Lapsen oikeudet on laitettava EU-vaalien keskiöön

Lapsen oikeuksien puolustajia tarvitaan enemmän kuin koskaan: ympäristökriisi, lisääntyvä köyhyys ja tuhoisat konfliktit vaikuttavat lapsiin eri puolilla maailmaa. Myös Suomessa lasten pahoinvointi on edelleen kasvussa.  

Euroopan parlamentin velvollisuus on valvoa ja varmistaa, että päätöksiä tehdään lapsen edun mukaisesti. EU-lainsäädännöllä on silti valtaa päättää siitä, kuinka paljon esimerkiksi lapsen oikeuksia puolustavia tahoja tuetaan. Tai perustetaanko uudella kaudella taas poikkiparlamentaarinen lasten oikeuksia ajava työryhmä vai ei.   

Oleellista on tunnistaa, että kaikessa päätöksenteossa lapsen etu on mahdollista huomioida, mutta nykyisellään se on vielä harvoin etusijalla. Sosiaalipolitiikan lisäksi talous-, markkina, turvallisuus- sekä ympäristöpolitiikka vaikuttaa lopulta aina lapsiin – myös Suomessa.  

Kesäkuun europarlamenttivaaleissa päätetään lasten tulevaisuudesta. Jokaisen suomalaisen tulisi olla kiinnostunut siitä, ketkä Suomea edustavat seuraavat viisi vuotta. Lapsilla ei ole äänioikeutta, mutta tulevien vuosien päätökset vaikuttavat heidän elämäänsä kaikista radikaaleimmin. Äänestämällä lasten puolesta kukin voi ryhtyä lapsen oikeuksien puolustajaksi.  

23 kansainvälistä lapsijärjestöä pyrkii sitouttamaan eurovaaliehdokkaat edistämään ja suojelemaan lapsen oikeuksia. SOS-Lapsikylä listaa Lapsen oikeuksien manifestin allekirjoittaneet ehdokkaat verkkosivuilleen äänestäjien valintaa helpottaakseen.  

Kaikkien 27 EU-maan yhteisvoimin on mahdollista viedä läpi hyvinvointia vahvistavia päätöksiä ja periaatteita. EU:lla on potentiaalia parantaa lasten elinolosuhteita, esimerkiksi vanhempien tukemisen ja lastensuojelun kehittämisen kautta. Yhteistyöllä ja yhteisillä pelisäännöillä voidaan saada paljon hyvää aikaan, kun lapsen oikeudet asetetaan keskiöön.  

Elina Stenvall, Ehkäisevän työn johtaja
Anna Hiltunen, Vaikuttamis- ja ohjelmatyön asiantuntija
SOS-Lapsikylä