Mielenterveyspalvelujen saavutettavuutta tulee vahvistaa seuraavalla hallituskaudella

20.3.2023
SOSblogi
Kuva, jossa kolme nuorta juoksee kellertävällä niityllä kameraa kohti. Punahiuksisella pojalla on farkut ja kellertävä paitapusero. tummahiuksisella tytöllä tumma paita ja farkkusortsit ja vaaleammalla tytöllä tummansininen paita ja vaaleat farkut. Kuvassa teskti Eduskuntavaalit 2023 ja SOS-Lapsikylän logo valkoisella.

SOS-Lapsikylän Apuu-chatissa joka kolmas keskustelu käsittelee mielen hyvinvointia. Tällaisissa keskusteluissa lapset tulevat kertomaan kuinka heitä ahdistaa tai pelottaa, kuinka he kokevat masentunutta mielialaa tai kamppailevat syömishäriön ja itsetuhoisten ajatusten tai tekojen kanssa. Vuonna 2022 Apuu-chatissa aloitettiin yli 33 000 keskustelua. 

SOS-Lapsikylän eduskuntavaalitavoite: SOS-Lapsikylä toivoo, että seuraavalla hallituskaudella vahvistetaan lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saavutettavuutta ja kiinnitetään huomiota palveluihin pääsemisen oikea-aikaisuuteen. Lisäksi mielenterveyspalveluiden resursseja tulee kasvattaa osana lastensuojelupalveluja. Lastensuojelun henkilökunnan ajankohtaiseen osaamiseen ja koulutukseen koskien mielenterveysteemoja sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia tulee kohdistaa resursseja. 

Juttelemme paljon lasten kanssa, jotka eivät ole kertoneet ajatuksistaan vielä koskaan aiemmin kenellekään. Toisaalta meihin on yhteydessä lapsia, joilla on esimerkiksi mielestään ihan toimiva hoitokontakti, mutta sen lisäksi tarvetta muidenkin aikuisten näkökulmille. Ja sitten on lapsia, jotka kokevat tilanteensa epätoivoiseksi, kun hoitoa ei ole saatavilla tai se ei tunnu auttavan ja taakka tuntuu musertavan alleen.  

Kaikissa erilaisissa mielen hyvinvointiin liittyvissä tilanteissa, joissa lapset ovat meihin yhteydessä, on selvää, että lapsen ei kuulu joutua pärjäämään yksin. On hyvä, että Apuu-chatin avulla lapset saavat turvallisen aikuisen tukea, mutta on paljon lapsia, joiden tilannetta ei riittävästi helpota keskustelu chatissa, vaan heillä on tarvetta tukeen omassa lähiympäristössään. 

Apuussa lapsi on luottanut tärkeän ja kipeänkin asiansa meidän tietoomme, ja sen jälkeen autamme lasta löytämään toiveikkuutta tilanteeseensa kertomalla, että muutakin apua voisi olla saatavilla. Tällöin meidän täytyy pystyä luottamaan, että lapsen kotikunnassa tai hyvinvointialueella hänen tilanteestaan otetaan koppi, selvitellään asiaa ja etsitään paras mahdollinen ratkaisu lapsen tueksi.  

Lapsi ei saa joutua jonon jatkeeksi

Apuu-chatissa olemme verkossa, koska lapset viettävät siellä enenevissä määrin vapaa-aikaansa. Jotta mielenterveyspalvelut olisivat mahdollisimman saavutettavia ja voisivat kohdentua oikea-aikaisesti täytyisi niidenkin tarjoutua lasten tueksi heidän arkisiin ympäristöihinsä, etenkin kouluun. 

Lapsella täytyy olla riittävän matala kynnys ja mahdollisuus valita erilaisista keinoista saada tukea. Osa lapsista kokee, että kirjoittamalla on helpompi ilmaista avun tarvettaan ja ottaa sitä vastaan. Toisia lapsia taas tukee se, että he tietävät nimeltä ja kasvoilta henkilön, jolle voi halutessaan mennä puhumaan koulupäivän aikana. 

Tämän ensimmäisen askelen jälkeen polku lapsen tarvitsemiin palveluihin täytyy olla kunnossa ja riittävästi resursoitu. On väärin lasta kohtaan, että ottaessaan noin suurin askelen pyytääkseen itselleen apua, hän joutuukin vain näkymättömän jonon jatkeeksi vailla näkymää tilanteen helpottumisesta. 

Nykyelämä kuormittaa lapsia – kuulevatko päättäjät?

Mielenterveyspalveluiden tarpeen vähentäminen on saavutettavuuden ja oikea-aikaisuuden rinnalla tärkeä näkökulma, jolla hallita systeemimme ylikuormittumista ja ennen kaikkea estää tilanteiden kärjistyminen henkilökohtaisella tasolla. 

Meidän on pakko pysähtyä pohtimaan ja tarkastelemaan: mikä yhteiskunnassamme ja rakenteissamme kuormittaa lapsia? Apuussa lapset kertovat, että ahdistuneen mielialan taustalla on mm. kouluun liittyvät paineet, kiusaaminen, riidat kavereiden tai perheenjäsenten kanssa, yksinäisyys, sosiaalinen media, traumat ja tulevaisuuden kauhukuvat. 

Apuu-chatissa työskentelevien aikuisten näkökulmasta lapsille ahdistunutta mielialaa aiheuttaa myös ihan vaan kasvaminen. Tarvitsemme päättäjiä, jotka kuulevat lasten viestin siitä, että nykyelämä kuormittaa ja toisaalta tarvitsemme paljon aikuisia lasten ympärille kuulemaan ja kysymään, auttaisiko lasta alkuun jo tieto siitä, että ei ole asiansa kanssa yksin. Ja että yhdessä me kyllä selviämme. 

Apuu-chattiin pääsee täältä.

Lue SOS-Lapsikylän kaikista eduskuntavaalitavoitteista lisää! 

Lue myös muut sarjan blogikirjoitukset: 
Tulevalla hallituskaudella tulee vahvistaa lastensuojelussa olevien lasten osallisuutta 

Ylisukupolvisen huono-osaisuuden kierre voidaan katkaista sosiaalisia resursseja vahvistamalla 

Lasten hyvinvoinnin eteen tulee tehdä töitä pitkällä aikajänteellä 

Lasten oikeudet Suomen kehityspolitiikan ja kestävän kehityksen toimien keskiöön 

Kirjoittaja

Johanna Virtanen profiilikuva
ehkäisevän digityön päällikkö
044 761 4131