Nuoret kokemusasiantuntijat yhteiskunnallisen muutoksen edistäjinä 

Suomalaista yhteiskuntaa haastavat parhaillaan useat muutokset: väestö ikääntyy, huoltosuhde heikkenee ja mielenterveysongelmat lisääntyvät. Yhteiskunnan myllerrys koskettaa vahvasti nuoria. Aikuisina tehtävämme on antaa nuorille vaikuttajille tilaa ja tukea niin palveluiden kehittämisessä kuin yhteiskunnallisessa päätöksenteossakin. 

Kokemusasiantuntijalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on omakohtaista tai läheisen kautta saatua kokemusta haastavasta elämäntilanteesta tai siihen liittyvistä palveluista. Asiantuntijuus ilmenee esimerkiksi kykynä sanallistaa ja hyödyntää kokemusperäistä tietoa yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä.

Omakohtaisesta kokemustiedosta yhteisölliseen asiantuntijuuteen 

Sosiaalisen median vaikuttajat ovat hyvä esimerkki siitä, miten omakohtainen kokemus avaa mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Kokemusasiantuntijatoimintaa koordinoivissa järjestöissä ajatellaan kuitenkin yleisesti, että varsinaisen asiantuntijuuden muodostumiseen tarvitaan myös vertaisten ryhmää. Yhteisöllinen kokemusasiantuntijuus on vuorovaikutteinen prosessi, jossa merkitystä voi vertaisten lisäksi olla myös ammattilaisilta saadulla tiedolla.  

Vertaisyhteisöön kuuluminen antaa kokemusasiantuntijatoimintaan osallistuvalle nuorelle mahdollisuuden koetella ja syventää omaa kokemustietoaan. Usein toiminnan kautta avautuu myös mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tärkeää on varmistaa, ettei osallistumisen edellytyksenä missään tilanteessa ole henkilökohtaisten kokemusten jakaminen vertaisyhteisön ulkopuolelle.  

SOS-Kehittäjänuoret haluavat vähentää ennakkoluuloja ja muuttaa lastensuojelun toimintakulttuuria 

SOS-Kehittäjänuoret on SOS-Lapsikylässä vuodesta 2016 alkaen toiminut lastensuojelun kokemusasiantuntijanuorten valtakunnallinen ryhmä. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta nuoret pitävät ensisijaisena tehtävänään lastensuojelua koskevan tietoisuuden lisäämistä sekä siihen liittyvien ennakkoluulojen ja stigman vähentämistä.  

Lastensuojeluun kohdistuvien negatiivisten asenteiden ja ennakkoluulojen hälventämisen lisäksi Kehittäjänuorten tavoitteena on muuttaa lastensuojelun toimintakulttuuria, korjata sen ongelmakohtia sekä lisätä työntekijöiden osaamista kokemusasiantuntijoiden tärkeiksi tunnistamista teemoista. Ammattilaisille ja opiskelijoille suunnattuja koulutuksia on järjestetty esimerkiksi hyvästä kohtaamisesta.  
 
Vaikuttamisen kanavina sosiaalinen media, koulutukset sekä aktiivinen osallistuminen ajankohtaisiin selvityksiin 

SOS-Kehittäjänuorten vaikuttamisen tapoja ovat viestiminen sosiaalisissa medioissa ja erilaisissa kampanjoissa, opiskelijoille ja ammattilaisille suunnatut koulutukset sekä osallistuminen haastatteluihin, tutkimuksiin ja selvityksiin. Vuonna 2023 nuoret toteuttivat koulutuksia esimerkiksi sosiaalialan opiskelijoille, minkä lisäksi sata sosiaalialan ammattilaista ja perhehoitajaa osallistui Kehittäjänuorten Perhehoidon päivillä järjestämään työpajaan. 

Sosiaalisessa mediassa Kehittäjänuoret tavoittivat yleisöä 2,4 miljoonan katselukerran verran, ja heidän TikTok-kanavansa on yli 18 000 seuraajallaan lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnan suurin sosiaalisen median tili.  
 

Nuorten kokemusasiantuntijoiden tukeminen on aikuisten tehtävä 

Vaikka YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa kuulemaan lapsia ja nuoria heitä koskevissa asioissa, ei lasten ja nuorten kokemustietoa edelleenkään hyödynnetä riittävästi esimerkiksi heille suunnattujen palveluiden kehittämisessä. Aikuisten tehtävä – ammattilaisina, viranomaisina, palveluiden kehittäjinä, asiantuntijoina ja päättäjinä – olisi antaa nuorille kokemusasiantuntijoille tilaa ja tukea. Heidän ääntensä on kuuluttava muuttuvassa yhteiskunnassamme. 

Kirjoittajat: Venla Eirola, Reetta Pauni ja Tessa Kouvolainen

Lähteet:

Hokkanen, L., Nikupeteri, A. & Laitinen, M. (2017) Kokemusasiantuntijuus järjestöllisenä vaikuttamisena. Teoksessa A. Pohjola, M. Kairala, H. Lyly & A. Niskala (toim.) Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi. Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tampere: Vastapaino, 265–285.

Kostiainen, E., Ahonen, S., Verho, T., Rissanen, P., Rofko, T. (2014) Kokemukset käyttöön – kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivut. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyspalvelut/kokemusasiantuntijuus-ja-vertaistuki