapset, jotka elävät ilman kunnollista huolenpitoa, esimerkiksi erilaisissa instituutioissa tai kadulla. Lapsilla, jotka elävät ilman huolenpitoa, on korkeampi todennäköisyys joutua esimerkiksi ihmiskaupan uhriksi tai lapsityövoimaksi.
SOS-lapsikyläjärjestö:
