Kehitysyhteistyö tukee lasten ja perheiden pärjäämistä

SOS-Lapsikylän tavoitteena on se, ettei yksikään lapsi jäisi yksin – ei meillä Suomessa eikä muualla. Kansainvälisen työn ohjelmapäällikkö Anna-Maija Aguilera-Pesä toteaakin, että tässä ajassa apua todella tarvitaan. Lasten aseman heikkenemiseen globaalilla tasolla vaikuttavat niin konfliktit kuin luonnonkatastrofit ja maailman talouden epävakaus. Pandemia jätti syviä monen perheen ja lapsen toimeentuloon ja tulevaisuuteen.

SOS-Lapsikylän tavoitteena on puuttua eriarvoisuuteen ja poistaa köyhyyttä sekä auttaa lapsia ja perheitä, jotka ovat joutuneet näiden ongelmien keskelle. Suomen SOS-Lapsikylän kansainväliset kehitysyhteistyöhankkeet keskittyvät Etiopiaan, Tansaniaan ja Gambiaan, joissa on käynnissä neljä kehitysyhteistyöprojektia. Kehitysyhteistyötä tehdään paikallisten toimijoiden avulla ruohonjuuritasolla.

– Kehitysyhteistyön merkitys korostuu näinä aikoina. Kriisit, konfliktit, sodat ja viimeaikoina myös maailman talouden epävakaus ja inflaatio ovat vaikuttaneet konkreettisesti perheiden elämään. Töitä meillä riittää, SOS-Lapsikylän kansainvälisen työn ohjelmapäällikkö Anna-Maija Aguilera-Pesä toteaa.

Lasten oikeudet ovat universaaleja ja ne kuuluvat kaikille lapsille ympäri maailman.

– Kehitysyhteistyön avulla pyrimme vaikuttamaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten hyvinvointiin ja oikeuksiin. Tässä työssä lahjoituksilla on suuri merkitys, jotta voimme taata lasten hyvinvoinnin ja oikeuden oppia, Aguilera-Pesä tiivistää.

Kehitysyhteistyö on vuosien aikana muuttunut, ja nyt toiminnan tavoitteena on tukea ihmisoikeuksien toteutumista. Enää ei siis tarjota vain materiaalista apua, vaan työn tarkoituksena on puuttua rakenteisiin ja luoda olosuhteet, joissa kaikilla on tasa-arvoinen mahdollisuus asua, kouluttautua ja työskennellä. SOS-Lapsikylässä painotetaan työn kokonaisvaltaista vaikuttavuutta ja ihmisoikeusperustaisuutta.

Kehitysyhteistyöllä voidaan auttaa

Kestävä kehitys linkittyy kiinteästi Suomen valtion ja SOS-Lapsikylän ulkoministeriön hanketuella tekemään kehitysyhteistyöhön. SOS-Lapsikylän hankkeissa on nostettu esiin YK:n kestävän kehityksen päätavoitteita.

Aguilera-Pesä toteaa, että viime aikojen myllerrykset ovat vaikuttaneet kestävän kehityksen toteutumiseen, koska apua tarvitsevissa maissa resursseja on jouduttu kohdentamaan uudella tavalla. Tällä on ollut suuria vaikutuksia, ja esimerkiksi köyhyys on lisääntynyt ja lisääntyy edelleen ensimmäistä kertaa yli kahteenkymmeneen vuoteen.

– Kehitysyhteistyöllä voidaan vaikuttaa myös tämän eriarvoisuuden poistamiseen, hän muistuttaa.

SOS-Lapsikylässä on otettu hyvillä mielin vastaan tieto ulkoministeriön viimeisimmästä mittauksesta, jossa todettiin kahden kolmasosan suomalaisista pitävän kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Mielipiteiden perusteluna pidettiin sitä, että kehitysyhteistyön avulla Suomi voi vaikuttaa maailman vakauteen muun muassa ehkäisemällä konflikteja.

– Lasten oikeuksien edistäminen on globaalia. Koska maailmalla on monia kriisejä yhtä aikaa, kiinnittyy median huomio yleensä vain joihinkin kohteisiin. Esimerkiksi Itä-Afrikan nälänhätä on iso asia, mutta siitä kirjoitetaan aika vähän. Koska lahjoitukset tehdään usein myös tunteiden perusteella, on tällä vaikutusta lahjoittajien haluun auttaa ja lahjoitusten kohteiden valintaan. Tavoitteemme ovat yhteneviä niin kansainvälisissä kohteissa kuin Suomessakin, Aguilera-Pesä toteaa.

Ulkoministeriö ohjaa työskentelyä

Suomen SOS-Lapsikylä on osa kansainvälistä SOS Children’s Villages lastensuojelujärjestöä, joka toimii yli 130 maassa ympäri maailman. Suomen SOS-Lapsikylän kansainvälistä työtä tehdään ulkoministeriön rahoituksella ja tulosohjauksen avulla. Kaikki rahoitus ei tule kuitenkaan ministeriöstä, vaan lisäksi hankkeisiin tarvitaan 15 prosentin omarahoitusosuus, jonka SOS-Lapsikylä kattaa kerätyistä lahjoitusvaroista.

– Yksi keskeisimmistä tuettavista asioista on koulutustason parantaminen. Lasten koulunkäynti ei ole itsestäänselvyys, ja vaikeissa olosuhteissa, ilman vanhempien tukea, koulunkäynnin keskeyttäminen onkin yleistä. Toinen keskeinen tavoite on lasten terveyden edistäminen.

Kansainvälisen avun voi jakaa peruselementteihin, joilla lapsille, nuorille ja perheille annetaan mahdollisuuksia parempaan elämään. Hankkeissa keskitytään köyhyyden vähentämiseen, koulutuksen ja toimeentulon parantamiseen, tasa-arvon ja lisääntymisterveyden edistämiseen sekä eriarvoisuuden vähentämiseen, ihmisoikeuksien toteutumiseen ja erityisesti lasten, nuorten ja naisten voimaannuttamiseen.

Hankkeet käynnistetään SOS-Lapsikylässä kartoittamalla ensin tarpeet, joiden pohjalta arvioidaan toteutuksen haasteet. Työ jatkuu päämäärien hahmottamisella sekä luomalla indikaattorit, joiden avulla voidaan seurata tavoitteiden toteutumista. Aguilera- Pesä painottaa, että hankkeiden etenemistä seurataan tarkoilla mittareilla. Niistä tehdään myös riippumattomia ja itsenäisiä evaluointeja ulkoministeriötä varten.

Paikalliset työntekijät

SOS-Lapsikylän kansainväliset hankkeet kestävät yleensä kolmesta neljään vuotta. Tämä on huomattu sopivaksi ajaksi saada aikaan tuloksia. Mahdollisuuksien mukaan toiminta saa jatkoaikaa.

– Käytännön työstä huolehtivat paikalliset työntekijät, jotka raportoivat Suomeen hankkeista vastaaville henkilöille. Omia työntekijöitämme ei lähetetä kohteisiin töihin, mutta käymme paikan päällä vähintään vuosittain seurantakäynneillä. Paikalliset työntekijät myös suunnittelevat kanssamme hankkeita, jotta saamme ne mahdollisimman hyvin paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi, Aguilera-Pesä kertoo.

Paikallisia on hyvä työllistää, koska he tuntevat alueen olosuhteet ja tavat toimia. Näin voidaan myös tarvittaessa tehdä nopeasti muutoksia. Valvonta on kattavaa, ja mahdollisiin väärinkäytöksiin puututaan heti.

– Olemme huomanneet, että on todella hyvä tapa tehdä yhteistyötä paikallisten kanssa. Paikallisilla työntekijöillä on osaamista ja verkostot valmiina, ja he tuovat turvallisuutta tekemiseen verrattuna siihen, että työntekijät olisivat vieraita ja eri kulttuurista. Se myös korostaa haluamme tehdä työtä ruohonjuuritasolla, Aguilera-Pesä sanoo.

Teiniäitien tukena Tansanianssa

Suomen SOS-Lapsikylä on tehnyt yhteistyötä Tansanian SOS-lapsikyläjärjestön kanssa vuodesta 2017. Vaihtuvien kehitysyhteistyöhankkeiden lisäksi maassa on kolme lapsikylää, neljä nuorisokotia, kolme lastentarhaa sekä kaksi koulua ja terveyskeskusta.

Suomen SOS-Lapsikylä tukee tällä hetkellä Tansaniassa hanketta, jossa edistetään nuorten tyttöjen ja äitien oikeuksia. Tavoitteena on vähentää teiniraskauksien määrää. Kun tyttö tulee Tansaniassa alle 18-vuotiaana raskaaksi, hän joutuu usein jättämään koulun kesken. SOS-Lapsikylän toiminnan tavoitteena on edistää nuorten äitien mahdollisuutta jatkaa koulunkäyntiä tai saada ammatillista koulutusta.

– Kun vierailin Tansaniassa, oli koskettavaa nähdä, kuinka teiniäideillä voi olla monta lasta ja heidän pitää myös huolehtia perheen toimeentulosta. Hankkeessamme he pääsevät hoitamaan yhdessä muiden äitien kanssa esimerkiksi karjaa tuloja saadakseen. Yhtenä tavoitteena on myös lisätä koulutusta ja kertoa ehkäisystä ja seksuaaliterveydestä, jotka ovat maassa vaiettuja asioita, Aguilera-Pesä kertoo.

Kolmivuotien hanke on käynnistynyt vuonna 2021 ulkoministeriön, SOS-Kummien ja lahjoittajien tuella.

Nuorten työllistämistä Gambiassa

Gambian SOS-lapsikyläjärjestö on yksi Suomen SOS-Lapsikylän pitkäaikaisimmista kumppanimaista. Gambian SOS-lapsikyläjärjestö on tukenut heikoimmassa asemassa olevia lapsia ja perheitä jo 40 vuoden ajan. Tällä hetkellä Suomen SOS-Lapsikylän tukema työ Gambiassa painottuu nuorten työllistymisen
edistämiseen ja elämäntaitojen opettamiseen.

Suomen SOS-Lapsikylän hankkeessa on mukana 600 maaseudulla, hyvin köyhillä alueilla asuvaa nuorta, jotka paikalliset sosiaalityöntekijät ovat valinneet. Nuorten koulunkäynti on keskeytynyt tai he ovat työttömiä. Nuorisotyöttömyys on maassa vakava ongelma, ja hankkeessa edistetäänkin elämäntaitojen oppimista, jotta nuoret voisivat mennä esimerkiksi ammattikouluun ja saada siten taitoja tulevaisuuden työllistymistä varten.

– Ammattikursseilta on jo valmistunut muun muassa kampaajia, ompelijoita ja sähköasentajia,
Aguilera-Pesä kertoo. Hän korostaa, että SOS-Lapsikylä toimii usein seuduilla, joilla ei ole muita kehitysyhteistyötä tekeviä järjestöjä tai toimijoita. Myös Gambiassa tehtävää työtä toteutetaan
Suomen ulkoministeriön, SOS-Kummien ja lahjoittajien tuella.

Etiopiassa työtä köyhyyttä vastaan

Etiopian SOS-lapsikyläjärjestö on toiminut maassa jo vuodesta 1974 lähtien. Hyvin köyhässä ja väkirikkaassa maassa avun tarve on suuri. Etiopian SOS-lapsikyläjärjestöllä on maassa useita lapsikyliä, perheiden tukemisen ohjelmia, kouluja ja terveyskeskuksia. Lisäksi järjestö vetää humanitaarisia ohjelmia esimerkiksi nälänhädän helpottamiseksi.

Suomen SOS-Lapsikylän yksi tärkeimmistä hankkeista Etiopiassa on nelivuotinen EduCare, jonka avulla tuetaan maaseudun lasten koulutusmahdollisuuksia auttamalla perheitä kokonaisvaltaisesti. Työn päämääränä on vahvistaa koulujen mahdollisuuksia tarjota riittävän tasokasta opetusta. Aguilera-Pesä kertoo, että korona-aika on vaikeuttanut työskentelyä kaikissa maissa, ja Etiopiassa työskentelyä ovat haitanneet myös alueelliset aseelliset konfliktit.

Lahjoittajien merkitys on iso kaikissa Afrikan hankkeissa, mutta Etiopiassa avun tarve on erityisen suuri alueen poliittisen epävakauden ja köyhyyden vuoksi. Ukrainan sota on nostanut entisestään elintarvikkeiden hintoja ja inflaatio lisää köyhyyttä. Myös Suomen SOS-Lapsikylän Etiopiassa tehtävää työtä rahoitetaan Suomen ulkoministeriön ja SOS-Kummien sekä lahjoittajien varoilla.

***

Kirjoittaja: Johanna Pelto-Timperi

Kuvat: Jakob Fuhr & Joris Lugtigheid