Tukiperhetoiminta rikastuttaa Elinan arkea

Elina Seitz perheineen on 10-vuotiaan pojan tukiperhe. Kun poika saapuu heille kerran kuussa viettämään viikonloppua, koko perhe rauhoittuu nauttimaan yhdessäolosta.

Ajatus tukiperheeksi ryhtymisestä ehti kypsyä Elina Seitzin päässä jo pidemmän aikaa, ennen kuin hän päätti miehensä kanssa lähteä tutustumaan toimintaan SOS-Lapsikylän järjestämään tukiperheinfoon.

”Tukiperheeksi ryhtyminen koskettaa koko perhettä. Siksi keskustelimme aiheesta mieheni ja tytärtemme kanssa. He olivat halukkaita lähtemään mukaan tukiperhetoimintaan, joten kävimme mieheni kanssa SOS-Lapsikylän järjestämän valmennuksen”, Elina kertoo.

Elina on töissä sosiaalialalla perhesosiaalityössä.

”Päivätyössäni järjestän tukiperheitä niitä tarvitseville perheille, joten näen toiminnasta myös toisen puolen. Tukiperheiden tarve on suuri ja siksi toivonkin, että mahdollisimman moni kiinnostunut lähtisi mukaan”, hän sanoo. 

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat ryhtyä ammatillisiksi tukiperheiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että heidän luonaan käyvillä lapsilla on erityistarpeita.

”Olemme toimineet reilun vuoden ajan tukiperheenä 10-vuotiaalle pojalle, jolla on neuropsykiatrisia pulmia. Hän on reipas, sosiaalinen ja verbaalisesti todella lahjakas. Yhteisinä viikonloppuina ulkoilemme paljon, pelaamme lautapelejä, katsomme televisiota ja herkuttelemme sekä nautimme vain yhdessäolosta. Meillä on yleensä viikonloppua varten suunniteltu yksi suurempi meno, joka voi olla vaikkapa elokuva, teatterikäynti tai taidenäyttely. Välillä saatamme kuitenkin olla vain rauhassa kotona, jos lapsi näin toivoo”, Elina summaa.

Omaa rauhaa ja aikuisten huomiota

Elinan perheeseen kuuluvat 15- ja 18-vuotiaat tyttäret. Etenkin vanhempi tytöistä on lähtenyt innokkaasti mukaan tukiperhetoimintaan ja viettää mielellään aikaa pojan kanssa. 
”Tukiperheviikonloppuja on yksi kuussa, ja vanhempi tyttäreni tyhjentää usein tämän viikonlopun muista menoista. Nuorempi teini-ikäinen tyttömme ei ole aivan yhtä innostunut, mutta hän saa halutessaan olla rauhassa omassa huoneessaan”, Elina kertoo.

Oma rauha on tärkeä myös tukiperheessä käyvälle lapselle, joka on omassa kodissaan tottunut sisaruksiin ja meteliin.

”Täällä pojalla on oma huone, jossa hän saa halutessaan olla rauhassa. Meidät valittiinkin hänen tukiperheekseen juuri siksi, että hänellä on paljon sisaruksia, ja meillä hän saa nauttia aikuisten jakamattomasta huomiosta.”

Muistoja ja ex tempore -discoja

Elinan ja tukiperheessä käyvän lapsen yhteiset viikonloput koostuvat monenlaisesta tekemisestä.
”Kerran olimme sattumalta kaksin ja lapsi pohti, mitä voisimme tehdä. Hän innostui kovasti ja totesi: ”Me voidaan tehdä ihan mitä vaan!”. Pojalla oli mukanaan kaiutin, joka on hänelle tärkeä, ja pistimmekin ex tempore pystyyn ysäripoppi-discon”, Elina nauraa.

Elinan mukaan parasta tukiperhetoiminnassa on, että se rikastuttaa hänen koko perheensä arkea. Hänestä on hienoa, että yksinkertaisellakin tekemisellä voi tarjota lapselle uusia elämyksiä.

”Syksyllä veimme pojan sienimetsään. Hän ei ollut aiemmin käynyt sienestämässä, ja oli aluksi vähän epäilevä, mutta innostui nopeasti ja keräsimmekin korit täyteen. Kotona puhdistimme sienet ja paistoimme niitä, jolloin pojassa heräsi taas epäilys, eikä hän olisi halunnut heti maistaa sientä. Lopulta keräämämme sienet maistuivat hänelle niin hyvin, että seuraavalla kerralla hän halusi uudestaan sienimetsälle”, Elina kertoo hymyillen.

Mukavia muistoja on syntynyt myös Elinan perheen kotipihassa.

”Olimme pihalla puuhailemassa ja päätimme tehdä nuotion. Perheellämme on iso piha, jossa olevassa hiekkakasassa voi turvallisesti polttaa nuotiota. Siinä paistaessa makkaraa varoitin poikaa menemästä liian lähelle nuotiota, mihin hän totesi: ”Kuule, näin niitä muistoja syntyy”. Hän on todella huumorintajuinen ja terävä, ja saammekin usein nauraa näille sutkautuksille”, Elina iloitsee.

Tavallista, mukavaa yhdessäoloa

Kuten kaikkien lasten kanssa, välillä tukiperheessäkin voi tulla eteen haastavia tilanteita. 
”Näistäkin tilanteista on selvitty hyvin, eikä kovin suuria haasteita ole vielä tullut eteen. Meillä on hyvä yhteys SOS-Lapsikylän työntekijän kanssa ja luotan siihen, että tarvittaessa saamme tukea.”

Yhteistyö Elinan perheen ja lapsen vanhempien välillä on myös sujunut hyvin. Elinan mukaan vanhemmat ovat erityisen iloisia siitä, että lapsi saa heillä paljon myönteistä palautetta.

”Erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhempina kehut ovat heille tärkeitä”, Elina pohtii.

Elina muistuttaa, että vaikka hän toimii ammatillisena tukiperheenä, heidän perheensä on silti täysin tavallinen, ja he viettävät tukiperheessä käyvän lapsen kanssa tavanomaisia, mukavia viikonloppuja.

”Suosittelen tukiperhetoimintaa jokaiselle, jolla on vakaa elämäntilanne ja halu viettää aikaa lasten kanssa. Tukiperheeksi tarvitaan monenlaisia ihmisiä suurperheistä itsellisiin ihmisiin. Osa tukiperhettä tarvitsevista lapsista kaipaa ympärilleen muita lapsia, osa taas aikuisen jakamatonta huomiota. Tämä on valtavan tärkeä palvelu tosi monelle lapselle ja perheelle.”

 

Teksti: Matleena Merta
Kuvat: Mikael Soininen
 

Kiinnostuitko tukiperhetoiminnasta?

Lue tarinoita toiminnastamme Suomessa

Lue lisää tarinoita työstämme Suomessa

Lue juttuja lapsikyliemme arjesta, sijaisvanhemmuudesta ja muusta toiminnastamme.

Olisiko sinusta sijaisvanhemmaksi? Lue lisää

Oletko kiinnostunut sijaisvanhemmuudesta

Lue millaista sijaisvanhemmuus on ja miten sijaisvanhemmaksi voi hakeutua.

Lue kuukausilahjoittamisesta lasten hyväksi Suomessa

Tietoa kuukausilahjoittamisesta

Kuukausilahjoittajana tuet toimintaamme Suomessa. Pyrimme auttamaan entistä useampia vaikeuksissa kamppailevia perheitä.