Tansaniassa parannetaan lasten oloja äitejä kouluttamalla

SOS-lapsikyläsäätiö aloitti vuonna 2017 ulkoministeriön tuella nelivuotisen hankkeen Mufindin alueella Tansaniassa. Hankkeen tavoitteena on edistää kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien naisten asemaa ja lasten oikeuksien toteutumista.

Alueen yksinhuoltajaäideillä on erittäin heikot toimeentulomahdollisuudet, ja naiset ja lapset kohtaavat paljon väkivaltaa. Lisäksi aluetta rasittaa koko maan pahin HIV- ja AIDS-tilanne. Suurimpia lasten kohtaamia ongelmia Mufindin alueella ovat vanhempien päihdeongelmat, kotiväkivalta, lapsiavioliitot, teiniraskaudet, koulupudokkuus, sukupuoleen perustuva syrjintä, koulumatkoilla tapahtuvat raiskaukset, seksuaalinen häirintä, peruspalvelujen puutteellisuus ja lapsityövoiman käyttö.

Kuinka SOS-Lapsikylä auttaa?

SOS-Lapsikylän kehitysyhteistyöhankkeen tavoitteena on lisätä huoltajien kykyä ja taloudellisia mahdollisuuksia huolehtia lapsistaan sekä tarjota lapsille suojelua ja vahvistaa lapsen oikeuksien toteutumista. Tavoitteena on myös vähentää lapsiin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja diskriminaatiota.

Hankkeessa vahvistetaan paikallisyhdistysten toimintaedellytyksiä ja keskinäistä yhteistyötä sekä tehdään yhteistyötä kunnan ja aluehallinnon sekä viranomaisten kanssa rakenteiden uudistamiseksi. Tiivis yhteistyö paikallishallinnon kanssa on tuottanut jo hyviä tuloksia ja alueelle on muun muassa ohjattu aiempaa enemmän varoja koulutukseen.

Hankkeessa tuetaan myös vahvasti lasten osallisuutta. Kuluneen vuoden aikana on järjestetty useita työpajoja, joissa lapset ovat saaneet tuoda julki kohtaamiaan ongelmia ja pohtia, miten näitä ongelmia voitaisiin ratkaista. Vaikuttamismahdollisuuksien tukeminen vahvistaa lasten kasvua aktiivisiksi jäseniksi ja oikeuksiensa puolustajiksi yhteisöissään.

Hankkeen myötä tietoisuus lapsen oikeuksista alueella on jo parantunut, ja lapset tietävät paremmin, miten toimia ja minne mennä, mikäli heidän oikeuksiaan loukataan.

Ole mukana! Lahjoita lapsille parempi huominen:

Tilisiirrolla kohdistat lahjoituksesi Tansaniaan.

Merkitse saajaksi SOS-lapsikyläsäätiö
Tili: Nordea FI27 2386 1800 0100 66
Viite:
2396

Voit auttaa ryhtymällä kummiksi heikoimmassa asemassa olevalle lapselle. 

SOS-lapsikyläjärjestö Tansaniassa

SOS-lapsikyläjärjestö on toiminut Tansaniassa 1990-luvulta lähtien. Maassa toimii järjestön ylläpitäminä kolme lapsikylää, neljä nuorisokotia, kolme lastentarhaa, kaksi koulua ja kaksi terveyskeskusta sekä kolme perheiden tukemisen ohjelmaa. Tuen piirissä on 3 500 lasta.

Tietoa Tansaniasta

Tansaniassa on yli 50 miljoonaa asukasta. Maassa on vakaat olot ja maan talous kasvaa, mutta se kuuluu edelleen maailman vähiten kehittyneisiin maihin. Väestöstä 68% elää köyhyysrajan alapuolella. Tansanian väestörakenne on erittäin nuori: kansasta 2/3 on alle 25-vuotiaita. Lapsikuolleisuus on 38/1000. Tansanialaisten eliniänodote on 65 vuotta. Lähes kaikki lapset aloittavat koulun, mutta varsinkin monet tytöt jättävät sen kesken. Nuorisotyöttömyys on maassa suuri ongelma. Ainoastaan 5,6 prosentilla naisista on vähintään toisen asteen koulutus. Tansania on yksi Suomen kehitysyhteistyön kahdeksasta pääkumppanimaasta.

Naiset

Tansaniassa naiset joutuvat yleensä kantamaan suurimman vastuun perheestä. Projektiin osallistuvat naiset ovat usein luku- ja kirjoitustaidottomia ja he asuvat maaseudulla. Kouluttamattomien naisten sosiaalinen ja taloudellinen asema on todella heikko. He eivät myöskään tiedä omia tai lastensa oikeuksia. HIV/AIDS ja naisiin kohdistuva väkivalta ovat maassa suuria ongelmia.
 

Lapset

Tansaniassa lasten elämä ei ole helppoa. Monet lapsen oikeudet jäävät toteutumatta ja väkivallan pelko on päivittäin läsnä. Köyhällä maaseudulla lasten koulunkäynti ei ole itsestäänselvyys, sillä vanhemmat tarvitsevat lapsia apuna maatöissä, joten koulupudokkuus on yleistä. Myös pitkät koulumatkat ovat etenkin tytöille pelottavia raiskausten takia. Muita lasten kohtaamia ongelmia ovat teiniraskaudet, lapsiavioliitot, vanhempien päihdeongelmat, seksuaalinen häirintä ja peruspalvelujen puutteellisuus.


Tuettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin