Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen koulutukseen ilman esteitä. Lapsen oikeudet eivät ole neuvottelukysymys – ne ovat perusoikeuksia, jotka aikuisten tulee taata. Kestävä ja tasa-arvoinen tulevaisuus rakentuu sen varaan, kuinka hyvin huolehdimme lapsista tänään.
Miljoonat tytöt ja haavoittuvassa asemassa olevat lapset jäävät koulutuksen ulkopuolelle.
Yhdessä voimme tehdä muutoksen ja antaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen.
Lue tarkemmat vaatimuksemme
Köyhyys on merkittävin koulutuksen este. Perheet, joilla on rajalliset resurssit, suosivat usein poikien kouluttamista. Lisäksi monet vammaiset ja lastensuojelun piirissä olevat lapset jäävät koulutuksen ulkopuolelle, vaikka oikeus koulutukseen kuuluu kaikille. Maailmanlaajuisesti puolet vamman kanssa elävistä lapsista ei käy koulua. Se onkin yksi vakavimmista koulunkäynnin esteistä.
Kuukautissuojien puute ja koulujen riittämätön sanitaatio estävät monia tyttöjä käymästä koulua säännöllisesti. Monet joutuvat jäämään kotiin kuukautisten aikana välttääkseen häirintää. Myös sukuelinten silpominen vaarantaa heidän terveytensä ja tulevaisuutensa. Koulutuksen esteenä on myös lapsiavioliitot ja seksuaalisen väkivallan uhka. Joka viides tyttö maailmassa menee naimisiin alle 18-vuotiaana, mikä altistaa heidät varhaisraskauksille ja perheväkivallalle.
Globaalin tasa-arvon edistäminen on välttämätöntä lapsen oikeuksien toteutumiselle. Suomella on velvollisuus edistää inklusiivista koulutusta ja varmistaa jokaisen lapsen oppimismahdollisuudet. Suomi on jo nyt sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joista koulutus ja tasa-arvo ovat keskeisiä. Vahvistamalla Suomen asemaa kansainvälisessä koulutusyhteistyössä jatkamme perinnettä oikeudenmukaisuuden ja inhimillisen kehityksen edelläkävijänä.
Koulutuksella on keskeinen rooli yhteiskuntien kehityksessä ja hyvinvoinnin vahvistamisessa niin Suomessa kuin globaalisti.
SOS-Lapsikylä ja allekirjoittaneet vaativat, että Suomi:
