Lapsi tarvitsee kokemuksia ymmärretyksi ja kuulluksi tulemisesta – Apuu-chatissa kuunnellaan

Lapset kasvavat yhä enemmän ympäristössä, jossa paineita ja odotuksia riittää. Miten me aikuiset voisimme toimia niin, että lapset saisivat kasvaa omaksi itsekseen ilman painetta siitä, että pitäisi olla tietynlainen? Apuu-chatin aikuiset ovat omalta osaltaan kannustamassa lapsia omannäköiseen elämään.

Muistammeko me aikuiset toisinaan kysyä lapselta mistä juuri sinä pidät, mitä sinä tarvitset juuri nyt? Toimin vapaaehtoisena päivystäjä Apuu-chatissa, jonne yhä useampi lapsi hakeutuu juttelemaan silloin, kun mieltä painaa erilaiset pienet ja suuret asiat. Apuu-chatissa pyrimme kohtaamaan lapset myönteistä tunnistamista hyödyntäen: tutustumalla lapseen, tunnustamalla hänen erityisyytensä ja tukemalla lasta.

Päivän aikana lapsi saattaa kohdata monia aikuisia, jotka kysyvät jotain, mutta aikaa pysähtyä lapsen kertoman äärelle ei välttämättä ole. Helavirta kirjoittaa tutkimuksessaan, että aikuisilla tulee olla riittävästi aikaa kuullakseen lasta ja tarkentaa lapsen kertomaa. Aktiivinen kuuntelija antaa lapsen kertoa itselleen tärkeistä asioista, eikä vain odota vastausta aikuisten esittämiin kysymyksiin. (Helavirta 2011.)

Lasten näkökulmia hyvinvoinnista

Haastattelin tätä blogikirjoitusta varten lapsia, joista käytän tässä tekstissä nimiä Emma ja Teemu. Kysyin Emman ja Teemun kokemuksia siitä, mitkä asiat tekevät heidät iloiseksi. Yhteisiksi ilonaiheiksi nousivat yhteisölliset kokemukset: ystävät, retket ja hetket koulussa kavereiden kanssa. Kotona iloa tuottivat perheen yhteinen aika, nukkuminen ja lemmikkien kanssa oleskelu. Iloa tuottivat siis ihan tavalliset arkipäiväiset asiat.

”Tulen iloiseksi perheen kanssa olemisesta ja leluista, joilla voin leikkiä.” Emma 10 v.

Lasten kertomuksista kuuluu leikin merkitys hyvään mieleen. Koiran rapsuttelu, yhteiset uintiretket tai välitunnit tuottavat lapselle hyvää mieltä. Leikki on luovaa ilmaisua, jonka toimintaa värittää vapaus. Yhteys toisiin tuo merkitystä elämään. Lapsi tarvitsee omien vahvuuksiensa tunnistamiseksi aikaa, rauhaa ja yhdenvertaisia kohtaamisia. Dialogisuus ja yhteys toisiin ihmisiin vahvistaa yhdenvertaisuutta.

Maalaus: Ketsia Enckell 

Miksi lapsista huolta pitäminen on hyvinvoinnille niin tärkeää?

Lapsen asian kuunteleminen ja asian äärelle pysähtyminen rakentaa vastavuoroisuutta, joka on esimerkiksi rauhan ja yhteisöön kuulumisen kannalta tärkeää. Lapset kohtaavat kuitenkin paljon yksinäisyyttä ja huonovointisuutta. SOS-Lapsikylän Apuu-chattiin tuli viime vuonna yli 60 000 yhteydenottoa. Apuu-chatissa SOS-Lapsikylän ammattilaiset, koulutetut vapaaehtoiset, sekä alan opiskelijat kävivät hieman yli 33 000 keskustelua lasten kanssa. (Apuu-chatin vuosiraportti 2022.) Moni lapsi jää siis edelleen ilman kuuntelevaa aikuista.

”Minua ei tee iloiseksi, kun ulkona sataa rankkasade eikä voi leikkiä ulkona. En pidä myöskään siitä, kun on vaikeita kokeita, joihin täytyy lukea paljon.” Emma 10 v.  

Monet lapset ovat kuormittuneita ja viime vuosien haasteet näkyvät lasten hyvinvoinnissa. Mielen hyvinvointiin liittyvät teemat nousivat esille noin 32 % keskusteluista Apuu-chatissa. Myös yhteisön merkitys lapsen hyvinvointiin näkyy vahvasti Apuu-chatin yhteydenotoissa: ihmissuhteet puhututtivat 24 % kävijöistä, kotiin ja perheeseen liittyvät huolet 19 %, kiusaaminen 17 % sekä arjessa selviytyminen ja vapaa-aika nousivat esille 16 % keskusteluista. (Apuu-chatin vuosiraportti 2022.)

”Jos kiusattaisiin se ei olisi kivaa. Eikä tunnu kivalta, kun veli kiusaa. Roskien vieminen ja astianpesukoneen tyhjentäminen eivät tee iloiseksi.” Teemu 10 v.

Professori Satu Uusiautin (2016) mukaan ihmisen onnellisuus syntyy ainakin hyvästä itsetunnosta, joka puolestaan rakentuu lapsuudessa. Lapsi tarvitsee positiivisia kokemuksia itsestään, kauniita ja rohkaisevia sanoja, jotta oppii luottamaan itseensä. Hyvään itsetuntoon vaikuttaa turvalliset kiintymyssuhteet, mutta kuka tahansa voi toimia kannustavana ja rohkaisevana aikuisena lapselle. Apuu-chatissa olemme nähneet, kuinka pienillä sanoilla voi olla suuret vaikutukset lapseen.

Aikuisilla, yhteisöillä ja yhteiskunnalla on vastuu luoda sellaiset resurssit ja toimintarakenteet, jotka tukevat lapsuuden turvaa. Lapsi tarvitsee kannustavia kohtaamisia, jossa ilmapiiri on turvallinen keskustella maailmaan ja kasvamiseen liittyvistä ilmiöistä yhdessä.

Huolenpitoa ja luovuutta ja mahdollisuus olla oma itsensä

Luovuus ja leikki ovat ihmeellinen voima. Usein kuulee lapsuudesta eniten jääneen mieleen leikit aikuisen kanssa. Hetket aikuisen kanssa ovat lapselle tärkeitä.

Voisiko aikuisten leikkimielisyyttä vahvistaa? Aikuinen voi samaan aikaan olla leikkisä ja ihmettelevä ja pysyä silti kypsänä ja kannattelevana. Tavalliset ja arkiset kohtaamiset korostuvat sekä Emman että Teemun puheissa. Yhteinen aika ja rauhalliset hetket vahvistavat lapsen kokemuksia yhteisöön kuulumisesta. Aikuinenkin saa mokata ja tehdä tarvittaessa korjausliikkeitä.

 ”Saan iloa koulu-uinnista. Kun piiloudutaan koko kouluun leikkimään piilosta, pidän siitä ja kavereistani.” Teemu 10 v.

Kun yhteiskunnan, aikuisten ja lasten vastuut jakaantuvat oikealla tavalla, lapsi ei ala kantaa ylimitoitetusti vastuuta liian aikaisin. Me aikuiset haluamme kuulla, mitä lapsille kuuluu ja mitä sanottavaa heillä on.  Kukoistava hyvinvointi on mahdollista inhimillisen rakkauden voimalla, jota kuka tahansa voi lisätä esimerkiksi liittymällä mukaan vapaaehtoiseksi.

Kirjoittanut: Ketsia Enckell, joka toimii SOS-Lapsikylässä vapaaehtoisena

Lähteet:

Helavirta, S. 2011. Lapset hyvinvointitiedon tuottajina. Tampereen yliopisto.

Uusiautti, S. 2016. Kiitän ja olen onnellinen. Helsingin seudun kesäyliopisto.

Virtanen, J. 2022. Apuu-chatin vuosiraportti. SOS- Lapsikylä.