Leikkiä, terapiaa ja uusia näkökulmia – psykologi täydentää lastensuojelun osaamista

Lähes 30 vuotta SOS-Lapsikylässä työskennellyt psykologi Hillevi Westman on lasten, sijaisvanhempien ja työntekijöiden tukija, joka auttaa läpi haastavien tilanteiden.

”Tuen kaikkia SOS-Lapsikylän toimipisteitä valtakunnallisesti. Olen koulutukseltani psykologian maisteri, perheterapiaan erikoistunut psykoterapeutti sekä Theraplay-terapeutti”, Westman kertoo.

Työnkuvaan kuuluu työntekijöiden konsultointia, suoraa työskentelyä sijaisperheiden sekä perhekuntoutuksessa olevien lasten ja vanhempien kanssa sekä kouluttamista ja psykologin konsultatiivista työnohjausta. Hän saattaa kulkea sijaisvanhempien rinnalla rekrytointivaiheesta lähtien.

”Minulla on myös PRIDE-valmentajan koulutus. Se on antanut näkemystä sijaisvanhempien rekrytoinnin tukemiseen ja voin tarvittaessa tehdä hakijasta psykologisen arvioinnin, jossa tarkastelen hänen valmiuksiaan sijaisvanhemmaksi. ”

”Valmennuksen jälkeen alkaa kasvu sijaisvanhemmuuteen. Uusi elämäntilanne vaikuttaa koko perheen dynamiikkaan, ja sijaisvanhemman on opeteltava kohtaamaan myös omia, vaikeitakin tunteitaan pyrkiessään luomaan turvallisen vuorovaikutussuhteen sijoitettuun lapseen. Olen huomannut, että monet sijaisvanhemmat ovat kovin vaativia itseään kohtaan. Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse selviytyä yksin ja meillä SOS-Lapsikylässä on vahva moniammatillinen tuki, jota tarjoamme sijaisvanhemmille. Itse toimin osana tätä moniammatillista tiimiä.”

Tukea lapsen tilanteen arviointiin

”Psykologi on terveydenhuollon ammattilainen ja voi tehdä tutkimuksia ja psykologisia arviointeja esimerkiksi lapsen psyykkisestä, kognitiivisesta ja sosio-emotionaalisesta kehityksestä ja kiintymyssuhteesta sekä perheen keskinäisestä dynamiikasta ja vanhemmuuden kehityksestä. Mielestäni tätä asiantuntemusta voisi hyödyntää enemmän tehtäessä lapsen ja perheen tilannetta koskevia lastensuojelullisia päätöksiä”, Westman pohtii ja jatkaa:

”Tällä hetkellä psykologin tutkimuksellista tukea tai arviota lapsen tilanteesta haetaan usein perusterveydenhuollosta ja sitä voidaan joutua jonottamaan pitkäänkin. Psykologien osaamista voisi kuitenkin hyödyntää myös lastensuojelun sisällä, jotta arviota tai hoitoa ei aina tarvitsisi hakea ulkopuolelta.”

”Pidän moniammatillisuutta hienona asiana, vaikka joskus erilaiset näkökulmat saattavat aiheuttaa myös väärinymmärryksiä. Toivoisin, että psykologit nähtäisiin lastensuojelutyössä täydentävänä elementtinä ja osaamistamme hyödynnettäisiin enemmän. Voisimme täydentää osaamisen kirjoa. Minusta on hienoa, että SOS-Lapsikylällä on oma psykologi”, Westman pohtii.

Rohkeasti leikkimään

Westmanin työhön kuuluu myös koulutusten pitämistä sekä sijaisvanhemmille että SOS-Lapsikylän henkilökunnalle.

”Koulutukset voivat käsitellä vaikkapa tunteiden hallintaa ja ymmärrystä lisäävää mentalisaatiota, kiintymyssuhteita tai leikkiä vuorovaikutuksen välineenä, jolloin tavoitteena on rohkaista työntekijöitä ja sijaisvanhempia hyödyntämään leikkiä vuorovaikutustyöskentelyssä lasten kanssa.”

Westman voi toimia toimipisteiden tiimien tukena silloin, kun etsitään yhteistä ratkaisua lapsen asioita koskevaan pulmaan.

”Yksittäisen lapsen kohdalla voidaan työskennellä todella monimutkaisten asioiden parissa.”

Pitkä ura lastensuojelussa

Työn SOS-Lapsikylässä Westman aloitti vuonna 1991 nuorisokodin johtajana.

”Toimin tehtävässä kymmenisen vuotta. On ollut onni, että olen saanut SOS-Lapsikylän sisällä tarttua uusiin tehtäviin ja tehdä erilaisia asioita. On ollut palkitsevaa voida seurata, kuinka sijoitetut lapset ja nuoret ovat vahvistuneet ja kasvaneet aikuisiksi.

Westmanin uran aikana lastensuojelulaki on uudistunut ja sen myötä koko lastensuojelun kenttä on käynyt läpi muutoksia. Perhehoito on nyt ensisijainen sijaishuollon muoto. Järjestelmät ja rekisterit ovat kehittyneet ja teknologian ansioista asioita dokumentoidaan täysin eri tavalla kuin ennen.

Myös suhtautumisessa sijoitettujen lasten vanhempiin on tapahtunut muutoksia.

”Lasten biologiset vanhemmat huomioidaan nykyisin ihan eri tavalla kuin ennen. 30 vuotta sitten lapset saatettiin sijoittaa hyvinkin kauas vanhemmistaan, nykyisin panostetaan lapsen ja vanhemman välisen suhteen ylläpitoon ja perheenyhdistämiseen. Sijoitettujen lasten vanhemmat jäävät kyllä edelleen liian yksin sijoituksen jälkeen ja heidän kuntoutumisensa tukemisessa olisikin vielä työsarkaa”, Westman toteaa.

Edistysaskeleita osallisuudessa ja perheen tukemisessa

”Lapsia ja nuoria kuullaan nykyisin paljon enemmän, mikä on mahtava asia. Meillä SOS-Lapsikylässäkin on nuorten oma osallisuustyöryhmä SOS-Kehittäjänuoret, joka on muun muassa kouluttanut kuntien sosiaalityöntekijöitä. Lapsikylässä on myös tehty useita tutkimuksia, joissa on selvitetty sijaishuollossa kasvavien tai kasvaneiden ajatuksia siitä, miten toimintaa voitaisiin parantaa.”

Westman iloitsee siitä, että muun muassa SOS-Lapsikylän tekemän pitkän vaikuttamistyön tuloksena eduskunta nosti lastensuojelun jälkihuollon ikärajan 25 ikävuoteen.

Yksi lastensuojelun kehitysaskel Suomessa on ollut myös perhekuntoutuksen aloittaminen.

”Perhekuntoutus voidaan aloittaa siinä vaiheessa, kun huoli lapsen hyvinvoinnista on herännyt.  Kuntoutusta kehitetään jatkuvasti, ja sitä voidaan viedä myös perheen kotiin. Toivoisin kuitenkin, että perhekuntoutusjaksot voisivat joidenkin perheiden kohdalla olla pidempiä, jotta kuntoutuksessa tapahtuneet muutokset juurtuisivat perheen arkeen”, hän pohtii.

Terapiaa poikkeusaikana

Kevään 2020 koronaepidemia ja sosiaalinen eristäytyminen toivat omat haasteensa myös psykologin työhön. Kulunut kevät kuitenkin todisti sen, että sekä asiakastyö että työnohjaus onnistuvat myös videoyhteyksien avulla.

SOS-Lapsikylässä yksi tapa kiintymyssuhteen vahvistamiseen on Theraplay-terapia, jota voidaan käyttää apuna vahvistamaan vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta, kiintymystä ja luottamusta.

”Kontakti lapseen luodaan fyysisen läheisyyden ja hoivan kautta. Noin 20 tapaamiskertaa sisältävä terapia nivotaan osaksi arjen elämää”, Westman selvittää.

”Olin aloittanut Theraplay-terapian erään sijaisvanhemman ja sijoitetun lapsen kanssa. Ennen Theraplayn aloittamista lapsi, jolla oli takanaan jo yksi katkennut sijoitus, oireili voimakkaasti ja aggressiivisesti. Tilanteeseen väsynyt ja hämmentynyt sijaisvanhempi tarvitsi tukea siihen, miten hän voisi auttaa lasta. Ehdimme tavata Theraplay-terapian merkeissä neljästi ennen korona-aikaa. Lapsen ja sijaisvanhemman välille oli alkanut syntyä uudenlaista, luottavaisempaa emotionaalista yhteyttä, joka alkoi näkyä myös kodin arkisissa vuorovaikutustilanteissa. Sijaisvanhempi kertoi, että lapsi oli alkanut välillä käyttäytyä ikäistään pienemmän tavoin haluten esimerkiksi, että häntä syötetään kuin vauvaa. Sijaisvanhempi ymmärsi lapsen tarpeen ja lapsi sai kaipaamaansa hoivattuna olemisen kokemuksen. Jatkoimme Theraplay-terapiaa Teams-videoyhteyden avulla. Oli mukava huomata, että työskentely onnistui poikkeusajasta huolimatta.”

Mitä on Theraplay-terapia?

Theraplay-hoidossa pyritään mallintamaan samanlaista aktiivista ja läheistä vuorovaikutusta, joka syntyy luonnostaan pienen vauvan ja vanhemman välisessä terveessä suhteessa. Tämän suhteen keskeinen sisältö on välittää lapselle kokemus merkityksellisyydestä, arvokkuudesta ja rakastettuna olemisesta.

Kontaktia luodaan fyysisen läheisyyden ja hoivan kautta tarjoten lapselle mielihyvän kokemuksia ja viestittäen kehon merkityksellisyyttä. Terapeutin keskeinen tehtävä on säilyttää jatkuva emotionaalinen yhteys lapseen siten, että lapsi saa uudenlaisen kokemuksen itsestään ymmärrettynä ja hyväksyttynä myös sanattomien viestien tasolla. Yhteys rakennetaan iloisen ja yllätyksellisen leikkisyyden avulla.

Lue lisää: https://theraplay.fi/theraplay-yhdistys/mita-on-theraplay-2/mita-on-theraplay/

Lähde: Suomen Theraplay-yhdistys

Lue tarinoita toiminnastamme Suomessa

Lue lisää tarinoita työstämme Suomessa

Lue juttuja lapsikyliemme arjesta, sijaisvanhemmuudesta ja muusta toiminnastamme.

Lue kuukausilahjoittamisesta lasten hyväksi Suomessa

Tietoa kuukausilahjoittamisesta

Kuukausilahjoittajana tuet toimintaamme Suomessa. Pyrimme auttamaan entistä useampia vaikeuksissa kamppailevia perheitä.

Olisiko sinusta sijaisvanhemmaksi? Lue lisää

Oletko kiinnostunut sijaisvanhemmuudesta

Lue millaista sijaisvanhemmuus on ja miten sijaisvanhemmaksi voi hakeutua.