Tietoa lastensuojelusta

Lastensuojelulla on kolme perustehtävää: lasten yleisiin kasvuolosuhteisiin vaikuttaminen, vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja varsinainen lasten suojelutehtävä.

Lastensuojelun ensisijaisena tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Vastuu lapsen hyvinvoinnista on ensisijaisesti lapsen vanhemmilla ja huoltajilla. Silloin kun vanhemmat ja huoltajat eivät jostain syystä kykene huolehtimaan kasvatustehtävästään, julkisen vallan velvollisuutena on puuttua perheen tilanteeseen. Viranomaisten on kuitenkin noudatettava aina niin sanottua lievimmän riittävän toimenpiteen periaatetta eli on valittava se toimenpide, jolla vähiten puututaan perheen ja lapsen itsemääräämisoikeuteen.

Kaikilla lapsilla - myös huostaan otetuilla ja sijoitetuilla – on yhtäläiset oikeudet. Lapselle on turvattava hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muilla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.

Huostaanoton yleiset edellytykset ja syyt

Huostaanotto on lastensuojelun viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Se on toimenpide, jolla puututaan voimakkaasti sekä lapsen perusoikeuksiin että perheen itsemääräämisoikeuteen. Siksi se on merkittävä oikeusturvakysymys sekä lapsen, perheen että huostaanoton toteuttavien työntekijöiden kannalta.

Sosiaalitoimen on otettava lapsi huostaan ja sijoitettava hänet sijaishuoltoon silloin, kun kodin olosuhteet tai lapsen käyttäytyminen uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä. Lisäksi edellytetään, että lastensuojelun avohuollon tukitoimet eivät ole mahdollisia, sopivia tai ne ovat riittämättömiä.  Ennen kuin huostaanottoon ryhdytään, asiasta neuvotellaan tiiviisti lapsen sekä hänen vanhempiensa ja huoltajiensa kanssa. Lapsen ja perheen tilannetta arvioidaan monipuolisesti ja huolella, ja sosiaalityöntekijöillä on oikeus saada apua muilta viranomaisilta ja asiantuntijoilta.

Kuten kaikessa lastensuojelussa, myös huostaanottotilanteessa lapsen vanhempien ja huoltajien kanssa pyritään mahdollisimman hyvään yhteistyöhön. Ensisijaisesti pyritään siihen, että lapsi voisi asua vanhempiensa luona. Jos kuitenkin paras ja välttämätön ratkaisu lapselle on sijoitus kodin ulkopuolelle, huostaanottoon on ryhdyttävä viipymättä.

Huostaanotto tehdään toistaiseksi. Huostaanotto on lopetettava heti, kun huostaanoton tarvetta ei enää ole ja huostaanoton lopettaminen on lapsen edun mukaista. Huostaanotto päättyy viimeistään lapsen täyttäessä 18 vuotta.

Huostaanoton taustalla on harvoin yhtä yksittäistä syytä, vaan usein taustalla on ongelmien kasauma.  Suurimmat yksittäiset huostaanottojen taustalla olevat syyt ovat vanhempien päihteidenkäyttö, väkivaltaisuus ja mielenterveysongelmat. Erityisesti pienten lasten huostaanottojen syynä on usein vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat ja niistä johtuva lasten hoidon laiminlyönti. Nuoruusikäisen huostaanoton taustalla ovat puolestaan usein nuoren omasta käyttäytymisestä johtuvat ongelmat, kuten päihteidenkäyttö.

Ajankohtaisia lukuja lastensuojelun todellisuudesta

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kaksinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Myös huostaan otettujen lasten määrä on samanaikaisesti kasvanut yli kolmasosalla. Vuonna 2011 oli kodin ulkopuolelle sijoitettuina yhteensä 17 409 lasta, joista huostaan otettuina 10 535. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli puolestaan noin 81 500 lasta, joten kaikkiaan lastensuojelun piirissä olevien lasten määrä oli hiukan vajaa 100 000. Kasvua edelliseen vuoteen oli 3,4 %.  Erityisesti kiireellisten sijoitusten määrän kasvu oli huomattava eli noin 15 %.

Kaikista sijoitetuista ja nuorista perhehoidossa oli noin kolmannes, ammatillisissa perhekodeissa 16 %, laitoshuollossa 38 % ja loput 12 % muussa huollossa.  Huostaan otetuista perhehoidossa sen sijaan oli lähes puolet eli 49 %. Kaikista sijoitetuista poikia oli 53 % ja tyttöjä 47 %. Poikien osuus sijoitetuista lapsista ja nuorista on pysytellyt tyttöjen osuutta suurempana 1990-luvulta lähtien.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemasta sosiaaliportista saat lisää tietoa lastensuojelulaista ja esimerkkitilanteista

Opas kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten läheisille.

Oppaan ovat koonneet lapsensa huostaanoton tai sijoituksen kokeneet vanhemmat. Oppaaseen on koottu ohjeita ja neuvoja avuksi sijoituksen aiheuttamaan kriisiin.  Avaa oppaan sähköinen versio.


"Sinä olet tärkeä ihminen. Sinulla on joka tilanteessa oikeus saada hyvää kohtelua, tulla kuulluksi ja saada luotettavaa tietoa."