Kylässä - tarinoita maailmalta

Lapsikylätoimintaa on yli 130 maassa ympäri maailman. Toiminnan piirissä on tuhansia ja taas tuhansia lapsia. Heistä jokaisella on oma tarinansa. Voit lukea, millaisista koettelemuksista lapset ja perheet ovat selvinneet SOS-lapsikyläjärjestön tuella eri puolilla maailmaa.

Syli täynnä lämpöä ja turvaa

Gambiassa Bakotehin SOS-lapsikylän pihamaalla lapset hyörivät värikkäästi pukeutuneen naisen helmoissa. Nainen ei ole heidän biologinen äitinsä, vaan 17 vuotta lapsikylä-äitinä toiminut Theresa Domez. Lapsille hän on kuitenkin aivan kuin oma äiti.

Syyrian sisällissota jatkuu – avasimme uuden väliaikaisen keskuksen vanhemmistaan eroon joutuneille lapsille

“Sota on vienyt lapsiltamme kaiken” kertoo paikallinen SOS-lapsikylän työntekijä Syyriassa. ”Monet lapset ovat menettäneet perheensä, kotinsa ja toivon. Uskomme, että tarjoamalla suojaa ja lapsiystävällisiä tiloja, voimme antaa lapsille takaisin sodan viemää lapsuutta ja vähentää sotavuosien aiheuttamia traumoja."

SOS-lapsikyläjärjestö auttaa rajuista tulvista kärsiviä perheitä Nepalissa

Nepalin SOS-lapsikyläjärjestö tarjoaa lapsiystävällisen tilan ja jakaa hätäaputarvikkeita Bardiyan läntisellä alueella sekä idässä Itaharissa, koska monsuunisateet ovat saaneet aikaan laajoja tulvia.

Mashenkan valoisampi huominen

11-vuotias Mashenka tyttö pakeni Luhanskista kesällä 2014, vai paria päivää aiemmin kuin hänen kotinsa pommitettiin maan tasalle. Kodissa asuivat Mashenkan lisäksi hänen äitinsä ja isoäitinsä. Tyttö traumatisoitui tapahtumasta pahoin.

Vaikeuksien kautta parempaan elämään

Gambian maaseudulla aurinko paahtaa kuumasti ja maa on kuivaa odotellessa sadekauden alkamista. Saavumme taloon, jossa hyörii nuori nainen kouluikäinen poika jaloissaan. Olemme tulleet 32-vuotiaan Satang Tourayn kotiin. Hän on yksi SOS-Lapsikylän Perheiden tukemisen ohjelmaan osallistuvista yksinhuoltajista.

Etelä-Sudanin ruokakriisi pahenee

Etelä-Sudaniin julistettiin nälänhätä helmikuussa 2017 ja kriisi on syvenemässä entisestään. SOS-lapsikyläjärjestö tarjoaa apua maan pääkaupungissa Jubassa. Nälänhädän kiristyessä hätäapuohjelmaa laajennetaan tulevien kuukausien aikana.

Moni haitilainen lapsi on menettänyt vanhempansa

SOS-lapsikyläjärjestö auttaa Haitilla erityisesti niitä lapsia, jotka ovat menettäneet vanhempansa hirmumyrsky Matthew’n seurauksena, joutuneet eroon vanhemmistaan tai ovat lähteneet yksin maaseudulta kaupunkeihin etsimään parempaa elämää.

Hurrikaani Matthew’n aiheuttamia tuhoja korjataan yhä

Marie Anisen luokkahuoneesta Las Cayesin SOS-lapsikylässä ei ole enää paljoakaan jäljellä. Lokakuussa iskenyt Hirmumyrsky Matthew repäisi luokkahuoneen metallikaton mukanaan ja raju sade tuhosi luokkahuoneen täysin. Yhteensä jopa 774 koulua tuhoutui kokonaan tai osittain hurrikaanin seurauksena. Las Cayesin SOS-lapsikylässä koulunkäynti keskeytyi viikoksi, mutta kylän henkilökunta keksi nopeasti väliaikaisratkaisun 400 koululaiselle, jotta lasten koulunkäynti voisi jatkua.

"Rukoilen, että sota loppuisi pian"

Lue aleppolaisten lasten ajatuksia sodasta. Lapsia haastateltiin Aleppon lähistöllä sijaitsevassa väliaikaisessa SOS-lapsikylän koulussa ja lapsiystävällisissä tiloissa. Lapset saivat ottaa itsestään selfietä ja kertoa, mikä heillä on tärkeää. Kaikki haastatellut lapset ovat joutuneet jättämään kotinsa Aleppossa.

Damaskoksen SOS-lapsikylän asukkaat palasivat koteihinsa yli kuukauden tauon jälkeen

Damaskoksen SOS-lapsikylän asukkaat saivat kuulla lokakuun lopulla pitkästä aikaa hyviä uutisia. Syyskuussa evakuoidun lapsikylän asukkaat pääsivät muuttamaan takaisin koteihinsa. Kylästä jouduttiin lähtemään alueella tapahtuneiden ankarien pommitusten takia.

Haitiin iskenyt hirmumyrsky Matthew sai aikaan valtavia tuhoja

Haitille iskenyt hirmumyrsky Matthew on saanut aikaan valtavia tuhoja ja jättänyt saarelle lohduttoman näyn. Kokonaisia taloja on huuhtoutunut mereen ja niitä on romahtanut maan tasalle. Sadot ovat lakoontuneet ja tien ovat monin paikoin vaurioituneet kulkukelvottomiksi. Talojen kattoja ja esineitä on lennellyt ympäriinsä. Pystyyn jääneet talot ovat täyttyneet mudasta ja sähköt ovat monin paikoin katki.

Lapseni on vaarassa

Tyttärensä tilasta huolissaan oleva äiti, Olga*, 43, hakee apua SOS-lapsikyläjärjestön perheiden tukemisen ohjelmasta. Köyhä Westville Community on Post Elisabethissa sijaitseva moniongelmainen asuinalue. Alueelta puuttuvat monet peruspalvelut ja infrastruktuuri. HIV-tartuntojen määrä on ennätysmäisen korkea. Jokaisessa taloudessa on ainakin yksi tartunnan saanut. Olgan tytär on 18-vuotias, ja vaarassa ajautua huonoon tilanteeseen.

Ceesayn perhe on saanut apua SOS-Lapsikylän perheiden tukemisen ohjelmasta

Ceesayn perhe asuu Gambian Somassa. Perheeseen kuuluu 32-vuotias yksinhuoltajaäiti Jakong, 9-vuotias poika Ebrima, 7-vuotias tytär Awa sekä isovanhemmat Darboe ja Momodoui. Ebrima on ala-asteen toisella luokalla ja Awa käy leikkikoulua. Ennen kuin perhe pääsi SOS-lapsikyläjärjestön perheiden tukemisen ohjelmaan, he asuivat Jakongin isäpuolen pienessä majassa. Isovanhemmat asuivat majan toisessa huoneessa ja äiti lapsineen toisessa.

Perheiden auttaminen Aleppossa on työtä epätoivoa vastaan

Kuluneet viisi vuotta ovat olleet Syyrian Aleppossa asuville lapsille äärettömän raskaita. Vanhemmilla ei ole enää voimia auttaa itseään tai lapsiaan. Moni perhe on pakotettu jättämään kotinsa ja etsimään turvallisempaa paikkaa itselleen ja lapsilleen.

Rion olympialaisissa pelaava Mavis: Älkää jättäkö kykyjänne käyttämättä

SOS-lapsikylässä varttuneen Mavis Chirandun lapsuuden haave tuli toteen keskiviikkona 3.8., kun hän debytoi Zimbabwen jalkapallomaajoukkueessa ottelussa Saksaa vastaan. Mavisin osallistuminen olympialaisiin on kerännyt huomiota ja tehnyt samalla SOS-lapsikyläjärjestön tekemää työtä tunnetuksi. Vaikka Zimbabwe on toistaiseksi hävinnyt pelinsä (Saksaa vastaan 1–6 ja Kanadaa vastaan 1–3) on Mavis antanut vakuuttavaa näyttöä otteistaan: hän teki Zimbabwen ainoan maalin Kanadaa vastaan.

Nuori nainen SOS-lapsikylästä kisaa Rion olympialaisissa

Nuoren Mavisin kyvyt jalkapallossa huomattiin jo varhain. Hänen intohimonsa ja sitoutumisensa pelaamiseen kantaa nyt hedelmää, sillä Mavis pelaa Rion olympialaisissa Zimbabwen maajoukkueessa. Zimbabwen joukkue aloitti olympialaiset pelaamalla Saksaa vastaan keskiviikkona 3. elokuuta.

Lapsikylän väki turvassa Etelä-Sudanissa – epävakaa tilanne jatkuu yhä

Kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön Itä- ja Etelä-Afrikan aluejohtaja Dereje Wordofa kertoo, että tilanne Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa on nyt rauhoittunut, mutta SOS-lapsikylän työntekijät ja perheet ovat edelleen hälytysvalmiudessa, sillä poliittinen ja turvallisuustilanne maassa on yhä hyvin epävakaa.

Ukrainan SOS-lapsikyläjärjestö auttaa lapsia konfliktin kaikilla osa-alueilla

Andriy Chuprikov on työskennellyt Ukrainan SOS-lapsikyläjärjestön maajohtajana vuodesta 2008. Vuonna 2014 Ukrainassa lanseerattiin hätäapuohjelma auttamaan lapsia ja perheitä, joihin Luhanskin ja Donetskin konflikti on vaikuttanut.

Osa pakolaislapsista tekee yksinäistä matkaa Eurooppaan

Kuten tuhannet muut eurooppalaiset pakolaiset, Jamal Muafak* lähti matkaan yksin. Hän oli vakuuttunut pääsevänsä aina Saksaan saakka. 16-vuotias syyrialainen pääsi kuitenkin vain Pohjois-Kreikkaan saakka, ennen kuin hänen matkansa tyssäsi ja esti hänen aikeensa ”tavata kaksi setäänsä Berliinissä”. Jamal on yksi yksin matkustavista alaikäisistä, jotka asuvat pakolaiskeskuksessa Diavatassa. SOS-lapsikyläjärjestö tarjoaa siellä opetusta, aktiviteetteja ja muuta tukea yli 2 000 siellä asuvalle ihmiselle.

Lapset raatavat kun kuivuus jatkuu

Nomtombi Malinga* kumartuu nostamaan 25 litran muoviämpärin päälaelleen. Aamu on valkenemassa, kun hän varovasti kävelee ylös rinnettä pikku purolta kilometrin matkan kotiin. Hän tekee tämän vielä kahdesti ennen auringon laskua. Nomtombin arki osoittaa monien Afrikan maiden haasteet: kuivuus on koetellut kuukausia – paikoin vuosiakin. YK:n arvion mukaan yli miljoona lasta tarvitsee hoitoa vakavaan aliravitsemukseen Afrikan itä- ja eteläosissa.

"Autettavia riittää erittäin paljon"

City Carton, kartonkikaupunki. Se on yksi Kenian pääkaupungin Nairobin monista slummeista, joissa kaupungin köyhimmät elävät. Siellä asuu myös Ruth Akinyi*, kolmen lapsen yksinhuoltaja. Jos hän haluaisi muuttaa pois slummista City Cartonin toiselle puolelle, hän joutuisi maksamaan kahdeksan kertaa enemmän vuokraa. Nyt hänen vuokransa on kuussa 1000 Kenian shillinkiä, eli hieman alle yhdeksän euroa. Siihenkään hänellä ei ole varaa.

SOS-kriisitukikeskukset muuttavat asenteita perheväkivaltaa kohtaan

SOS-lapsikyläjärjestö on työskennellyt kuuden vuoden ajan Valko-Venäjällä suojellakseen naisia ja lapsia perheväkivallalta sekä muuttaakseen yleistä asenneilmapiiriä perheväkivaltaa kohtaan. SOS-päivystysnumero tarjoaa hädässä oleville naisille ja lapsille apua ja ulospääsyn vaikeasta tilanteesta. Kaksi kriisitukikeskusta tarjoaa hädänalaisille naisille ja lapsille välitöntä turvaa ja tukea.

Gustavo löysi apua tunteidensa käsittelyyn perheiden tukemisen ohjelmasta

Gustavo oli vaikea lapsi. Hänen äitinsä haki apua poikansa kasvattamiseen SOS-lapsikyläjärjestön ylläpitämästä nuorisokeskuksesta Vargem Grandesta. Siellä Gustavon äitiä Iolandaa neuvottiin, kuinka pojan aggressiiviseen käytökseen voi vastata rakentavasti ja ohjata poikaa muuttamaan käytöstään. Muuttamalla suhtautumista lapseensa Gustavon äiti muutti poikansa elämän suunnan.

Botswanan kuivuus: “Jatkuva pula ruuasta”

Eve Damu, 58, on 14 lapsen ja lapsenlapsen yksihuoltajaäiti. Francistownin SOS-lapsikylä on auttanut Eveä ja hänen lapsiaan vuodesta 2009. Eve on jo pitkään kamppaillut köyhyyttä vastaan, mutta viimeisin kuivuus Botswanassa on tuonut mukanaan taas uuden haasteen.

Botswanan kuivuus: ”Vettä pitää jonottaa ja toivoa, että sitä riittää”

Botswana on kärsinyt jo viisi vuotta poikkeuksellisen kuivasta säästä. El Niño -sääilmiö on vaikuttanut maan ruuantuotantomahdollisuuksiin ja tuontia naapurimaista on jouduttu lisäämään. Ruuan hinta on noussut ja syntynyt ruokakriisi. Pahiten kärsineet alueet ovat etelässä, missä sijaitsee myös Tlokwengin SOS-lapsikylä.

SOS-lapsikylässä varttunut Amul Thapa, 27, kertoo Nepalin maanjäristyksestä

Amul Thapa, 27, kasvoi Kavren SOS-lapsikylässä Nepalissa. Amul on ammatiltaan kuvajournalisti ja hän työskentelee Naya Patrik -lehdessä. Maaliskuussa 2016 Amul sai tunnustuksen Nepalin hallitukselta työstään maanjäristyksen ja jälleenrakennuksen dokumentoijana.

Vuosi maanjäristyksestä: neljän sisaruksen selviytymistarina

Rajakin* sisarussarja – kolme veljestä ja sisar – menettivät vanhempansa vuosi sitten sattuneessa maanjäristyksessä. Heidän äitinsä jäi loukkoon perheen talon sortuessa voimakkaan järistyksen aikana. Hän oli talon toisessa kerroksessa ja huusi lapsille: ”Juoskaa, juoskaa, maanjäristys! Juoskaa ulos äkkiä! ”

Teekauppa täynnä toivoa

Gita Mali on Himalajalla asuva 51-vuotias nainen. Vielä vuosi sitten Gita pyöritti teekauppaa pienessä Sankhun kaupungissa ja eli vaatimatonta elämää kaupungin keskustassa poikansa, tämän vaimon ja heidän kahden lapsensa kanssa. 25. huhtikuuta 2015 iskenyt maanjäristys muutti kaiken.

Nöyrä pyyntö ihmisyyden puolesta

”Jos sinulla on halua ja mahdollisuus auttaa, et oikeastaan tajuakaan tekeväsi töitä päivittäin”, sanoo 23-vuotias Valentino Sharaf Haj Frij, joka tekee paitsi tuplavuoroja keittiömestarina, mutta ehtii myös työskennellä vapaaehtoisena SOS-lapsikyläjärjestön lapsiystävällisessä tilassa Tabanovcen pakolaiskeskuksessa Pohjois-Makedoniassa.

Sairaanhoitajan unohtumaton yövuoro

32-vuotias sairaanhoitaja Ljupka Pavlovic ei koskaan unohda perjantaiyötä 12. helmikuuta, jolloin tuli yövuoroon SOS-lapsikyläjärjestön ylläpitämään lapsiystävälliseen tilaan lähellä Serbian ja Kroatian rajaa.

Pienin askelin kohti toipumista

Saalima juoksee ja nauraa kuin kuka tahansa lapsi. Vain kuukausi sitten lääkärit olivat sitä mieltä, ettei se olisi koskaan mahdollista. Kaikkien Saalimaa aiemmin tutkineiden lääkäreiden raporttien mukaan tyttö oli vammainen ja liikuntakyvytön. Lastensuojelulaitoksessa kuitenkin uskottiin, että oli toivoa paremmasta.

Madayan piiritys: Yhden syyrialaisperheen tarina

Amr on 10-vuotias syyrialaispoika. Hän istui koko maanantain jalkakäytävällä ja katseli, kun yli 50 eri avustusjärjestöjen autoa yritti kuljettaa ruoka-apua nälkiintyneille ihmisille hallituksen joukkojen saartamaan Madayan kaupunkiin. Ruokaa oli lähetetty myös Syyrian SOS-lapsikylästä.

Kymmenvuotias Liliane toivoo palaavansa vielä kotimaahansa: "Ikävöin Syyriaa"

Liliane oli perheineen kotona Aleppossa, kun rakennusta yhtäkkiä pommitettiin. Viisihenkisestä perheestä kolme selvisi, mutta he joutuivat eri teille. Liliane asuu veljensä kanssa SOS-lapsikylässä Libanonissa ainakin siihen asti, kunnes heidän äitinsä pääsee sairaalahoidosta.

Syyrialaisen Elyas-pojan pakomatka päättyi SOS-lapsikylään

8-vuotias Elyas pakeni Syyrian sotaa Libanoniin, ja karkasi myöhemmin huonoista perheoloista omille teilleen. Hänet löydettiin ja tuotiin Khensharan SOS-Lapsikylän hätäapukeskukseen. Sittemmin Elyas on jatkanut lapsen elämää normaalisti - hän käy koulua ja pohtii, mitä tekisi aikuisena.

SOS-lapsikyläjärjestön hätäapu auttanut Nepalissa jo 40 000 lasta

Huhtikuun lopussa sattuneesta tuhoisasta maanjäristyksestä on kulunut jo kolme kuukautta. Järistyksessä kuoli tuhansia ja se vaikutti miljoonien nepalilaisten elämään. Kuluneiden kuukausien aikana SOS-lapsikyläjärjestö on tarjonnut hätäapua jo yli 40 000 lapselle.

Usha löysi uuden kodin SOS-lapsikylästä menetettyään molemmat vanhempansa maanjäristyksessä

10-vuotias Usha menetti maanjäristyksessä molemmat vanhempansa, kaikki sisaruksensa ja suurimman osan sukulaisistaan. Nyt Usha asuu Sanothimin SOS-lapsikylässä ja käy koulua.

Nepalin maanjäristyksessä orvoksi jäänyt tyttö pääsi asumaan SOS-lapsikylään Sanothimiin

10-vuotias Lila leikki pihalla serkkunsa kanssa kun maanjäristys iski ja hänen kotinsa tuhoutui ihan hänen vieressään. Sisällä talossa olivat hänen vanhempansa sekä kuusi sukulaistaan.

Mahdollisuuksia Gambian lapsille

Gambia on yksi Afrikan pienimmistä ja köyhimmistä valtioista. Taloudellisesti epävakaa maa on kärsinyt myös luonnonkatastrofeista, jotka ovat tehneet ihmisistä kodittomia ja jättäneet monet lapset orvoiksi. SOS-Lapsikylä auttaa Gambian lapsia tarjoamalla koteja, koulutusta ja tukea perheille.

Kathmandun laaksossa maanjäristyksen arvet ovat syviä

Kapealla jalkakäytävällä Bhaktapurissa istuu kolmetoistavuotias Pravin, jonka kasvot vaurioituivat pahasti maanjäristyksen seurauksena. ”Katselin televisiota, kun maanjäristys iski”, hän muistelee.

Kaukana kotoa: Yksin jäänyt tyttö sai turvapaikan Gandakin SOS-lapsikylästä

Kymmenvuotias Babita oli syömässä lounasta, kun se iski. Maanjäristys ravisteli taloa, jossa hän asui isovanhempiensa ja siskonsa kanssa Gorkhassa, Nepalissa.

”Missä sinä olit, kun minä olin aivan yksin?”

Maanjäristyksen iskiessä Sujal oli kotona äitinsä kanssa ja hänen 11- ja 9-vuotiaat isoveljensä olivat ulkona leikkimässä. Heidän talonsa romahti maanjäristyksen voimasta haudaten Sujalin ja hänen äitinsä raunioihin.

Äiti-Rosárian vaikea päätös

Rosárialle lapsikylävanhemmuus Maputon SOS-lapsikylässä on tuonut mukanaan vaikeita päätöksiä. Kahdella hänen lapsistaan oli fyysinen vamma, jonka takia heidän oli hyvin vaikea kävellä.

Taistelujen väheneminen saa Luhanskin huokaisemaan helpotuksesta

Luhanskilaiset ovat iloisia, että pommitukset ovat vähentyneet tulitaukosopimuksen takia. Konflikti on uuvuttanut monet ja aiheuttanut paljon pelkoa.

Liberiassa koulut avautuvat jälleen

Monet koulut Ebolan runtelemassa Liberiassa, mukaan lukien SOS Hermann Gmeinerin kansainvälinen koulu ja SOS päiväkoti Monroviassa avattiin jälleen.

Uusi koti, uusi elämä

Pitkän odotuksen jälkeen maanjäristykessä orvoiksi jääneet lapset pääsevät muuttamaan upouuteen SOS-lapsikylään Haitin Les Cayesissa.

Vaikeuksien kautta voittoon

Haitin tuhoisan maanjäristyksen jälkeen alkoi myös Nicolen SOS-lapsikyläperheen tarina. 9-vuotias Charles on ujo ja suloinen poika. Nicole on tehnyt paljon työtä antaakseen pojalle ylimääräistä huomiota ja tukeakseen tämän itseluottamusta.

Uhrista roolimalliksi - tsunamista selviytyneen tarina

Chantira on 17-vuotias tyttö, joka asuu Phuketin SOS-lapsikylässä Thaimaassa. Hymy hänen kasvoillaan ei kerro kaikkea sitä, mitä hän koki lapsena kun tsunami kymmenen vuotta sitten iski Thaimaahan.

Vuosi taifuuni Haiyanista: Selviytyjät takertuvat toisiinsa

Vuosi sitten Filippiineille iskenyt taifuuni Haiyan jätti toistasataa lasta orvoksi. Yksi heistä on 14-vuotias Nico Melo. Nico ja hänen isoäitinsä Asela Villagas ovat kaksi selviytyjää, joita yhteinen menetys yhdistää ja jotka SOS-lapsikyläjärjestön avulla suuntaavat nyt yhdessä kohti tulevaa.

Ebolasta selvinnyt haluaa takaisin töihin

Ebola on yksi kamalimmista sairauksista jota voimme kuvitella, kuoleman mahdollisuus on 70 prosenttia. Se tarkoittaa kuitenkin sitä, että eloonjääneitä on olemassa. Yksi heistä on lääkärin avustaja Klubo. Hän työskentelee SOS- Lapsikylän hallinnoimassa terveyskeskuksessa Monroviassa, Liberiassa.

Orvoksi Ebolan takia

10-vuotiaat Blessing ja Saye jäivät orvoiksi Ebolan takia. Heidät lähetettiin Hawa Massaquoin lastenhoitokeskukseen Unification Cityyn, noin 40 kilometrin päähän Liberian pääkaupungista Monroviasta. Kuusitoista niistä kahdeksastatoista lapsesta, jotka alun perin tulivat keskukseen, pääsi palaamaan takaisin omiin perheisiinsä. Vain Blessing ja Saye jäivät jäljelle. Heitä ei tullut kukaan hakemaan.

Taifuuni Haiyanin jälkeen kodittomiksi jääneet perheet muuttavat SOS-lapsikylän taloihin

Yhdeksän kuukautta sitten taifuuni Haiyan mellasti Filippiinien keskiosassa. SOS-lapsikyläjärjestö on auttanut Filippiineillä jakamalla taloustavaraa ja ruoka-avustuksia sekä auttanut köyhiä perheitä toimeentulon turvaamisessa.

Lapset ovat haavoittuvimpia uhreja

Lapset ovat joutuneet kärsimään suhteettomasti Israelin ja Gazan konfliktista. Viime viikolla YK ilmoitti, että joka tunti lapsi menehtyy konfliktissa. SOS-lapsikyläjärjestö tekee kaikkensa suojellakseen hoivissaan olevia lapsia niin Gazassa kuin Israelissa.

Lapsen oikeuksia vahvistetaan tanssin avulla Sierra Leonessa

Future Leaders Children’s Movement, FLCM -niminen lapsen oikeuksien kerho perustettiin Goderichissa, Sierra Leonessa edistämään ja tukemaan lasten osallisuutta SOS-lapsikyläjärjestön perheiden tukemisen ohjelmassa.

Vihdoin saan syödä itseni kylläiseksi

SOS-lapsikyläperheessä asuminen on muuttanut mosambikilaisen Ildan elämän täysin. Hän saa nyt kasvaa turvassa ja huolehtivien, rakastavien aikuisten ympäröimänä. Hän saa vihdoin syödä mahansa kylläiseksi jokaisella aterialla, hänellä on ystäviä ja hän saa käydä koulua. Hän saa kokea tavallisen, onnellisen lapsuuden.

Nyt voin unelmoidakin - pienen pojan elämää Mosambikissa

Nuoren Franciscon elämäntarina ennen SOS-lapsikylään pääsyä oli hyvin samanlainen kuin monilla Mosambikin SOS-lapsikylien lapsista. Hänellä ei ollut enää ketään, joka olisi voinut huolehtia hänestä. Mitä pikkupojalle kuuluu nyt?

Jalkapallo tuo brasilialaislapset yhteen

Brasiliassa on paljon poikia, joita sellaiset kyvyt kuten Cristiano Ronaldo ja Leonel Messi innoittavat unelmoimaan tulevaisuuden mahdollisuuksista. SOS-lapsikyläjärjestön "Urheilua kaikille" -ohjelman avulla lapset saavat unelmilleen alustan, jolta ponnistaa sekä tukea ja opastusta elämälleen.

Kohti kultaa ja parempaa maailmaa – Vincent Kompany on kapteeni, johtaja ja auttaja

SOS-lapsikyläjärjestön lähettiläs Vincent Kompany luotsaa Belgian jalkapallomaajoukkuetta kohti kultaa ja auttaa SOS-lapsikylien lapsia kohti parempaa tulevaisuutta.

Oman elämänsä sankari – Pedron selviytymistarina MM-huumaisessa Brasiliassa

Seuraavan kuukauden ajan Brasilia on maailman huomion keskipisteessä jalkapallon maailmanmestaruuskisojen johdosta. Tässä on koskettava tarina Pedrosta ja siitä, miten urheilu liittyy työhömme maailman viidenneksi suurimmassa maassa, Brasiliassa.

Lukiomatka Etiopiaan Addis Ababan SOS-lapsikylään

Kahdeksan nuorta lukiolaista Lumon lukiosta Vantaalta, kolme opettajaa sekä kaksi nuorten vanhempaa lähtivät vierailulle Etiopiaan tutustumaan Addis Abebassa sijaitsevaan SOS-lapsikylään. Matkakertomuksessa Heidi Korsman-Hirvonen kuvailee matkan tapahtumia ja tunnelmia.

Mosambikissa perheet elävät köyhyydessä

Mosambikissa 60 prosenttia väestöstä elää köyhyydessä. SOS-Lapsikylän perheiden tukemisen ohjelma auttaa konkreettisesti perheitä ulos epätoivon kehästä.

Vapaaehtoistöissä Filippiineillä

Kirjailija Maaria Päivinen pohtii, miten selvitä elämästä, kun perusasioita – kuten kotia – ei enää ole? Miten jaksaa päivästä toiseen, kun melkein kaikki on viety? Ja erityisesti: miten elää, kun elämää on hetken ajan ravisteltu uuteen, köykäisempään uskoon?

Damaskoksen kaduilta uuteen kotiin

Viidenkymmenen vuoden ikää lähestyvä syyrialainen kolmen lapsen isä, Hassan, löysi eräänä päivänä kotikorttelinsa kadulta kaksi pientä, yksinäistä tyttöä. Heillä ei ollut vanhempia, kotia, ruokaa tai minkäänlaista turvaa.

Tavallinen arkipäivä

Heitä on kaikkialla. Jokaisessa kadunkulmassa. Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluvassa Angkor Watin temppelissä. Kaupungin läpi virtaavan kauniin vesireitin varrella. He ovat siellä, miltei ihollasi. Lapset, jotka myyvät sekä itseään että perinteistä turistikrääsää puoli-ilmaiseksi. Tämä on katulasten arkea.

Uusi turvallinen koti

Nelivuotias Marc löydettiin Banguin lentokentältä Keski-Afrikan tasavallan pääkaupungista pakolaisleiriltä. Hän oli eksynyt vanhemmistaan. Perhe, joka katsoi hänen peräänsä leirillä, ei huolehtinut hänestä kunnolla, vaan hän joutui kaltoin kohtelun uhriksi. Nyt Marc on päässyt turvaan Banguin SOS-lapsikylään ja toiveena on vielä löytää hänen vanhempansa.

Vanhat pelot palaavat takaisin

Poliittinen tilanne Ukrainassa on ollut hyvin epävakaa jo yli kaksi kuukautta. Turvattomuuden tunne on levinnyt jokaiseen maan perheeseen. ”Jännittää, tilanteen epävakauden voi tuntea ilmassakin. Kaikki ovat henkisesti todella tiukilla”, kertoo lapsikylä-äiti Valya Brovaryn lapsikylästä, joka sijaitsee vain 20 kilometrin päässä Kiovan keskustasta.

Yainkain on nyt vastuuntuntoisempi ja parempi äiti

Yhdessä maailman köyhimmistä maista, Sierra Leonessa, asuva 26-vuotias Yainkain ei yrityksistään huolimatta pystynyt hankkimaan lapsilleen edes meille niin itsestään selviä perustarpeita. Lue, miten Perheiden tukemisen ohjelma on auttanut häntä pitämään huolta kolmesta tyttärestään.

Kadulta rakastavaan kotiin

”Muistan sen päivän, kun hän saapui. Jouduin kantamaan häntä sylissäni joka paikkaan, sillä hän ei pystynyt kävelemään”, lapsikylä-äiti Mestina muistelee hetkeä, kun viisivuotias Pyndaplut muutti kylään asumaan vuonna 2004. Pieni poika kärsi riisitaudista eikä hän pystynyt kävelemään tai leikkimään kuten muut lapset.

Ei mikään kakkosluokan koti

Intiassa haavoittuviin oloihin syntyvät tyttölapset ovat erityisen suuressa vaarassa. Vauvana hylätty Jeeshma sai SOS-lapsikylästä rakastava kodin, jossa hän ei ole koskaan tuntenut itseään orvoksi.

Orpona suurtuhon keskellä

"Hän on liian nuori ymmärtämään, mitä hänen äidilleen tapahtui. Kun häneltä kysyy, missä hänen äitinsä on, MJ sanoo vain ’hän hukkui’”, CJ sanoo. "Hän ei ymmärrä... mutta hän tietää tarpeeksi ollakseen surullinen siitä."

Perheitä autetaan jaloilleen Filippiineillä

Kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön työn pääpaino lasten ja perheiden auttamiseksi Filippiineillä siirtyy lastenhoitotiloista koulujen ja uusien kotien rakentamiseen sekä SOS-lapsikylien lähialueiden perheiden tukemiseen.

SOS-lapsikyläjärjestö suojelee lapsia Filippiinien katastrofin keskellä

Taclobanissa monet asuinalueet tuhoutuivat Haiyan-taifuunissa täysin. Ne eivät ole turvallisia paikkoja lapsille, jotka joutuvat viettämään päivät yksinään vanhempien pystyttäessä suojapaikkoja ja hankkiessa perheelle ruokaa ja vettä. SOS-lapsikyläjärjestö on perustanut Taclobanin alueelle kuusi lapsiystävällistä tilaa (Child-Friendly Spaces), joihin lapset voivat tulla viettämään päivää.

Onnellinen lapsuus HIV:stä huolimatta

"Lapsen kasvattaminen ei ole koskaan helppoa. HIV-positiivisen lapsen kasvattaminen vaatii vanhemmalta vielä enemmän -puhumattakaan silloin, kun perheessä on useita lapsia, jotka ovat saaneet tartunnan"

Taifuunin kourissa

Kello kuusi perjantai-aamuna marraskuun 8. päivänä tuuli puhalsi yhä kovempaa ja sade voimistui piiskaten Taclobanin SOS-lapsikylän pihamaata ja rakennuksia. Lapsikylä-äiti Mama Mayette herätti lapsensa ja kokosi heidät yhteen.

Taclobanin SOS-lapsikylän lapset evakuoitu turvaan tuhoalueelta Filippiineillä

Leyten maakunnassa sijaitseva Tacloban on yksi taifuuni-Haiyanin pahimmin runnomista kaupungeista. Viime perjantain taifuunissa kaupungin rakennuksista tuhoutui jopa 80 %. Taclobanissa sijaitsevan SOS-lapsikylän lapset, lapsikylä-äidit ja muut työntekijät pelastautuivat turvaan vesimassoilta lapsikylän kotien katoille vedenpinnan noustessa kaupungissa jopa 4,5 metriä.

Infografiikka: Haiyan-taifuunin tuho filippiineillä

Yksi kaikkien aikojen voimakkaimmista hirmumyrskyistä iski perjantaina Filippiineille aiheuttaen valtavan humanitäärisen kriisin. Tästä infografiikasta löydät kootusti tämänhetkisen tiedon taifuunin aiheuttamasta tuhosta.

Leskeksi jääminen on Maasai-äidille vaarallista - näin Neena selvisi

SOS-lapsikyläjärjestö auttaa perheiden tukemisen ohjelmiensa kautta kaikkein suurimmassa tarpeessa olevia perheitä. Tapasin 36-vuotiaan leskiäidin Neenan ja hänen lapsensa Arushan SOS-lapsikylän lähistöllä Pohjois-Tansaniassa.

Agnes Wankuru ja hänen kahdeksan lastaan eivät asu enää hökkelissä

Agnes Wankurun perheen elämä on kokenut suuren muutoksen SOS-Lapsikylän avun myötä. Päivittäinen ruosta ja toimeentulosta taistelu on vaihtunut tulevaisuuden suunnitteluun.

SOS-nuori Rose matkaa kohti itsenäistä aikuisuutta

Monet lapset tulevat Tansaniassa sijaitsevaan Arushan SOS-lapsikylään pahasti traumatisoituneina. Perheessä heistä kasvaa ehjiä ja vastuuntuntoisia aikuisia.

Lahjoita