Vanhemman perustehtävä on huolehtia omasta lapsestaan, mutta kaikkien aikuisten tehtävä on välittää kaikista lapsista. Miten välittämistä voisi osoittaa lapsille ja nuorille paremmin? SOS-Lapsikylän podcastissa puhutaan kannattelusta niin yhteiskunnallisesta kuin henkilökohtaisesta näkökulmasta: millä kaikilla tavoin aikuiset voivat tukea ja auttaa lapsia niin lähipiirissä kuin maailman konflikteissa? Kirjailija Elina Hirvonen tapaa sarjassa asiantuntijoita sekä tuttuja aikuisia – jotka ovat itsekin olleet joskus lapsia ja kannettelun tarpeessa.
Ei jätetä lapsia yksin -podcast on kuunneltavissa mm. Spotifyssa, Podimossa ja Suplassa!
Lapset kasvavat maailmassa, jossa älypuhelin on läsnä pienestä pitäen. Vanhemmat tasapainoilevat ikärajojen, kavereiden painostuksen, ruutuajan ja sopivien sovellusten kanssa. Millaisia vaikutuksia älylaitteiden käytöllä on lapsen kehitykseen? Tutkimukset osoittavat yhteyden sosiaalisen median käytön ja nuorten mielenterveyden haasteiden välillä – toisaalta some voi tarjota vertaistukea juuri oikealla hetkellä. Miten huolipuheesta päästäisiin konkreettisiin toimiin? Elina Hirvosen vieraana ovat sosiaalisen median vaikuttaja Roosa Rahkonen ja aivotutkija Katri Saarikivi.
Miten päihteistä tulisi keskustella lasten kanssa? Suomessa nuorten huumekuolemat ovat kasvussa, ja päihteiden hankkiminen verkosta on entistä helpompaa. Turvallinen perhe-elämä on yksi tärkeimmistä suojaavista tekijöistä, mutta silti kuka tahansa voi ajautua päihteiden maailmaan. Jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus keskustella päihteiden käytöstään luotettavan aikuisen kanssa. Elina Hirvosen vieraana ovat sosiaalisesta mediasta tuttu yrittäjä Olivia Oras ja päihdelääkäri Kaarlo Simojoki.
Mitä kaikkea turvallinen lapsuus tarkoittaa? Ainakin sitä, ettei lapsen tarvitse elää pelossa tai nälässä. Turvaa tuottaa sekin, että lasta kannatellaan ja tuetaan, ja hän kokee olevansa tärkeä. Turvallinen lapsuus on myös etuoikeus, jota miljoonat lapset eivät saa kokea. Joskus turvattomuutta tuo lähipiiri. Miten lapset saisivat elämäänsä myös kodin ulkopuolisia, turvallisia aikuisia? Elina Hirvosen vieraina ovat näyttelijä Laura Malmivaara ja SOS-Lapsikylän ehkäisevän työn johtaja Elina Stenvall.
Lastensuojelutoimet puhuttavat aina, kun julkisuuteen nousee tragedioita. Mutta onko vika lastensuojelun, jos resursseja leikataan – eivätkä ne palaudu koskaan ennalleen? Lastensuojelulakia ollaan muuttamassa, ja ammattilaiset toivovat parannuksia varsinkin varhaiseen puuttumiseen. Sijoitukset ja huostaanotot ovat lisääntyneet viime vuosina, mutta miten perheitä voitaisiin auttaa paremmin jo paljon aikaisemmin? Miten lastensuojeluilmoitukset voitaisiin nähdä apuna eikä uhkana? Elina Hirvosen vieraina ovat kirjailija Maria Peura sekä SOS-Lapsikylän lapsioikeusjuristi ja tietokirjailija Mirjam Araneva.
Yhdenvertaisuus on kaunis tavoite, mutta lasten ja nuorten arjessa se ei välttämättä toteudu. Erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret kohtaavat muita enemmän henkistä ja fyysistä väkivaltaa, syrjintää ja kiusaamista. Yhteiskunnan ja ympäristön asenteet aiheuttavat myös sisäistettyä vihaa omaa identiteettiä kohtaan. Ovatko asialla aina muut lapset ja nuoret vai valuvatko yhteiskunnan asenteet aikuisia pitkin lasten ja nuorten elämään? Elina Hirvosen vieraina ovat kirjoittaja ja vaikuttaja Eino Nurmisto sekä väestöntutkija ja yhdenvertaisuuskouluttaja Shadia Rask.
Vapaaehtoistyöntekijät pyörittävät Suomea ja kannattelevat lapsia ja nuoria järjestöjen kautta. Vapaaehtoistyö on kuitenkin kaksisuuntainen kaista ja tuottaa merkityksen tunteita tekijälleen. Harva on myöskään koko elämäänsä vain jompaa kumpaa, vaan roolit muuttuvat. Joskus avuntarvitsija on sen antaja, ja päinvastoin. Voiko vapaaehtoistoiminta rakentaa laajemmin yhteisöllisyyttä ja auttaa ihmisiä ymmärtämään erilaisuutta? Elina Hirvosen vieraina ovat SOS-Lapsikylän vapaaehtoistoiminnan päällikkö Veera Jahnukainen sekä filosofi Frank Martela.
Lasten ja nuoren mielen hyvinvointi on puhuttanut viime vuosina paljon. Masennus- ja ahdistusoireilu on lisääntynyt koko 2000-luvun, ja syitä on haettu esimerkiksi sosiaalisen median luomista paineista, pandemiasta sekä yksilökeskeisyyden ajasta. Mutta mitä ratkaisut voisivat olla? Patologisoimmeko ja analysoimmeko liikaa elämään kuuluvia hankalia tunteita, vaikka niitä voisi opetella sietämään paremmin? Elina Hirvosen vieraina ovat sarjakuvataiteilija Emmi Valve sekä THL:n lasten ja nuorten mielenterveystiimin tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu.
Lasten ja nuorten osallisuutta kannatetaan juhlapuheissa, mutta näkyykö se mitenkään heidän arjessaan? Osallisuudella tarkoitetaan, että lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa enemmän omaan elämäänsä ja ympäristöönsä – ja Suomi on myös sitoutunut YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen, jolla sitä pyritään edistämään. Kuitenkin lapset ja nuoret vaikuttavat olevan usein vähän kakkosluokan kansalaisia, joille ei haluta antaa enempää valtaa. Näkyykö se myös siinä, miten nuorten aktivismiin suhtaudutaan? Elina Hirvosen vieraina ovat toimittajaopiskelija ja aktivisti Zahra Karimy sekä SOS-Lapsikylän hankepäällikkö Elina Weckström.
Perhe-elämästä ja lasten kasvatuksesta puhutaan usein ongelmien kautta, vaikka suurimmalla osalla lapsista menee paremmin kuin koskaan. Suomalaiset vanhemmat ovat kuitenkin kansainvälisesti vertailtuna hyvin uupuneita. Voiko kulttuurimme erityispiirteet, kuten ydinperheeseen käpertyminen, vaikuttaa asiaan – vai onko ongelma rakenteellinen? Elina Hirvosen vieraina ovat Mothers in Business -järjestön Annica Moore sekä vaikuttaja, toimittaja Julia Thurén.
Koululaisten oppimistulokset ovat heikentyneet jo vuosia, ja syiksi arvioidaan niin älypuhelimia, oppilaiden levottomuutta kuin kiusaamista. Koulumaailmasta puhutaan usein kielteisesti, ja myös oppilaiden kouluviihtyvyys on laskussa. Se on kuitenkin ollut heikkoa jo silloin, kun Suomi pärjäsi hyvin Pisa-tuloksissa. Mistä kaikesta kouluviihtyvyys koostuu, ja miten sitä voisi parantaa? Vaikuttaisiko se myös oppimistuloksiin? Elina Hirvosen vieraina ovat laulaja-lauluntekijä Samuli Putro sekä kasvatuspsykologian professori Niina Junttila.
Lapsen ja nuoret kokevat yhä enemmän yksinäisyyden tunteita. Some on helppo syyllinen, mutta voisiko kohtaamattomuudelle ja roolituksille myös tehdä jotain koulussa ja varhaiskasvatuksessa? Suomalainen kulttuuri myös kannustaa itsenäisyyteen jo pienenä. Miksi meillä puhutaan niin vähän siitä, kuinka paljon lapset viettävät aikaa yksin myös kotona? Elina Hirvosen vieraana ovat kirjailija Antti Rönkä ja HelsinkiMission yksinäisyystyön päällikkö Maria Lähteenmäki.
Sodat eivät ole vain kaukaisten maiden konflkteja, vaan ne tulevat meille Suomeen yhä useammin pienin, tepsuttelevin jaloin. Pelkästään Ukrainasta on tullut viime vuosina Suomeen tuhansia lapsia, ja satoja ilman vanhempiaan. Miten maamme omia kokemuksia sodasta ja sen pitkistä jäljistä voisi hyödyntää lasten turvallisuuden tunteen jälleenrakentamisessa? Elina Hirvosen vieraina ovat elokuvantekijä ja taiteilija Zagros Manuchar sekä sodalle altistuneiden lasten mielenterveyttä tutkinut Kirsi Peltonen.
Hellimme sellaista ajatusta, että jokainen on oman onnensa seppä, vaikka tutkimuksesta tiedetään, että vähävaraisuus ja muu vähäosaisuus periytyy. Miten huono-osaisuuden tai toivottomuuden ketjun voisi katkaista, ja millainen rooli siinä on perheen ulkopuolisilla aikuisilla? Elina Hirvosen vieraina ovat köyhyystutkija Anna-Maria Isola ja lama-ajan lapsi, sotatieteilijä Ilmari Käihkö.
