Kun vanhempi sairastuu mieleltään, tulee lapsesta usein kodin kulissien ylläpitäjä. Näiden lasten hätä jää yhteiskunnassamme näkymättömäksi. Kuitenkin meistä jokainen voi olla se aikuinen, joka kysyy lapselta, onko kotona kaikki hyvin. Ottamalla asian puheeksi voimme omalta osaltamme vaikuttaa myös siihen, että mielenterveysongelmien yllä leijuva häpeän pilvi hälvenee.
SOScastin 13. jakso pureutuu siihen, millaista on olla mielenterveysongelmaisen vanhemman lapsi, ja miten näitä lapsia voitaisiin tukea. Kati Palsasen kanssa aiheesta keskustelee Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen.
”Mielenterveysongelmaisen vanhemman lapsi saattaa joutua hoitamaan kotona kaiken: käydä kaupassa ja apteekissa, laittaa ruokaa, huolehtia, että vanhempi ottaa lääkkeensä. Asiasta on vaikea puhua häpeän vuoksi, ja moni lapsi saattaa myös pelätä, että oma vanhempi leimataan huonoksi tai lapsi viedään pois kotoa. Kuitenkin kaikki toiminnassamme mukana olevat lapsiomaiset painottavat samaa: on parempi huolestua ja puuttua turhaan, kuin olla välinpitämätön. Puuttuminen on meidän jokaisen velvollisuus”, Hytönen painottaa.
