Tavoitteena onnellinen ja turvallinen elämä

Pitkäaikainen huono-osaisuus periytyy usein seuraaville sukupolville, eikä kierrettä ole helppoa katkaista. Huono-osaisuus on yleensä monien kasaantuneiden tekijöiden summa, jossa yksi haaste lisää alttiutta haasteisiin myös muilla elämän osa-alueilla. 21-vuotias tansanialainen Alice onnistui katkaisemaan oman elämänsä kierteen SOS-Lapsikylän tuella ja pystyy nyt luomaan itselleen ja
perheelleen perustaa onnelliseen elämään.

Tansaniassa SOS-Lapsikylä pyrkii katkaisemaan ylisukupolvista huono-osaisuutta tukemalla haavoittuvassa asemassa olevia nuoria äitejä ja lisäämällä yhteisön nuorten tietoisuutta seksuaali- ja lisääntymisterveydestä. Suomen ulkoministeriön tuella toteutettava SOS-Lapsikylän kehitysyhteistyöhanke käynnistyi Tansaniassa vuonna 2021, ja siihen osallistuu 600 nuorta äitiä lapsineen. SOS-Lapsikylän hankkeessa nuorille äideille tarjotaan tukea esimerkiksi toimeentulon hankkimisessa ja vanhemmuustaidoissa. Tavoitteena on, että nuoret äidit voivat tarjota lapsilleen hyvän ja turvallisen lapsuuden – sellaisen, jota monet heistä eivät itse ole saaneet. Nuorten äitien tukemisen lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä paikallisten koulujen kanssa ikätasoisen seksuaali- ja lisääntymisterveyskasvatuksen tarjoamiseksi koululaisille. Koulujen kautta hanke tavoittaa noin 15 000 nuorta.

Haasteiden sävyttämä nuoruus

21-vuotias Alice on yksi hankkeessa mukana olevista nuorista äideistä. Ennen hankkeeseen liittymistä hän oli ehtinyt nuoresta iästään huolimatta kohdata elämässään monenlaisia haasteita. Ensimmäinen suuri vastoinkäyminen tapahtui, kun Alice menetti jo nuorena isänsä. Jonkin ajan kuluttua isän kuolemasta Alicen äiti meni uudestaan naimisiin ja muutti asumaan jonkin matkan päähän Mafingaan, jolloin Alice ja tämän sisarukset jäivät isoäitinsä hoiviin Iringaan. Isoäidillä oli vaikeuksia vastata kaikkiin lasten perustarpeisiin ja tämä vaikutti myös Alicen saamaan hoivaan ja huolenpitoon. Hän sai yläasteensa päätökseen vuonna 2018, muttei jatkanut enää tämän jälkeen koulunkäyntiä, vaan jäi kotiin auttamaan isoäitiään kodin askareissa. 19-vuotiaana Alice tapasi miehen, jonka kanssa hän sai lapsen. Lapsen synnyttyä mies ei ollut kuitenkaan valmis osallistumaan vanhemmuuteen, vaan Alice jäi yksin lapsensa kanssa. Alice yritti saada elantoa myymällä polttopuita, mutta raha ei tahtonut riittää perustarpeiden tyydyttämiseen. ”Olin tuolloin onneton ja tunsin epäonnistuneeni”, Alice muistelee.

Matkalla kohti onnellista elämää

Kun Tansanian Iringassa käynnistyi vuonna 2021 SOS-Lapsikylän kehitysyhteistyöhanke, pääsi Alice siihen mukaan. Hankkeen kautta Alice osallistui erilaisiin koulutuksiin, jotka käsittelivät muun muassa vanhemmuutta, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja yrittäjyyttä. Lisäksi hankkeessa mukana olevat nuoret saivat uraohjausta, jossa kartoitettiin heidän tulevaisuutensa toiveita ja kiinnostuksen kohteitaan. Uraohjauksen myötä Alice päättyi ammatilliseen oppilaitokseen opiskelemaan kokiksi. Nyt hän on harjoittelemassa Iringassa sijaitsevassa hotellissa. ”Haaveenani on kehittyä ammatillisesti niin taitavaksi, että pystyn elättämään perheeni ja tarjoamaan lapselleni hyvän ja turvallisen lapsuuden”, Alice sanoo. Ennen kaikkea hän toivoo voivansa elää perheineen onnellista elämää.

***

Tansanian kolmivuotinen kehitysyhteistyöhanke alkoi vuonna 2021 ja se perustuu vuosina 2017–2020 käynnissä olleesta, naisten ja lasten voimaannuttamiseen keskittyneestä hankkeesta saatuihin oppeihin. Hanketta toteutetaan Suomen ulkoministeriön ja lahjoittajiemme tuella. Työllä edistetään seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: tavoite 1 – ei köyhyyttä, tavoite 4 – hyvä koulutus, tavoite 5 – sukupuolten tasa-arvo, tavoite 8 – ihmisarvoista työtä ja talouskasvua sekä tavoite 10 – eriarvoisuuden vähentäminen.

Teksti: Sara Sintonen

Kuvat: Anthony Ubaud & Sara Sintonen