
SOS-Lapsikylän tuore selvitys 44 suomalaisen pörssiyrityksen ensimmäisistä EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n mukaisista kestävyysraporteista osoittaa, että vaikka lapset mainitaan jokaisessa raportissa, lapsen oikeuksiin viittaa vain 39 % yrityksistä. Lapsinäkökulma rajautuu yhä usein pelkästään lapsityövoiman riskiin, vaikka lasten asema toimitusketjuissa, yhteisöissä ja palveluiden käyttäjinä liittyy suoraan yritysten riskienhallintaan, operatiiviseen suorituskykyyn ja maineen kestävyyteen.
Vaikka hieman yli puolet yrityksistä tunnistaa lapsityövoiman riskin, monet muut lapsiin kohdistuvat vaikutukset – kuten ympäristövaikutusten seuraukset paikallisyhteisöille, kuluttajaturvallisuus, markkinoinnin eettisyys ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen käytännöt – jäävät raportoinnissa vähälle huomiolle. Lisäksi vain harvat yritykset ovat konsultoineet lapsia tai heidän edustajiaan, mikä heikentää olennaisuusarvioiden läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta.
SOS-Lapsikylän varainhankintajohtaja Pinja Hirvilammi korostaa, että lapsivaikutusten paremman huomioimisen suurin hyöty liittyy yrityksen riskienhallinnan laatuun – mutta yhtä lailla kilpailuetuun ja sijoittajasuhteiden vahvistamiseen.
“Yritysten kilpailukyvyn kannalta on tärkeää tunnistaa laajemmat sosiaaliset tekijät, jotka vaikuttavat toimitusketjujen vakauteen, brändin luotettavuuteen ja pitkän aikavälin arvonluontiin. Kun yritys pystyy kuvaamaan lapsiin liittyvät keskeiset vaikutussuhteet, se erottautuu markkinalla toimijana, joka hallitsee sosiaalisen vastuun alueen systemaattisesti ja ennakoivasti,” Hirvilammi sanoo.
“Tämä on myös selkeä signaali sijoittajille: yritys ymmärtää, mistä sen sosiaalinen pääoma rakentuu ja miten se vaikuttaa liiketoiminnan kestävyyteen pitkällä aikavälillä. Lapsivaikutusten käsittely ei lisää yritysten raportointitaakkaa olennaisesti – mutta sen tuomat hyödyt riskienhallinnassa ja markkina-asemassa voivat olla huomattavia,” hän jatkaa.
SOS-Lapsikylän yritysyhteistyön asiantuntija Beata Gröhn muistuttaa, että yrityksillä on jo valmiina monia prosesseja, joita voidaan laajentaa lapsivaikutusten arviointiin ilman rakenteellisia muutoksia.
“Yritykset keräävät jo tietoa toimitusketjujen olosuhteista, sidosryhmien näkemyksistä ja tuotteiden turvallisuudesta. Kun tähän lisätään tieto siitä, missä kohdissa lapset ovat vaikutusten piirissä, yritykset saavat nopeasti näkyvyyttä riskeihin, jotka aiemmin jäivät piiloon,” Gröhn sanoo.
Hänen mukaansa lapsinäkökulman vahvistaminen tuo yrityksen raportointiin uskottavuutta ja auttaa täyttämään CSRD-vaatimukset tavalla, joka palvelee myös liiketoiminnan kehittämistä.
Selvityksen perusteella SOS-Lapsikylä suosittelee yrityksille kolmea keskeistä askelta, jotka tukevat sekä riskienhallintaa että arvonluontia:
Yritysten kannattaa kuulla lapsia ja hyödyntää asiantuntijajärjestöjen tietoa vaikutusten tunnistamisessa.
Lapsiin kohdistuvia vaikutuksia ei voida arvioida täysipainoisesti ilman lapsia edustavien toimijoiden näkemyksiä. Asiantuntijajärjestöt tarjoavat tietoa siitä, miten yritysten tuotteet, palvelut, markkinointi ja toimitusketjut vaikuttavat lapsiin globaalisti ja paikallisesti.
Lapsiin liittyvät vaikutukset ja toimenpiteet kannattaa raportoida myös liiketoimintaa vahvistavina tekijöinä.
Kun yritys kuvaa näkyvästi, miten se ehkäisee haittoja ja edistää lasten oikeuksia, se parantaa sijoittajaluottamusta, vahvistaa sosiaalista toimilupaa ja erottautuu vastuullisena toimijana markkinoilla. Tämä tukee myös työnantajamielikuvaa ja vähentää mainehaittojen riskiä.
Lapsen oikeudet ja perheystävälliset käytännöt on hyvä integroida selkeästi osaksi CSRD-raportointia.
Yrityksillä on mahdollisuus tuoda esiin esimerkiksi vanhempainvapaakäytäntöjä, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen ratkaisuja ja toimitusketjujen työoloja – asioita, jotka vaikuttavat suoraan lasten ja perheiden hyvinvointiin ja samalla yrityksen sosiaaliseen jalanjälkeen. Tämä täydentää raportoinnin kokonaiskuvaa ja vahvistaa yrityksen vastuullisuutta.
Yritykset voivat hyödyntää SOS-Lapsikylän tarjoamia työkaluja ja asiantuntijuutta lapsinäkökulman sisällyttämisessä. Lisätietoja löytyy verkkosivuilta https://www.sos-lapsikyla.fi/lahjoita/lahjoita-yrityksena/yritysvastuu/
SOS-Lapsikylän selvitys Lapsen oikeudet kestävyysraportoinnissa perustuu 44 suomalaisen pörssiyrityksen vuoden 2024 kestävyysraportteihin, jotka on laadittu CSRD-direktiivin mukaisesti. Analyysissa tunnistettiin lapsiin ja lapsen oikeuksiin liittyvät maininnat ESRS-standardien eri osissa sekä arvioitiin niiden konteksti ja laajuus.