Mielen hyvinvoinnin tukeminen lapsuudessa on välttämätöntä kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi – vastuulliset päätökset rakentavat hyvinvointiyhteiskuntaa 

Mielen hyvinvointi kattaa psykologisen, emotionaalisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin elementit, jotka vaikuttavat resilienssiin ja valmiuksiin kohdata elämän haasteita, kokea merkityksellisyyttä ja osallisuutta. Lapsuuden vakaus vaikuttaa olennaisesti mielen hyvinvoinnin rakentumiseen, ja rikkonaiset lapsuuden kokemukset voivat johtaa aikuisuudessa itsetunto-ongelmiin, mielenterveyden haasteisiin sekä vaikeuksiin ihmissuhteissa. Lisäksi riskinä on, että tällaisten haasteiden siirtyminen sukupolvelta toiselle on mahdollista ilman riittävää tukea. 

Yhteiskunnan toimivuus riippuu sen jäsenten hyvinvoinnista. Sen vuoksi lasten ja nuorten tukemisen tulisi olla avainasemassa pohdittaessa ja tehtäessä yhteiskuntapoliittisia ratkaisuja. Lasten nykyisen elämän haasteet heijastuvat yhteiskunnan toimintakykyyn vasta vuosien päästä, jolloin lyhyen aikavälin säästöt voivat tulla pitkällä aikavälillä taloudellisesti ja inhimillisesti kalliiksi. Mielen hyvinvointi alkaa rakentua varhain, joten lasten mielen hyvinvoinnin tulee olla osa kiinteä osa lasten arkea. Lainsäädännön ja politiikan muutosten on oltava hyvin harkittuja ja eriarvoisuutta vähentäviä, jotta jokaisella lapsella on mahdollisuus menestyä riippumatta lähtökohdistaan ja kasvaa mahdollisuuksiensa mittoihin.  

Hyvinvointia rakennetaan pitkäjänteisellä yhteiskuntapolitiikalla ja toisaalta saavutettavilla ja matalan kynnyksen tukitoimenpiteillä. Lasten ja nuorten mielen hyvinvointia voidaan vahvistaa lisäksi vähentämällä mielenterveyden ongelmiin liittyvää stigmaa. Esimerkiksi koulujen kuraattori- ja psykologiresurssit sekä muiden lasten arjessa kohtaamien aikuisten läsnäolo ja tietotaito ovat tässä keskeisessä roolissa. Lisäksi erityisen tärkeässä roolissa ovat julkishallinnon sekä järjestöjen yhteistyö, esimerkkeinä useat lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiselle tärkeät ennaltaehkäisevät tukitoimet. Näitä voivat olla esimerkiksi digitaaliset tukea tarjoavat toiminnot, kuten SOS-Lapsikylän Apuu-chat tai Sekasin-kollektiivin Sekasin-chat. Lisäksi järjestöt edistävät avoimuutta ja tiedon lisäämistä keskustelunavauksillaan ja voivat tarjota tukea myös perheille kokonaisvaltaisesti.  

Resurssien ollessa vähäiset on tärkeää tunnistaa mielen hyvinvoinnin merkityksellisyys, kohdistaa tuki haavoittuville ryhmille ja tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä. Tulisi uskaltaa käydä yhteiskuntapoliittista keskustelua siitä, miten ja kenelle erilaisia tukia ja toimia kohdennetaan, jotta kaikki lapset voisivat kokea olevansa osa yhteiskuntaa. Kunnissa ja hyvinvointialueilla tulisi entistä enemmän hyödyntää olemassa olevia resursseja viisaasti ja tehtävä muutos yhdessä. Tällöin järjestöjen kehittämiä tukimalleja voitaisiin ottaa käyttöön laajemmin, jotta päällekkäiseltä työltä vältytään. Esimerkiksi digitaaliset tukimuodot ja järjestöjen toimintamallien laajempi käyttöönotto auttavat suuntaamaan vähäisiä resursseja vastuullisemmin. Yhdessä tekeminen on avain vastuulliseen tulevaisuuteen – ilman sitä edessä on monin tavoin kalliimpia ratkaisuja. 

 
Anna Hiltunen 
Vaikuttamis- ja ohjelmatyön asiantuntija 
SOS-Lapsikylä