Latinalainen Amerikka on julistettu maailmanlaajuisen COVID-19-pandemian uusimmaksi keskukseksi. Heikkojen terveydenhuoltojärjestelmien, toimeentulon haasteellisuuden ja suuren yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vuoksi kriisi on ennennäkemätön haaste sen keskellä kamppaileville lapsiperheille. Kriisi pakottaa miljoonat ihmiset tekemään päivittäin valinnan ruoan hankkimisen ja virukselle altistumisen välillä. Lapsista on tulossa tämän pandemian näkymättömiä uhreja.
Kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön mukaan yhdeksän kymmenestä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen 3–4-vuotiaasta lapsesta altistuu ainakin yhdelle seuraavista riskitekijöistä: emotionaalinen hyväksikäyttö, perheväkivalta ja fyysinen rankaiseminen, varhaiskasvatuksen puuttuminen ja riittämätön huolenpito. Koronapandemian takia tilanne todennäköisesti pahenee, sillä liikkumisrajoitukset ja toimeentulon vaikeudet lisäävät lasten hyväksikäytön ja perheväkivallan riskiä.
”Vanhempien ja huoltajien elämää rasittavat uudet stressitekijät voivat lisätä perheiden hajoamisen riskiä”, sanoo Fabiola Flores, kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön Latinalaisen Amerikan aluejohtaja. ”Mantereella, jossa perheväkivallan määrä on jo ennestään hälyttävä, väkivalta perheissä voi kasvaa entisestään stressin määrän kasvaessa.”
Koska yli 95 prosenttia lapsista on poissa koulusta kriisin takia ja vain pienellä prosentilla on mahdollisuus verkko-opetukseen, on aiempaa suurempi riski, että lapset ja nuoret jäävät koulussa jälkeen tai lopettavat koulunkäynnin jopa kokonaan. Koulujen sulkeminen on tarkoittanut myös sitä, että Latinalaisessa Amerikassa noin 80 miljoonaa lasta jää ilman päivittäistä kouluruokaa. Monille perheille voi olla hyvin vaikeaa saada ruokaa pöytään.
”Lapsista on tulossa tämän pandemian näkymättömiä uhreja. Koronapandemialla on sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutuksia heidän terveyteensä, hyvinvointiinsa, kehitykseensä ja tulevaisuuden näkymiinsä”, Flores sanoo.
Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen terveydenhuoltojärjestelmien kattavuus on hyvin riippuvaista kotitalouksien tulotasosta. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan kolmekymmentä prosenttia väestöstä ei pääse lainkaan terveyspalvelujen piiriin taloudellisten ja maantieteellisten rajoitteiden takia. Latinalaisen Amerikan hallitukset ovat investoineet kansanterveysjärjestelmiinsä keskimäärin kolme kertaa vähemmän kehittyneisiin maihin verrattuna.
”140 miljoonaa ihmistä Latinalaisessa Amerikassa saa toimeentulonsa epävirallisista töistä. Pandemian vuoksi supistuva talous vaarantaa miljoonien ihmisten hyvinvoinnin. Tämä yhdessä heikkojen terveydenhuoltojärjestelmien kanssa uhkaa monien haavoittuvassa asemassa olevien terveyttä ja turvallisuutta”, Flores sanoo.
”Kriisi pakottaa miljoonat ihmiset tekemään päivittäin valinnan ruoan hankkimisen ja virukselle altistumisen välillä”, hän sanoo.
Hallitusten ja järjestöjen on tuettava perheitä kriisin aikana. SOS-lapsikyläjärjestö tarjoaa lääketieteellistä ja psykososiaalista apua sekä hygienia- ja toimeentulotukea ja on sitoutunut tarjoamaan lapsille sijaishuoltoa perheen hajoamisen sattuessa.
”On erittäin tärkeää tukea perheitä niin, että lasten oikeudet toteutuvat. Jos lapsi ei voi asua oman perheensä kanssa, pystymme tarvittaessa tarjoamaan laadukasta sijaishuoltoa”, Flores sanoo.
