Valtioneuvosto teki 16.3.2020 päätöksen siitä, että maassa vallitsevat poikkeusolot ja antoi valmiuslain osalta käyttöönottoasetukset 17.3.2020 eduskunnalle. Valmiuslain tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä, yhteiskunnan tärkeitä toimintoja sekä perus- ja ihmisoikeuksia.
Sijaishuollossa olevan lapsen oikeus ihmissuhteisiin on turvattu lapselle perustuslain 10 §:ssä. Säännös suojaa paitsi lapsen oikeuden säilyttää ennen sijaishuoltoa olemassa olleet ihmissuhteet, myös lapsen oikeuden solmia uusia ihmissuhteita sijaishuollon aikana. Lapsen oikeuksien sopimuksen 9 artikla turvaa sijaishuollossa olevan lapsen oikeuden ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaankin vanhempaansa säännöllisesti. Sopimuksen 8 artikla turvaa lapsen oikeuden säilyttää sukulaisuussuhteensa ja 16 artikla taas kieltää mielivaltaisen tai laittoman puuttumisen lapsen perhettä koskevaan suojaan.
Sijaishuollossa olevan lapsen oikeus ihmissuhteisiin ja yhteydenpito-oikeus on turvattu lastensuojelulaissa ja ne ovat mitä suuremmassa määrin lapsen perus- ja ihmisoikeuksia. Poikkeusolot ja valmiuslaki, jonka tarkoituksena on vieläpä suojata perus- ja ihmisoikeuksia, eivät anna automaattista oikeutta puuttua lapsen yhteydenpito-oikeuteen peruuttamalla jo sovittuja tapaamisia tai estämällä tulevat tapaamiset.
Lastensuojelun sijaishuollossa on yhä edelleen noudatettava lastensuojelulakia, joka sisältää säännökset ja edellytykset sijaishuollossa olevien lasten perus- ja ihmisoikeuksiin puuttumisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut 2.4.2020 ohjeistuksen siitä, miten lapsen yhteydenpito-oikeus on toteutettava poikkeusoloissa ja missä tilanteissa sitä voidaan rajoittaa (sivut 5-6).
Poikkeusolojen vallitessa on ilman muuta selvää, että kaikkien sijaishuollossa olevien lasten yhteydenpito-oikeutta henkilökohtaisten tapaamisten osalta ei voida toteuttaa aiempien suunnitelmien mukaisesti. Ensisijaisesti tapaamisesta ja muusta yhteydenpidosta on pyrittävä sopimaan lapsen, huoltajien, vanhempien ja muiden lapselle läheisten henkilöiden kanssa. Jos sopimukseen ei päästä, lastensuojelulaki antaa mahdollisuuden rajoittaa lapsen yhteydenpito-oikeutta valituskelpoisella hallintopäätöksellä sijoitetun lapsen hengen tai terveyden taikka muun henkilön turvallisuuden suojaamiseksi.
Tällä hetkellä kukaan ei tiedä, kuinka kauan poikkeusolot kestävät, joten emme voi antaa mielivallalle ja laittomalle perus- ja ihmisoikeuksiin puuttumiselle pienintäkään sijaa lastensuojelun sijaishuollossa, olipa lapsi sijoitettu perhehoitoon tai laitoshuoltoon. Lapsen oikeutta ylläpitää henkilökohtaisia suhteita vanhempiinsa ja muihin lapselle läheisiin henkilöihin on kunnioitettava tässä tilanteessa, jossa sijaishuollossa olevien lasten ikätason mukaisia sosiaalisia suhteita on muutoinkin jo rajoitettu etäopetukseen ja kotihoitoon siirtymisellä.
Kodin ulkopuolelle sijoitetulle lapselle yhteenkuuluvuuden tunne omaan perheeseensä, sukuunsa ja juuriinsa saattaa ympäröivän maailman kuohuessa olla jopa vielä tärkeämpää kuin tavanomaisissa olosuhteissa. Poikkeusoloissa muutoinkin heikommassa asemassa olevien, sijaishuoltoon sijoitettujen lasten oikeuksien kunnioittaminen on erityisen tärkeää, eikä niistä voi lipsua.
