Uuden vuoden lähestyessä on tärkeä pysähtyä pohtimaan, miten voimme rakentaa siltoja nuorille kohti tulevaisuuden työelämää. Nuorilla syrjäytymisen riski kasvaa merkittävästi, jos nuori jää ilman tutkintoa tai ensimmäistä työpaikkaa. Viime vuosien kehityssuunta onkin erittäin huolestuttava, sillä työttömyys on viime vuosina ollut kasvussa kaikissa ikäryhmissä. Kun tarkastellaan erityisesti alle 20-vuotiaiden työttömyyttä, nähdään sen nousseen 20 % edellisvuodesta. Vaikka työllisyystilanne on vaikea, nuorten usko tulevaisuuden työelämään ja omiin vahvuuksiin on kuitenkin kasvanut.
Kesätyöt ovat monelle nuorelle ensimmäinen kosketus työelämään. Kesätyö ei ole pelkästään asia, jolla täytetään kesäloma ja kerätään rahaa. Kesätyöt ovat nuorille tärkeä väylä työelämätaitojen oppimiseen, oman suunnan löytämiseen sekä itseluottamuksen vahvistamiseen. Viime vuosina nuorten hakeutuminen kesätöihin on ollut kasvussa. Vuonna 2025 kesätöihin kertoi hakevansa 74 % NYT:n tulevaisuusraportin kyselyyn vastanneista nuorista. Kesätöihin hakeutumiseen vaikuttavat merkittävästi mm. nuorten taustat, asenteet työelämään ja usko omiin kykyihin.
Nuorilla työelämäodotukset ja –toiveet liittyvät omien arvojen mukaiseen työhön, inhimillisyyteen ja joustavuuteen. Paineita kuitenkin aiheuttaa epävarmuus tulevaisuuden alavalinnasta ja työllistymismahdollisuuksista. Nuoret odottavat työelämää innolla ja siksi onkin tärkeää, että mahdollistamme nuorille erilaisia mahdollisuuksia siirtyä työelämään esimerkiksi kesätöiden kautta.
Suomessa on paljon yrityksiä, jotka haluavat edistää nuorten kiinnittymistä työelämään ja tarjota myönteisiä kokemuksia työelämästä. On monenlaisia tapoja, joilla työnantajaa voidaan tukea ja rohkaista nuorten palkkaamiseen esimerkiksi kesätöihin. Monet kaupungit ja kunnat myöntävät nuorille kesätyöseteleitä, joilla tuetaan yritysten mahdollisuuksia työllistää nuoria ja näin ollen tuetaan nuorten työllistymistä. Lisäksi työnantajien käytössä on Tutustu työelämään ja tienaa -kesätyömalli, jossa tarjotaan alle 18-vuotiaalle nuorelle kahden viikon mittainen kesätyökokemus. Työttömän työnhakijan palkkaava työnantaja voi puolestaan saada taloudellista tukea palkkakustannusten kattamiseen. Kannattaa siis tarkistaa ja tutustua, millaisia mahdollisia tukimuotoja on saatavilla nuorten palkkausta varten.
Nuorten palkkaamisesta hyötyvät myös työnantajat. Nuoret ovat avoimia oppimaan uutta sekä kehittämään työtä ja tuomaan esille uusia näkökulmia. Kesätöiden kautta yritykset voivat vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa ja tuoda esille erilaisia mahdollisuuksia työllistyä omalla alalla. Työnantajilla on mahdollisuus vaikuttaa nuorten työelämäasenteisiin ja vahvistaa nuorten uskoa omiin kykyihinsä. Nuoria työllistämällä yritykset voivat myös kantaa osuuden yhteiskuntavastuusta.
Nuoria palkatessa työnantajan on tärkeä kiinnittää huomiota erityisesti alaikäisten palkkaamisen ehtoihin, perehdytykseen sekä rinnalla kulkemiseen. Nuorilla ei yleensä ole vielä paljon työkokemusta, joten he tarvitsevat selkeät ohjeet sekä turvallisen ja kannustavan työympäristön. Työnantajan antama säännöllinen palaute ja mahdollisuus oppia uutta lisäävät nuoren motivaatiota sekä kiinnittymistä työelämään. Hyvin hoidettu nuoren työllistyminen on paitsi vastuullista myös tärkeä mahdollisuus rakentaa tulevaisuuden osaamista ja työelämää.
Nuoruus itsessään asettaa työnhakijan heikompaan työmarkkina-asemaan, sillä työnantajien vaatima kokemus ja koulutus ovat usein sellaisia, joita nuorilla ei vielä ole riittävästi. Koulutuksen ja kokemuksen puuttuminen kuitenkin korostuu ulkomaalaistaustaisten nuorten kohdalla. On tutkittu, että ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat jo taustansa puolesta erityisen heikossa työmarkkina-asemassa verrattuna niihin nuoriin, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Kokemuksen ja koulutuksen lisäksi kielitaito on keskeinen tekijä työelämässä ja sen puute voi merkittävästi alentaa mahdollisuuksia kiinnittyä työelämään ja yhteiskuntaan. Ulkomaalaistaustaiset päätyvätkin usein tekemään töitä matalapalkka-aloilla ja osa-aikaisissa töissä, vaikka olisivat korkeasti koulutettuja.
Monilla eri toimialoilla tullaan kuitenkin tarvitsemaan ulkomaalaistaustaista työvoimaa kasvavissa määrin. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kielitaito ja monikulttuurisuus voivat kasvattaa asiakaskuntaa, kun palveluja voidaan tarjota asiakkaiden omalla kielellä ja kulttuuri huomioiden. Ulkomaalaistaustan vaikutuksissa työllistymiseen onkin usein kyse ennemmin työelämän ennakkoluuloista ja joustamattomuudesta kuin yksilön kielitaidosta, koulutustasosta tai muusta osaamisesta.
Myönteisillä työelämäkokemuksilla vahvistamme nuorten uskoa omiin kykyihinsä ja tulevaisuuteensa sekä luomme mielekästä kuvaa työelämästä. Nuoruudessa hankitut työelämäkokemukset kantavat pitkälle aikuisuuteen ja niillä voi olla vaikutusta jopa ylisukupolvisen huono-osaisuuden kierteen katkaisemiseen. Ei kuitenkaan riitä, että nuorille tarjotaan pelkästään työllistymistä tukevia palveluita, vaan toimia tarvitaan myös työpaikoilla.
Ole sinäkin mukana edistämässä nuorten työllisyyttä sekä luomassa inhimillistä ja vastaanottavaista työelämää.
Lähteet:
ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) (2025). Työllisyyskatsaus, syyskuu 2025. https://www.doria.fi/handle/10024/193358
NYT Nuorten tulevaisuusraportti (2025). https://nuortennyt.fi/ajankohtaista/tutkimukset/tulevaisuusraportti/
Raijas, Meri & Baumgartner Tarja (2025). Maahanmuuttajataustaiset nuoret työllistyvät heikommin – myös toinen polvi ja kahden taustan nuoret jäävät jälkeen. Tilastokeskus. https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2025/Maahanmuuttajataustaiset-nuoret-tyoellistyvaet-heikoimmin-myoes-toinen-polvi-ja-kahden-taustan-nuoret-jaeaevaet-jaelkeen
Alasalmi Juho & Busk Henna (2025). Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret koulutuksessa ja työmarkkinoilla. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2025:13. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/c37b056d-ec3a-438c-9b66-b648e4f04712
