Lasten oikeuksien toteutuminen vaatii tietoa, osaamista ja mahdollisuuksia tulla kuulluksi

SOS-Lapsikylän LakiApuu-hankkeen aikana tuhannet lapset ja nuoruusikäiset hakivat tietoa omista oikeuksistaan, palveluistaan ja mahdollisuuksistaan saada apua. Erityisesti sijoitettujen lasten yhteydenotoissa nousi esiin huoli siitä, etteivät oikeudet aina toteudu käytännössä ja ettei apua ole aina helppo saada silloin, kun sitä tarvitaan.

Lasten kertomuksissa toistuivat kokemukset siitä, että oma ääni jää liian usein kuulumattomiin, palvelujärjestelmä näyttäytyy vaikeasti hahmotettavana ja oikeuksiin liittyvä tieto on hajanaista tai vaikeasti löydettävää. Kyse ei ollut yksittäisistä tilanteista, vaan ilmiöistä, joihin päätöksenteolla voidaan vaikuttaa.

Sijoitetut lapset kokivat oikeuksiensa toteutumisessa puutteita

LakiApuu-hankkeen aikana suuri osa yhteydenotoista liittyi sijaishuoltoon ja erityisesti lastensuojelulaitoksissa koettuihin epäkohtiin. Osa lapsista kertoi, ettei tiennyt oikeuksistaan tai siitä, miten toimia tilanteessa, jossa kokee oikeuksiensa tulleen loukatuiksi. Toiset kuvasivat kokemuksia siitä, ettei epäkohtien esiin nostaminen johtanut muutoksiin.

Lasten oikeuksien toteutuminen ei saa riippua siitä, kuinka hyvin lapsi itse osaa puolustaa oikeuksiaan. Jokaisella sijoitetulla lapsella tulee olla mahdollisuus saada tietoa oikeuksistaan, hakea neuvoa ja tuoda kokemansa epäkohdat turvallisesti esiin.

Moni lapsi kertoi epävarmuudesta ja pelosta, jotka liittyivät rikosprosessin kulkuun, omiin oikeuksiin ja tuleviin tapahtumiin. Lapsille suunnattu oikea-aikainen tieto voisi vähentää epävarmuutta ja madaltaa avun hakemisen kynnystä.

Lasten oikeuksien toteutuminen edellyttää osaavia aikuisia

Hankkeen aikana tuli näkyväksi, että lasten oikeuksien toteutuminen riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin lasten kanssa työskentelevät aikuiset ja lasten vanhemmat tuntevat lapsen oikeudet ja niihin liittyvät velvoitteet. Joissakin yhteydenotoissa näkyivät myös lapsen oikeuksiin liittyvät väärinkäsitykset ja asenteet, jotka voivat heikentää lasten osallisuuden toteutumista ja mahdollisuuksia tulla kuulluksi.

Lapsen oikeuksien toteutuminen edellyttää yhteistä ymmärrystä, lapsia kunnioittavaa keskustelukulttuuria sekä kykyä kohdata lapset heidän ikänsä ja kehitystasonsa huomioiden.

Luottamus palveluihin on turvattava

Osa lapsista kertoi epäröivänsä avun hakemista, koska he eivät tienneet, mitä heidän kertomilleen asioille tapahtuu tai kenelle tietoja voidaan välittää. Erityisesti ammattilaisten salassapitoon ja ilmoitusvelvollisuuteen liittyvät käytännöt herättivät epävarmuutta lapsissa.

Vaikka tietojen välittäminen voi olla välttämätöntä lapsen turvallisuuden varmistamiseksi, lapsi ei aina ymmärrä, miksi näin toimitaan. Tällöin luottamus palveluihin saattaa heikentyä ja avun hakeminen viivästyä.

Lapset kaipasivat selkeää tietoa rikosprosessista

Hankkeen aikana monet lapset ottivat yhteyttä saadakseen tietoa rikosprosessista, omista oikeuksistaan sekä siitä, mitä rikosprosessin eri vaiheissa tapahtuu. Erityisesti seksuaaliväkivaltaa kokeneiden lasten yhteydenotoista välittyi tarve helposti ymmärrettävälle tiedolle ja turvalliselle tuelle.

SOS-Lapsikylä suosittelee

LakiApuu-hankkeen havaintojen perusteella SOS-Lapsikylä suosittelee:

1. Jokaiselle sijoitetulle lapselle varmistetaan ymmärrettävä tieto omista oikeuksistaan –oikeudestaan tehdä muistutus, kantelu tai valitus sekä mahdollisuus saada riippumatonta neuvontaa ja tukea oikeudenloukkausten käsittelyyn.
2. Lastensuojelulaitosten henkilöstölle otetaan käyttöön velvoittava koulutus lapsen oikeuksista, sijaishuoltoa koskevasta lainsäädännöstä ja oikeudenloukkausten tunnistamisesta sekä sijaishuollon valvontaa vahvistetaan. Lisäksi lapsille tulee tarjota helposti löydettävää ja selkokielistä tietoa oikeuksistaan sekä avun hakemisen keinoista.
3. Lapsille suunnattua tietoa rikosprosessista lisätään, jotta jokainen rikosprosessissa mukana oleva lapsi saa oikea-aikaisesti tietoa omista oikeuksistaan, velvollisuuksistaan, prosessin etenemisestä sekä saatavilla olevasta tuesta.
4. Rikosprosessissa lapsia kohtaaville ammattilaisille tarjotaan koulutusta lapsen oikeuksista ja lapsimyönteisestä viestinnästä sekäselkeäkielisten materiaalien käyttöä vahvistetaan.
5. Vanhempien ja lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten sekä esihenkilöiden osaamista lapsen oikeuksista vahvistetaan systemaattisesti ja lapsen oikeudet huomioidaan johdonmukaisesti palveluissa, johtamisessa ja päätöksenteossa.
6. Lapsimyönteisiä toimintamalleja edistetään kunnissa, hyvinvointialueilla ja palveluissa, jotta lapsen kuulluksi tuleminen sekä oikeuksien – ja osallisuuden toteutuminen vahvistuvat.
7. Terveydenhuollon, opetuksen ja oppilashuollon ammattilaisten osaamista lapsen kohtaamisesta, luottamuksellisuudesta ja ilmoitusvelvollisuudesta vahvistetaan, jotta lapset saavat ymmärrettävää tietoa siitä, mitä heidän kertomilleen asioille tapahtuu ja miksi tietoa voidaan joskus välittää eteenpäin.

LakiApuu-hankkeessa kohdatut lapset eivät ensisijaisesti toivoneet uusia palveluita tai monimutkaisia ratkaisuja. He toivoivat, että heidän oikeutensa toteutuvat käytännössä, apua saa ajoissa ja että he tulevat kuulluiksi silloin, kun he tarvitsevat tukea. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä päätöksentekoa, jossa lapsen oikeudet ja kokemukset otetaan aidosti osaksi yhteiskunnan kehittämistä.