Koulun alku herättää monessa perheessä kysymyksiä digilaitteista, ruutuajasta ja somekäyttäytymisestä. SOS-Lapsikylän asiantuntijat kannustavat vanhempia luomaan selkeitä, mutta ymmärtäviä rajoja – ja muistuttavat, että kielto ei yksin kasvata digiturvallista arkea lapselle.
Digirajoista syntyy turvaa
Lapsen turvallisuuden tunne ei synny vapaudesta, vaan johdonmukaisista säännöistä. SOS-Lapsikylän digityön päällikkö Taru Kivelä korostaa, että somen tai ruutuajan totaalikiellot eivät toimi.
”Some on ongelma, niin kielletään kaikki. Homma ei toimi näin”, Kivelä muistuttaa. ”Lapsi on luontaisesti utelias, joten vanhempienkin syyllistäminen lapsen digiuteliaisuuteen liittyen on ihan turhaa.”
Kivelän mukaan lapsen kanssa tulisi käydä ikätasoisia keskusteluja siitä, mitä digimaailmassa voi kohdata.
”Lapsen uteliaisuuden rinnalle on hyvä tuoda lapsentasoinen keskustelu riskeistä ja inhottavasta sisällöstä, jota ei kannata katsoa. Ja luonnollisesti tähän keskusteluun liittyy entistä kiinteämmin se, minkä ikäisen lapsen käsiin varsinkin lapsen oman älypuhelimen antaa.”
Säännöt ovat arjen tuki, eivät rangaistus
Myös SOS-Lapsikylän Apuu-chatin tiimivastaava Reetta Kosonen näkee, että kyse ei ole ruutuajan kieltämisestä, vaan sen kohtuullisuudesta ja laadusta. ”Ei ole tarvetta kieltää lapsilta ruutuaikaa, kun se on kohtuullista ja laadukasta. Toki digisäännöt on tärkeää olla”, Kosonen sanoo.
Hyvä käytännön esimerkki on sääntö, jossa koulupäivän aikana ei viestitellä kotiin tai kaverille – tämä auttaa lasta keskittymään koulutyöhön. ”Sosiaaliset suhteetkin syntyvät ja toimivat koulussa luontevammin, kun mikään laite ei tule siihen väliin, edes välitunnilla. Myöskään opettajien aika ei mene oppilaiden rajaamiseen”, Kosonen toteaa.
Digikeskustelut voivat tuntua kuormittavilta, mutta vanhemman ei tarvitse olla digiasiantuntija. Riittää, että on kiinnostunut ja läsnä – ja luo selkeät raamit. ”Turvallisuudentunne rakentuu siitä, että lapsi tietää, mitä saa tehdä ja mitä ei. Digimaailma ei ole poikkeus. Ja luonnollisesti että vanhempien omalla esimerkillä digilaitteiden käytöstä on todella suuri merkitys. Esimerkki tukee lapsen digitaitojen oppimista”, Kivelä tiivistää.
Nimetön ja luottamuksellinen keskusteluapu auttaa ja tukee niin lapsia kuin aikuisiakin kaikkien vaikeiden asioiden ja ajatusten kanssa turvallisessa ympäristössä. SOS-Lapsikylän Apuu-chat auttaa 7–15-vuotiaita lapsia joka päivä klo 9–22 osoitteessa apuu.fi. 12–29-vuotiaille suunnattu Sekasin-chat auttaa ma-pe klo 9–24 ja la-su klo 15–24 osoitteessa sekasin.fi. Lasten vanhemmille tarkoitettu VanhemmuudenApuu-chat on auki arkisin klo 17–22 osoitteessa vanhemmuudenapuu.fi.
Lisätiedot asiantuntijoiltamme
Taru Kivelä
Ehkäisevän työn päällikkö, SOS-Lapsikylä
0447997888
taru.kivela@sos-lapsikyla.fi
Reetta Kosonen
Apuu-chatin tiimivastaava, SOS-Lapsikylä
0447614188
reetta.kosonen@sos-lapsikyla.fi
