Lasten oikeudet Suomen kehityspolitiikan ja kestävän kehityksen toimien keskiöön

SOS-Lapsikylä tavoittelee eduskuntavaaleissa 2023 sitä, että kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten hyvinvointiin ja oikeuksiin panostetaan takaamalla kehitysyhteistyön taloudelliset resurssit sekä investoimalla kestävään kehitykseen YK:n Agenda 2030 –toimintaohjelman mukaisesti myös tulevaisuudessa. 

Maailmantalouden epävakaus, konfliktit, ilmaston muutokseen liittyvät kriisit ja koronapandemian jälkeinen köyhyyden lisääntyminen, sekä maailmanlaajuinen oppimisen kriisi ovat ongelmia, jotka osuvat erityisen kipeästi jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin perheisiin ja lapsiin, ja heikentävät heidän asemaansa globaalissa nykymaailmassa 

SOS-Lapsikylä haluaa muistuttaa, että kehitysyhteistyöllä on erityinen merkitys globaalin vastuunkannon ja inhimillisen kehityksen kannalta. Suomen tulee myös jatkossa edistää lasten oikeuksia kehitysyhteistyön keinoin ja vahvistaa kehityspolitiikan lapsenoikeusperustaisuutta. On tärkeää muistaa, että lasten oikeuksien tukeminen mahdollistaa paremman tulevaisuuden kaikille sekä yksilön, että yhteiskunnan tasolla. 

Tuloksellinen kehitysyhteistyö edellyttää ennakoitavuutta ja riittävää rahoitusta 

Suomella on velvollisuus pitää kiinni sitoumuksestaan saavuttaa YK:n suosittelema kehitysyhteistyön taso 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vaikka puolueet ovat varsin laajasti ilmoittaneet tukevansa tavoitetta, ei sen saavuttamiseksi ole tehty konkreettisia tekoja. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin konkreettinen tiekartta ja ylivaalikautista sitoutumista.  0,7 prosentin tavoitetason lisäksi on tärkeää, että vähintään 0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta suunnataan kehitysyhteistyönä vähiten kehittyneille maille, sillä niissä tuen ja investointien tarve on kaikista suurin ja lasten oikeuksien toteutumisessa on eniten haasteita. 

Myös kriisialueille suunnatun humanitaarisen avun tulee säilyä jatkossakin tärkeänä osana Suomen kehitysyhteistyötä ja sen tulisi huomioida entistä paremmin lapsen edun ensisijaisuus. Lasten hyvinvointi, oikeudet ja mahdollisuus oppimiseen jäävät kriisitilanteissa paitsioon ja tämä on erityisen huolestuttavaa kriisien pitkittyessä  Lasten asemaan tulisikin kiinnittää humanitaaristen kriisien konteksteissa erityistä huomiota. 

Kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli kestävän kehityksen ja lasten oikeuksien edistämisessä. 

Aktiivinen ja vapaa kansalaisyhteiskunta on edellytys kestävän kehitysten tavoitteiden saavuttamiselle. Se ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Useiden kansainvälisten raporttien mukaan, kansalaisyhteiskunnan tila on viime vuosina globaalilla tasolla kaventunut dramaattisesti. 

Onkin tärkeää, että Suomi edistää myös seuraavalla hallituskaudella kansalaisyhteiskunnan vapautta ja kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä. Tämän edellytyksenä on, että kansalaisjärjestöille turvataan riittävä rahoitus seuraavalla hallituskaudella, jotta järjestöt voivat edistää tulevaisuudessakin kehittyvien maiden köyhimpien lasten perustarpeiden toteutumista ja oikeuksia kehitysyhteistyön keinoin. 

Kestävä kehitys edellyttää sitoutumista 

Maailmassa viime vuosina käynnissä ollut myllerrys on vaatinut poikkeuksellisia toimia ja tämä on myös tarkoittanut, että resursseja on täytynyt kohdentaa uudella tavalla. Julkisessa keskustelussa on viime kuukausina puhuttu korostuneesti tulevan vaalikauden sopeuttamistarpeista. Me SOS-Lapsikylässä haluamme kuitenkin muistuttaa, että talouden tasapainottaminen ei voi tapahtua kestävän kehityksen ja tulevien sukupolvien kustannuksella.  

Vuonna 2023 elämme maailmassa, jossa kestävä kehitys on kääntynyt laskuun ja köyhyys lisääntyy ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen. Jotta tulevat sukupolvet voivat elää maapallollamme myös tulevaisuudessa, on välttämätöntä, että Suomi sitoutuu seuraavalla hallituskaudella toimimaan Agenda 2030- toimintaohjelman mukaisesti ja edistämään sosiaalista, ekologista ja taloudellista kehitystä lapsivaikutukset huomioiden.  

Kirjoittajat:

Anna-Maija Aguilera-Pesä, kansainvälisen työn ohjelmapäällikkö

Sara Sintonen, kansainvälisen työn asiantuntija

Tutustu SOS-Lapsikylän kaikkiin eduskuntavaalitavoitteisiin!