Kehysriihen otettava vastuu nuorten hyvinvointivajeesta

Samalla kun hallitus ensi viikon kehysriihessään hakee kolmen miljardin euron lisäsäästöjä hallituskaudelle, on nuorten hyvinvoinnin pitkään jatkunut huono kehitys pakko ottaa päätöksenteossa vakavasti. Taloudelliset säästöt uhkaavat lisätä lasten ja nuorten hyvinvointivajetta edelleen, ja toisaalta vesittää hallitusohjelman aiotut toimet sen korjaamiseksi.

Hallitusohjelmaan sisältyy tärkeitä kirjauksia, joilla lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunta voidaan kääntää. Niiden toimeenpanoon on nyt ryhdyttävä viipymättä ja myös osoitettava toimiin tarvittavat resurssit. Tämä on tärkeää myös talouden tasapainottamisen näkökulmasta, sillä pahoinvoinnin kasvu tuottaa merkittäviä kustannuksia kansantalouteen.

Tarvittavat toimet:

1. Nuorten hyvinvoinnin hallitusohjelmakirjausten välitön toimeenpano ja resursointi (15-30 M€):

• Laaja-alainen nuorten syrjäytymisen ehkäisyn, hyvinvoinnin ja mielenterveyden toimenpideohjelma. Ohjelman valmisteluun ja toteutukseen tulee kytkeä laajasti eri hallinnonalat, järjestöt ja elinkeinoelämä, ja se liitetään myös mielenterveysstrategiaan 2030 ja lapsistrategian toteutukseen. Ohjelman tulee kattaa nuorten kasvuympäristöt (perhe, koulu ja harrastusympäristö), nuorisotyö, vanhemmuuden tuki, matalan kynnyksen palvelut (ml. opiskeluhuoltopalvelut) sekä esimerkiksi työelämätoimet.
• Matalan kynnyksen palveluiden ja mielenterveysavun saatavuuden lisääminen yhteistyössä järjestöjen ja seurakuntien kanssa (esim. chat-a walk in -palvelut.)

2. Muut välittömät toimet kehysriihessä:

• Kiirehditään lasten ja nuorten terapiatakuun voimaantuloa, laajennetaan aiottua ikärajaa nuorisolain mukaisesti 29 ikävuoteen.
• Turvataan järjestöjen toimintaedellytykset lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa ja vahvistamisessa.

Hallitusohjelmassa jo eväät hyvinvointivajeen ratkaisemiseen

Nuorten hyvinvoinnin indikaattorit ovat heikentyneet jo pidempään, ja huono kehitys on edelleen jatkunut pandemiavuosien jälkeen. Merkittävä osa nuorista kokee hyvinvointia heikentävää kuormitusta, koulu-uupumusta, ahdistuneisuutta ja riittämättömyyden tunteita. Pahoinvoinnin kasvu näkyy lisääntyvänä tuen ja avun tarpeena, koulupoissaoloina, mielenterveystaustaisena työkyvyttömyytenä, itsetuhoisuutena ja myös väkivaltana.

Hallitusohjelmaa valmisteltaessa nuorten pahoinvoinnin kasvu tunnistettiin; ohjelmaan sisältyy lukuisia kirjauksia nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistamisesta. Näistä käytännössä vain lasten ja nuorten terapiatakuu on edennyt valmistelussa. Hallitusohjelmaan kirjattu laajapohjainen ohjelma nuorten hyvinvointivajeen korjaamiseksi ei ole toteumassa ja jopa lakisääteisen nuorisotyön- ja politiikan ohjelman (Vanupo) toimeenpanon resurssit ovat supistumassa aiemmilta kausilta.

Lisäsäästöjä etsittäessä on riski, että hallitusohjelman tärkeät kirjaukset nuorten hyvinvoinnin vahvistamisesta edelleen joutuvat säästölistalle. Samalla kun hallitus joutuu etsimään lisäsäästöjä talouden tasapainottamiseksi, on nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen, ennaltaehkäisyyn ja tukeen suunnattava uskottavat resurssit. Tässä keskeistä on myös eri alojen järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamisessa.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto
MIELI Suomen Mielenterveys ry
SOS-Lapsikylä
Suomen Setlementtiliitto

Lisätietoja:

Elina Stenvall
Ehkäisevän työn johtaja, SOS-Lapsikylä
050 584 0279

Sari Aalto-Matturi
Toiminnanjohtaja, MIELI Suomen Mielenterveys ry
0400 508 234

Milla Kalliomaa
Pääsihteeri, Mannerheimin lastensuojeluliitto
040 838 6778

Pentti Lemmetyinen
Toimitusjohtaja, Suomen Setlementtiliitto
0400 961 469