Maailman epävakaus huolestuttaa lapsia – huonoa oloa puretaan Suomen suurimmassa lasten chatissa

17.3.2023
Uutiset
Kuva, jossa näkyy nuori poika, joka katsoo känykkäänsä. Pojalla on viininpunainen pusero, jossa sininen kuva vatsalla. Kuvan tausta on kovin tumma.

Yhteydenotot Suomen suurimpaan lasten chattiin jatkavat kasvuaan. Viime vuonna SOS-Lapsikylän Apuu-chattiin otettiin yhteyttä yhteensä yli 60 000 kertaa. Mielen hyvinvointi ja ahdistunut mieliala olivat yleisin linjoille hakeutumisen syy.

Viime vuoden aikana pelko nousi yhä yleisemmäksi syyksi ottaa yhteyttä Apuu-chattiin. Maailman epävakaus, Ukrainan sota ja taloudellinen ahdinko olivat aiheita, jotka huolestuttivat lapsia. Chat-keskusteluja käytiin vuoden aikana ennätykselliset yli 33 000. Yhteydenottojen määrä oli yli 60 000 eli kaikkien lasten huoleen ei voitu vastata. Apuu-chat on tarkoitettu 7–15-vuotiaille lapsille tilanteeseen, jossa lapsi kokee olonsa huolestuneeksi, turvattomaksi tai uhatuksi ja tarvitsee apua. SOS-Lapsikylän ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset ovat chatissa joka päivä klo 9–22 varmistamassa, ettei yksikään lapsi jäisi ilman apua.

”Kiitos pelastit mun hengen, pelkäsin et yrittäisin tehä jotain ku oon yksin kotona mut päätin tulla tänne puhuu vaikka eka tuntu vähän oudolta.”

Apuu-chattiin yhteyttä ottanut lapsi

Sota Euroopassa on vaikuttanut lasten hyvinvointiin myös meillä Suomessa. Se näkyy yhteydenotoissa, etenkin mielen hyvinvointiin ja arjessa selviytymiseen liittyvien yhteydenottojen kasvuna. Heti sodan alkamispäivänä 24. helmikuuta 2022 lapsia tuli linjoille heti aamusta alkaen puhumaan huolestaan. Tuona päivänä Apuu-chatissa kohdattiin 279 ja seuraavan kahden päivän aikana 401 huolestunutta lasta. Sen jälkeenkään sodan huoli ei ole väistynyt, vaan aihe on puhuttanut lapsia toistuvasti.

Arjen rutiinit pitävät lapsen pystyssä

Haasteet arkirutiineissa ovat nousseet voimakkaasti yhteydenoton syynä vuonna 2022 verrattuna aiempiin vuosiin.

”On mielenkiintoista, että lapset ottavat itse enenevässä määrin vastuuta arkirutiineista ja kaipaavat niihin apua ja tukea. Toisaalta arkeen ja myös kasvuun liittyvät asiat ovat lapsen käsityskyvyn kokoisia huolia, jos maailma ympärillä tuntuu muuten turvattomalta. Meidän aikuisten tehtävänä on muistaa, että lapsen elämä ei odota, vaan turvan tunne kytkeytyy arjen sujumiseen ja siitä kumpuavaan hyvinvointiin”, toteaa SOS-Lapsikylän ehkäisevän digityön päällikkö Johanna Virtanen.

Hän muistuttaa, että aina ei ole kyse niin vaikeista asioista.

”Muistetaan siis kysyä ja kuulla arjesta; siitä kenen kanssa koululla välitunteja vietetään, kuka sosiaalisessa mediassa on kiinnostava, nukuttiko hyvin, maistuiko ruoka ja olihan riittävästi lämmintä päällä.”

Apuun data kertoo, että lapset kantavat myös huolta perheen taloudellisesta tilanteesta, hintojen nousun vaikutuksesta perheen arkeen ja harrastusmahdollisuuksiin. Silloin lapsille kerrottiin mahdollisuudesta Unelmista totta -harrastustukeen, jota he voivat hakea yhdessä koulunsa kuraattorin avustamana.

Yhä useampi yhteydenotto edellyttää järeämpiä toimia

Oman kodin aikuisen puoleen lasta on kannustettu kääntymään 44 % keskusteluista. Näin toimitaan etenkin silloin, kun keskustelussa arvioidaan lapsen kotona olevan luotettavan ja turvallisen aikuisen, jonka kanssa lapsen olisi syytä keskustella asiastaan ja joka voi parhaiten auttaa lasta eteenpäin.

”Usein näissä tilanteissa lapsi kaipaa tukea siihen, että hän rohkaistuisi ottamaan asian puheeksi vanhemman kanssa. Tällöin mietitään yhdessä keinoja ja hyvää ajankohtaa aloittaa keskustelu, jos se ei tunnu aluksi hyvältä idealta tai lapselle luontevalta tavalta toimia”, sanoo Johanna Virtanen.

”Kiitos menen juttelemaan äitini kanssa. Tästä oli apua.”

Apuu-chattiin yhteyttä ottanut lapsi

Kolmasosassa keskusteluista lapselle kerrotaan koulun oppilashuollosta, jos arvioidaan, että paras apu lapselle löytyisi sieltä.

Tilastoiduista keskusteluista reilu kolme prosenttia on edellyttänyt jatkotoimenpiteitä, joissa lapsi on tarvinnut muutakin kuin keskusteluapua. Näissä tilanteissa chat-päivystäjä on yhteydessä esimerkiksi lastensuojeluun, oppilashuoltoon tai poliisiin. Joskus tilanne voi olla niin akuutti, että soitetaan hätäkeskukseen. Näitä jatkotoimenpiteitä on viime vuoden aikana tehty yhteensä 890 kertaa. Kasvua edellisestä vuodesta on selvästi, silloin jatkotoimenpiteitä tehtiin 504 kertaa.
Yleisimmin jatkotoimenpiteet ovat lastensuojeluilmoituksia. Akuuteissa hätätilanteissa on soitettu hätäpuhelu 168 kertaa. Apuu-chatista tehdään yhteistyötä poliisin ja viranomaisten kanssa jouduttaaksemme lasten asioiden eteenpäin viemistä.

Suurin ikäryhmä Apuu-chatissa on 11–13-vuotiaat. He muodostavan reilusti yli puolet palvelun käyttäjistä. Tätä nuorempien osuus jää alle 18 prosenttiin ja neljäsosa on 14–15-vuotiaita.

Yhteydenottojen aiheet vuonna 2022 (päivystäjä voi valita useamman kuin yhden vaihtoehdon)

Lisää tietoa Apuu-chatin vuodesta 2022 voit lukea täältä

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Ehkäisevän digityön päällikkö
Johanna Virtanen
050 533 9255
johanna.virtanen@sos-lapsikyla.fi

Katso webinaarimme vuosiraportista: Mitä Suomen lapsille kuuluu?

Lisää tietoa Apuu-chatista

Apuu-chatin kotisivu:

Etusivu

Kuva: Colourbox