PISA-tulosten julkaisu nostaa jälleen esiin paljon keskustelua lasten ja nuorten osaamisesta. Ttulokset kertovat tärkeää tietoa oppimisen suunnasta, mutta niiden rinnalla on katsottava myös lasten arkea: saako lapsi apua silloin, kun tehtävä ei aukea, koe jännittää tai koulunkäynti tuntuu kuormittavalta?
Solmukohta voikin olla juuri se hetki, jolloin lapsi pohtii, uskaltaako pyytää apua. PISA 2025 -tuloksissa näkyy ilahduttavasti, että suuri osa suomalaisnuorista kertoo kääntyvänsä opettajan tai luokkatoverin puoleen silloin, kun tarvitsee tukea. Avun pyytämisen havaittiinkin olevan Suomessa yhteydessä parempaan luonnontieteiden osaamiseen (OECD, PISA 2025 Results Finland, 2026).
Neljä vuotta yhteistä läksyjen tekemistä LäksyApuu– ja sen ruotsinkielisessä versiossa LäxHjälpen-chatissa on osoittanut tämän rohkeuden käytännössä: lapset ja nuoret haluavat päästä eteenpäin ja osaavat hakea apua. Usein kyse ei ole siitä, ettei lapsi haluaisi yrittää, vaan siitä, että yksin on vaikea nähdä, mistä aloittaa. Avun pyytäminen nähdään PISA-tutkimuksessa osana itsesäädeltyä oppimista, joka kytkeytyy oppilaan omaan toimijuuteen. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2026).
”Palveluun tullaan oma-aloitteisesti, oma avun tarve sanoitetaan ja tehtävää lähdetään ratkaisemaan yhdessä aikuisen kanssa. Lapsi tarvitsee kannustusta luottamaan omaan oivalluskykyynsä. Valmiiden vastausten sijaan häntä tuetaan ymmärtämään tehtävää ja löytämään itse seuraava askel. Avun pyytäminen on siis yksi oppimistaito ja tapa päästä oppimisessa eteenpäin,” kertoo Satu Martikainen LäksyApuu-chatin kehittämissuunnittelija SOS-Lapsikylästä.
PISA 2025 tutkimuksessa yhtenä vaihtuvana arviointialueena tarkasteltiin digitaalista oppimista. Tulokset osoittavat, ettei ratkaisevaa ole vain teknologian käyttö, vaan se, miten digitaalisia välineitä käytetään oppimisen tukena (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2026).
”LäksyApuu-chatissa digitaalinen ympäristö mahdollistaa avun hakemisen paikasta riippumatta, mutta itse oppiminen syntyy edelleen kysymisestä, pohtimisesta ja omasta oivaltamisesta. Meidän aikuisten tehtävä on tehdä avun saaminen mahdolliseksi. Lapsen oikeus oppia ei saa riippua hänen sukupuolestaan, missä hän asuu tai millaisia resursseja perheellä on,” kertoo Satu Martikainen.
SOS-Lapsikylän LäksyApuu- ja LäxHjälpen-chatissa läksyjä on tehty yhdessä koululaisten kanssa jo vuodesta 2022. Tuemme 4.–9.-luokkalaisia koulunkäynnissä suomeksi ja ruotsiksi. Maksuton, anonyymi ja paikkariippumaton chat-palvelu tarjoaa lapselle ja nuorelle mahdollisuuden saada apua koulutehtäviin ja muihin kouluun liittyviin kysymyksiin matalalla kynnyksellä.
Apuu-chat auttaa 7–15-vuotiaita lapsia suomeksi päivittäin klo 9–22 osoitteessa apuu.fi
Hjälpen-chat auttaa 7–12-vuotiaita ruotsiksi su-ke klo 14–18. Keskusteluun pääsee osoitteessa hjälpen.fi
Let’sChat tukee 7–17-vuotiaita ukrainaksi arkisin klo 12–17 osoitteessa letschat.fi
Sekasin-chat auttaa 12–29-vuotiaita arkisin klo 9–24 ja viikonloppuisin klo 15–24 osoitteessa sekasin.fi
LäksyApuu-chat tukee 4.–9.-luokkalaisia koulutehtävien parissa su-to klo 14–20 osoitteessa laksyapuu.fi suomeksi ja laxhjalpen.fi ruotsiksi.
VanhemmuudenApuu-chat auttaa vanhempia päivittäin klo 17–22. Uusi VanhemmuudenApuu ajanvarauschat palvelee arkisin päiväsaikaan. vanhemmuudenapuu.fi
