Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak avaa, miten geopoliittinen epävarmuus vaikuttaa suomalaisiin lapsiin, nuoriin ja yrityksiin – ja miksi pienillä teoilla on yllättävän suuri merkitys yhteiskunnan vakaudelle. Hänen näkemyksiään kuullaan SOS-Lapsikylän yritysvastuutapahtumassa 14.4.2026.
Salonius-Pasternakin mukaan elämme ajassa, jossa turvallisuuden ja epävarmuuden väliin on kasvanut laaja harmaa alue. Valtioiden, suuryritysten, ei-valtiollisten toimijoiden ja kansainvälisten järjestöjen suhteet elävät jatkuvassa liikkeessä. Hän tiivistää, että kolme kehityskulkua määrittää tätä hetkeä: toimijakentän uudelleenjako, tapa ymmärtää maailmaa sekä väistämättömät ilmiöt – ilmastonmuutos ja teknologian läpitunkevuus – joiden vaikutus ulottuu kaikkialle.
“Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli Suomelle selkein käännekohta. Sen vaikutus näkyy taloudessa, yritysten päätöksenteossa, toimitusketjujen vakaudessa, riskien arvioinnissa ja arjen turvallisuuden tunteessa”, Salonius-Pasternak sanoo.
Maailma ei enää jakaudu yksiselitteisesti rauhaan ja kriisiin, vaan rajalle on muodostunut jatkuvan vaikuttamisen vyöhyke – sabotaasiyrityksistä vaalihäirintään ja paikallisiin GPS-häiriöihin – jotka muokkaavat arkea pysyvästi.
Suomessa epävarmuus on kerrostunut vähitellen: finanssikriisien, pandemian, ilmastohuolten ja sodan yhteisvaikutus tuntuu yritysten kulu- ja investointipäätöksissä, ja se vaikuttaa myös tulevaisuudenuskoon.
Salonius-Pasternak huomauttaa, että samanaikaisesti demokratian globaali vetovoima on joutunut testiin, autoritaarisuuden muodot vahvistuvat, väkivaltaisten toimijoiden työkalupakki on laajentunut, bisneslogiikkaa käytetään myös yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, ja keskinäisriippuvuutta – jota aiemmin pidettiin hyvänä – katsotaan nyt myös haavoittuvuuden näkökulmasta.
“Meidän on kyettävä pitämään kaksi ajatusta yhtä aikaa: maailma on epävarmempi, mutta se ei tarkoita, että olisimme voimattomia”, hän korostaa.
Epävarmuus näkyy nuorten arjessa: työelämän portit avautuvat aiempaa vaikeammin, ja ensimmäinen kesätyö- tai harjoittelupaikka on monelle ratkaiseva kynnys.
“Nuorilla on aivan erilainen kilpailutilanne kuin meidän nuoruudessamme. Jos kokemusta vaaditaan jo sisäänpääsyyn, se sulkee ulos ne, joita meidän pitäisi nimenomaan tukea”, Salonius‑Pasternak sanoo.
Silti tämän päivän lapset ja nuoret tunnistavat tunteitaan, hahmottavat maailman monikerroksisuutta ja asettavat rajoja aiempaa luontevammin.
“Monella tavalla tämän päivän nuoret ovat parempia versioita meistä aikuisista”, hän tiivistää.
Myös kriisien vaikutukset näkyvät lapsille ja nuorille: Ukrainan sodan myötä todellisuus tuli suoraan luokkahuoneisiin, kun Suomeen saapuneet lapset toivat mukanaan kokemuksia sodasta.
“On ollut pysäyttävää kuulla, miten tärkeältä ukrainalaiselta lapselta voi tuntua se, että täällä on sähköä ja rauha”, Salonius‑Pasternak kuvaa.
”Sota tekee arjesta epävakaan ja jättää jälkiä kokonaisiin sukupolviin. Osalla ukrainalaislapsista koko elämän muistikuvat liittyvät sotaan. Jokainen arkea vakauttava teko – koulu, turvallinen ympäristö, harrastukset – on äärimmäisen tärkeä, myös silloin kun kriisi on kaukana. Ilman mahdollisuuksia lasten ja nuorten vahvuudet eivät pääse kasvamaan.”
Salonius-Pasternak määrittelee resilienssin kyvyksi sopeutua ja toimia kriisien keskellä. Se rakentuu samanaikaisesti instituutioissa, yrityksissä, yhteisöissä ja yksilöissä.
“Jos auktoriteetit toistavat, että mikään ei toimi, se murentaa väistämättä lasten ja nuorten uskoa tulevaisuuteen”, hän huomauttaa. ”Pitäisi sanoittaa enemmän sitä, että epävarmuuden ajassa löytyy myös paljon mahdollisuuksia, ja vaikeista ajoista on ennenkin selvitty.”
Resilienssiä on arjen varautumisen lisäksi tunne siitä, että joku välittää ja olet osa jotain itseäsi isompaa yhteisöä.
Hän muistuttaa, että Suomi on viimeisen vuosisadan aikana noussut hauraasta valtiosta maailman vakaimpien joukkoon. Tämä ei ollut sattumaa, vaan pitkäjänteisen yhteistyön tulos, jossa valtio, kunnat, yritykset ja kansalaiset rakensivat yhdessä vahvempaa yhteiskuntaa.
“Historia kertoo, että yhdessä tekeminen toimii. Se on meidän vahvuutemme”, hän sanoo.
Salonius‑Pasternakin mukaan yrityksiltä ei voi odottaa geopoliittisten kriisien ratkaisemista, mutta niiden jokapäiväisillä päätöksillä on silti merkittävä vaikutus yhteiskunnan vakauteen. Pieniltä tuntuvat teot – yhden harjoittelu‑ tai kesätyöpaikan tarjoaminen, lahjoitukset tai henkilöstön mahdollisuus käyttää työaikaa pro bono -työhön – voivat kasvaa ajan myötä huomattaviksi.
“Yrityksen ei tarvitse muuttaa maailmaa kerralla. Se voi muuttaa jonkun nuoren elämän tarjoamalla yhden mahdollisuuden”, hän tiivistää.
Hän korostaa myös esimerkin voimaa. Kun johto sitoutuu näkyvästi vastuullisuuteen, työntekijöiden halu osallistua kasvaa ja yhteisö vahvistuu. Hyvä esimerkki rohkaisee myös muita yrityksiä toimimaan, lisää yhteiskunnallista empatiaa ja luo tunnetta siitä, että asioihin voi oikeasti vaikuttaa – ja se tunne on Salonius-Pasternakin mukaan yksi tärkeimmistä hyvän tekemiseen kannustavista voimista.
“Hyvä kertautuu. Yksi myönteinen esimerkki voi käynnistää muutoksen, joka koskettaa koko toimialaa”, Salonius‑Pasternak muistuttaa. “Samalla rakennamme tulevaisuuden työvoimaa – tai jätämme sen rakentamatta. Jos yritys jakaa osinkoja, mutta sillä ei ole varaa yhteen kesätyöntekijään, niin miltä asiat näyttävät kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä?”
Kun Salonius‑Pasternakilta pyydetään yhtä neuvoa yritysjohtajille, vastaus on välitön.
“Aloita nyt. Älä odota täydellistä suunnitelmaa. Pieni askel tänään voi moninkertaistua yrityksessäsi valtavaksi vaikutukseksi”, hän sanoo.
Kyse ei hänen mukaansa ole pelkästä maineesta tai raportoinnista, vaan siitä, miten vahvistamme yhteiskunnan kestävyyttä ja millaisen tulevaisuuden annamme lapsille ja nuorille. Jokainen teko lisää luottamusta ja toivoa, sekä osoittaa, että vaikeinakin aikoina voimme vaikuttaa siihen, mihin suuntaan yhteiskuntamme kehittyy. Salonius‑Pasternakin mukaan juuri tämä luottamus ja toimijuuden tunne on se, mikä kantaa meitä eteenpäin epävarmassa ajassa.
Haluatko kuulla lisää ja keskustella konkreettisista tavoista tehdä hyvää juuri nyt? Tervetuloa SOS-Lapsikylän yritysvastuutapahtumaan 14.4.2026. Ilmoittaudu: SOS-Lapsikylän yritysvastuutapahtuma 14042026
