Uutta arkea kohti – aika ja valmennus kasvattivat Heinin ja Tuomon sijaisvanhemmiksi

Heini ja Tuomo Suomalaisen matka sijaisvanhemmiksi kesti pohdintoineen useita vuosia. Rauhallinen tahti ja sijaisvanhemmuuteen valmistava PRIDE-valmennus auttoivat sekä pariskuntaa että heidän lapsiaan valmistautumaan elämänmuutokseen. Nyt he ovat sijaisvanhemmat, jotka nauttivat arjestaan.

Sijoitetun lapsen lisäksi Heinillä ja Tuomolla on ennestään kolme lasta: 17-vuotias tyttö sekä 15- ja 9-vuotiaat pojat. Ajatus sijaisvanhemmuudesta syntyi Heinin mielessä jo ennen nuorimman lapsen syntymää.

”Olemme Tuomon kanssa molemmat suurista perheistä. Sijaisvanhemmuus oli minulle tuttua jo lapsuudesta, sillä sukulaisperheessäni oli sijoitettuja lapsia. Lykkäsimme kuitenkin ajatusta kuopuksemme syntymän ja taaperoajan myötä”, Heini kertoo.

Sijaisvanhemmuus nousi Heinin ja Tuomon mieleen uudestaan, kun he vierailivat tuttavaperheen luona. 

”Vastaamme tuli kaksi pientä tyttöä. Hämmästelin, että milloinkas tällaista on ehtinyt tapahtua. Selvisi, että perheeseen oli sijoitettu kaksi lasta. Vanhemmat kertoivat toimivansa sijaisvanhempina SOS-Lapsikylän kautta ja kehuivat kovasti saamaansa tukea. SOS-Lapsikylä oli meillekin tuttu toimija, jota pidimme luotettavana ja siksi päädyimmekin juuri SOS-Lapsikylän sijaisvanhemmiksi”, Heini ja Tuomo kertovat.

Heinin ja Tuomon lapset olivat mukana kyläilyreissulla. Kun vanhemmat kertoivat lapsille ajatuksistaan ryhtyä sijaisvanhemmiksi, lasten ensimmäinen reaktio oli järkytys, sillä he luulivat kaiken tapahtuvan saman tien. 

”Jätimme asian hautumaan ja juttelimme lasten kanssa prosessin kuluessa useita kertoja. Näin lapset ehtivät pikkuhiljaa tottua ajatukseen, ja lopulta kun olimme PRIDE-valmennuksessa, he alkoivat jo kysellä, että koska se lapsi tulee”, Heini sanoo.

Toiveena arki kotona lapsen kanssa

Sijaisvanhemmuus houkutteli henkilökohtaisena avustajana työskentelevää Heiniä, sillä vaikka hän piti työstään, se oli hyvin epäsäännöllistä. Hän oli myös nauttinut suuresti ajasta kotona jokaisen lapsensa kanssa.
”Otin yhteyttä SOS-Lapsikylän Sanna Voutilaiseen, joka kehotti meitä menemään sijaisvanhemmuudesta kertovaan infotilaisuuteen. Sieltä saimme mukaamme tietopaketin sijaisvanhemmuudesta”, hän muistelee.
”Arvostimme sitä, että kaikesta, myös haasteista kerrottiin hyvin avoimesti heti ensimmäisestä infosta lähtien. Infotilaisuuden jälkeen kului jonkin aikaa, kunnes päätimme lähteä mukaan SOS-Lapsikylän PRIDE-valmennukseen”, Tuomo sanoo.

Puoli vuotta kestävä valmennus tuntui aluksi pariskunnasta pitkältä.

”Jälkikäteen olemme todella iloisia, että valmennus kesti niin kauan. Ehdimme valmistautua tulevaan ja saimme paljon käytännön oppeja siitä, miten haastavissa tilanteissa pärjää. Valmennuksessa käytiin myös läpi koko sijoitusprosessi lapsen huostaanotosta siihen, että lapsi sijoitetaan perheeseen. Lisäksi käsittelimme paljon omia taustojamme ja tunteitamme, mikä oli tavallaan terapeuttista”, pariskunta kertoo.

Valmennuksessa vallitsi hyvä ryhmähenki

PRIDE-valmennus koostuu ryhmätapaamisista sekä yksilötapaamisista valmentajien kanssa. Lisäksi osallistujat saavat kotitehtäviä tapaamisten välissä.

”Meillä oli todella hyvä ryhmä, jossa uskalsi kysyä mitä vain. Valmentajatkin painottivat, ettei tyhmiä kysymyksiä ole. Muut osasivat kysyä myös sellaista, mikä ei välttämättä olisi itselle tullut mieleen. Valmennuksessa oli todella avoin ilmapiiri ja mahdollisista ongelmista kerrottiin rehellisesti”, Tuomo kiittelee.

PRIDE-valmennus toi pariskunnalle myös uusia näkökulmia sijaisvanhemmuuteen. 

”Valmennukseen tullessani olin keskittynyt itseeni ja omiin tunteisiini. Minulla oli kova halu auttaa ja antaa lapselle koti, mutta samalla mietin, että olisiko minusta siihen. Valmennuksen aikana näkökulma vaihtui lapseen: miltä asiat lapsesta tuntuvat, mitä lapsi on kokenut ja mitä hän tarvitsee. Katsoimme videoita lasten reaktioista ja teimme erilaisia mielikuvaharjoituksia. Yhdessä mielikuvaharjoituksessa laitettiin silmät kiinni ja kuviteltiin, miltä tuntuisi, jos vieraat ihmiset tulisivat yhtäkkiä hakemaan sinut kotoasi, etkä tietäisi, minne olet menossa. Joutuisit eroon perheestäsi, joka on ainoa perhe minkä tunnet – oli se millainen vain. Nämä harjoitteet auttoivat todella ymmärtämään sijoitetun lapsen maailmaa”, Heini pohtii.

Tavallista ja turvallista elämää

Heini ja Tuomo ovat nyt olleet sijaisvanhempia noin kahdeksan kuukautta. Valmennuksesta saadun tiedon ansiosta haasteista selviäminen on ollut helpompaa.

”Vielä ei ole sellaista tilannetta tullut eteen, josta ei valmennuksessa olisi etukäteen puhuttu. Siinä korostettiin tavallisen arjen merkitystä lapselle, ja se on näkynyt meilläkin”, Tuomo toteaa. 

Heini on jo ehtinyt opetella uutta arkea lapsen kanssa.
”Aluksi olin todella tuntosarvet pystyssä kaiken suhteen. Lapselle piti saada turvallinen olo ja rakentaa läheisyyttä ja luottamusta pikkuhiljaa. Samalla muu perhe tarkkaili, miten tilanne kehittyi. Pidimme todella tarkkaa arkirytmiä, jossa syötiin kolmen tunnin välein ja käytiin lukuisia kertoja läpi erilaisia rutiineja, kuten käsien pesua. Valmennuksessakin korostettiin, ettei aluksi kannata tuoda elämään mitään ylimääräistä, koska ei voi tietää, miten lapsi reagoi eri asioihin”, Heidi sanoo. 

Valmennus opetti luopumista

Sijoituksen tavoitteena on lapsen palaaminen omien vanhempiensa luo, mikäli se suinkin on mahdollista. Heiniä huoletti etukäteen, miten hän helposti kiintyvänä ihmisenä voisi luopua perheeseen sijoitetusta lapsesta.

”Valmennuksessa puhuttiin lapsesta luopumisesta koko ajan, mikä auttoi tottumaan ajatukseen. Siitä tuli luonnollinen osa sijaisvanhemmuutta”, Heini pohtii.

Yhteensä Suomalaisilla kului kaksi ja puoli vuotta ensimmäisestä yhteydenotosta siihen, että lapsi saapui heidän kotiinsa. 
”Jälkikäteen olemme todella kiitollisia siitä, että saimme ajan kanssa pohtia ja käydä läpi kaiken. Kun lapsi sitten tuli meille, olimme aidosti valmiita sijaisvanhemmiksi.”

 

Teksti: Matleena Merta
Kuvat: Pekka Lähteenmäki 

 

 

 

Haastattelu on annettu sijoitetun lapsen huoltajan luvalla.

PRIDE-valmennus on polku sijaisvanhemmuuteen

PRIDE-valmennus koostuu yhdeksästä teemallisesta ryhmätapaamisesta, yksilötapaamisista valmentajien kanssa sekä kotitehtävistä. Valmentajina toimivat aina sosiaalityöntekijästä ja sijaisvanhemmasta koostuva valmentajapari.

”Jos sijaisvanhemmuus kiinnostaa, kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä. Omaa sopivuuttaan sijaisvanhemmaksi ei tarvitse jäädä yksin pohtimaan, sillä SOS-Lapsikylän työntekijät selvittävät sijaisvanhemmuudesta haaveilevan soveltuvuutta tehtävään jo ennen PRIDE-valmennukseen hakeutumista. Tärkeää on, että sijaisvanhemmalla on elämässään vakaa tilanne”, selvittää SOS-Lapsikylän sosiaaliohjaaja ja PRIDE-valmentaja Sanna Voutilainen

PRIDE-valmennuksen tavoitteena on antaa lisätietoa sijoitetun lapsen oikeuksista ja sijaisvanhemman velvollisuuksista sekä valmistaa sijaisvanhempaa tuleviin haasteisiin.
”Valmennus ei ole mikään luentosarja, vaan keskustelemme ja käytämme paljon videoita sekä mielikuvaharjoitteita. Ihanteellinen kesto valmennukselle on puoli vuotta. On tärkeää, että prosessi on tarpeeksi pitkä, jotta ihmiset ehtivät omaksua valmennuksessa saamaansa tietoa sekä pohtia omia tunteitaan ja valmiuttaan ryhtyä sijaisvanhemmaksi”, Voutilainen summaa. 

Sijaisvanhemmuus vaatii kärsivällisyyttä

Voutilaisen mukaan monia sijaisvanhemmaksi aikovia mietityttää erityisesti yhteistyö lapsen syntymävanhempien kanssa. Aihetta käsitelläänkin jo PRIDE-valmennuksen aikana.
”Yhteistyö vaatii kärsivällisyyttä. Haasteiden kanssa ei kuitenkaan tarvitse jäädä yksin, sillä SOS-Lapsikylän tukityöntekijät ovat sijaisvanhempien apuna ja auttavat tarvittaessa ongelmatilateiden selvittelyssä”, Voutilainen rohkaisee.

Valmennuksessa keskitytään etenkin sijaisvanhemmuuden tuomiin haasteisiin.
”Hyvistä päivistä sijaisvanhemmat kyllä selviävät, siksi keskitymme etenkin tarjoamaan tukea ongelmatilanteisiin.”

Valmennuksen lopussa perheet ja valmentajapari tekevät yhdessä loppuarvioinnin, jossa punnitaan, onko perhe valmis sijaisperheeksi.
”Joskus suosittelemme perheelle aikalisää ennen sijaisvanhemmaksi ryhtymistä. Avoimella mielellä ja lähtemällä täysillä mukaan valmennuksesta saa eniten irti”, Voutilainen kannustaa. 
 

Kiinnostuitko sijaisvanhemmuudesta?

Lue lisää: sijaisvanhemmuus.fi

Lue tarinoita toiminnastamme Suomessa

Lue lisää tarinoita työstämme Suomessa

Lue juttuja lapsikyliemme arjesta, sijaisvanhemmuudesta ja muusta toiminnastamme.

Olisiko sinusta sijaisvanhemmaksi? Lue lisää

Oletko kiinnostunut sijaisvanhemmuudesta

Lue millaista sijaisvanhemmuus on ja miten sijaisvanhemmaksi voi hakeutua.

Lue kuukausilahjoittamisesta lasten hyväksi Suomessa

Tietoa kuukausilahjoittamisesta

Kuukausilahjoittajana tuet toimintaamme Suomessa. Pyrimme auttamaan entistä useampia vaikeuksissa kamppailevia perheitä.