Sekä koulukiusattujen että -kiusaajien osallisuuden kokemus on matalampi kuin oppilailla, jotka eivät lainkaan kiusaa muita tai tule kiusatuiksi. Tulos käy ilmi vuoden 2019 Kouluterveyskyselystä, johon osallistuivat perusopetuksen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat.
Osallisuuden kokemusta mitattiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämällä osallisuusindikaattorilla. Osallisuuden kokemus kertoo muun muassa siitä, kokevatko nuoret, että heillä on mahdollisuuksia vaikuttaa ja heidän tekemisillään on merkitystä.
”Vaikka muiden kiusaamisen ja osallisuuden kokemuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei vielä tässä tutkimuksessa tutkittu, voidaan aiemman tutkimuksen perusteella päätellä, että vahva osallisuuden kokemus ehkäisee kiusaamiseen osallistumista”, sanoo tutkija Lotta Virrankari.
Perheen ongelmien yhteys kiusatuksi tulemiseen on huomattu nuorempien koululaisten yhteydenotoissa SOS-Lapsikylän Apuu-chattiin, joka on suunnattu 7–12-vuotiaille lapsille.
”Jos lapsen läheiset aikuiset ovat hyvin kuormittuneita, lapsi ei välttämättä saa riittävästi apua kaverisuhteissa ilmeneviin ongelmiin ja niiden ratkaisemiseen. Kun ongelmia ei ratkaista, lapsi voi jäädä kaveripiirin ulkopuolelle ja yksin”, kertoo Apuu-chatin projektipäällikkö Johanna Virtanen SOS-Lapsikylästä.
”Lapsilla on kokemuksia siitä, etteivät he ole minkään arvoisia tai että kukaan ei mahda heidän tilanteelleen mitään. Ja mikä ehkä pahinta, että he eivät ole kenellekään toiselle lapselle merkityksellisiä”, Virtanen jatkaa.
Lisätietoja:
Lotta Virrankari
tutkija
puh. 029 524 7619
etunimi.sukunimi@thl.fi
Johanna Virtanen
projektipäällikkö, Apuu-chat, SOS-Lapsikylä
puh. 044 761 4131
etunimi.sukunimi@sos-lapsikyla.fi
Lue koko uutinen THL:n sivuilta
